Yksi pahimmista asioista mitä nyt pelkään, on vanhaksi tai vammaiseksi joutuminen. En tiedä mitään niin pelottavaa näkyä, kun kadulla tulee vastaan joku veteraani joka liikkuu kepillä noin metrin per minuutti. Tottapuhuen en voi edes kuvitella mitään karmaisevampaa. Jostain systä se vain pelottaa ihan hirveästi.
Olen miettinyt mitä järkeä tässä on? Tässä kaikessa. Lapset kuolevat Afrikassa, ja vanhukset mätänevät laitoksissa Suomessa. Olen itse adoptoitu Afrikasta, ja yksi pahimmista peloistani on, että kuolisin täällä niinkuin ne ihmiset. Minä rukoilen Jumalaa ettei niin käy. Minä teen mitä tahansa, ihan MITÄ TAHANSA, jotta niin ei vain kävisi!
Kuin jokin voima lepäisi heidän päällään ja estää heitä lähtemästä. Minusta se on kirous. Moni ihminen länsimaissakin kuolee vasta 15-vuoden ikäisenä, useat täysin selittämättömästi. Minusta tuntuu, että joittenkin ihmisten(mahdollisesti itseni)päällä on myös jonkinlainen "kirous" joka estää heidän kuolemansa. Se voi mahdollisesti myös olla rangaistus. Ihmiset jotka elävät pitkään eivät välttämättä ole autuaita. Minusta tuntuu, että nämä ihmiset ovat ikään kuin eläviä varoituskylttejä meille muille. Kysymys vain kuuluu, pystyttikö Jumala vaiko Evoluutio varoituskyltit? Jotenkin tuntuu vain niin epätodelliselta että istuu samassa bussissa, jonne joku mummo hädin tuskin saa itsensä kiskottua, ja jossa käy hirveä melu ja hässäkkä, kun 15-v skidit jauhaa rapin tahdissa ja puhuvat peppuseksistä. Ikään kuin se olisi sairasta pilaa. Mutta mihin se tähtää? Pitäisikö niiden sitten vain tehdä itsemurha, jotka eivät kerta kaikkiaan enää jaksa? Suoraan sanoen, minä en voi ymmärtää, miksi esim veteraanit vielä ovat elossa? Heidän "vanha" Suomessahan on tuhottu ja raunioina, samoin kuin nyt myös suurien ikäluokkienkin. Miksi heitä yhä pidetään täällä? Onko se jonkinlainen testi, koetus. Kaikki menee mikä tulee! Lopulta niin ihmisistä, kansoista kuin valtakunnistakin on jäljellä enää vain savuavat rauniot ja irvistävä valkoinen luuranko. Jumalan vaiko Evoluution karmaiseva opetus ihmiskunnalle?
Olen miettinyt mitä järkeä tässä on? Tässä kaikessa. Lapset kuolevat Afrikassa, ja vanhukset mätänevät laitoksissa Suomessa. Olen itse adoptoitu Afrikasta, ja yksi pahimmista peloistani on, että kuolisin täällä niinkuin ne ihmiset. Minä rukoilen Jumalaa ettei niin käy. Minä teen mitä tahansa, ihan MITÄ TAHANSA, jotta niin ei vain kävisi!
Kuin jokin voima lepäisi heidän päällään ja estää heitä lähtemästä. Minusta se on kirous. Moni ihminen länsimaissakin kuolee vasta 15-vuoden ikäisenä, useat täysin selittämättömästi. Minusta tuntuu, että joittenkin ihmisten(mahdollisesti itseni)päällä on myös jonkinlainen "kirous" joka estää heidän kuolemansa. Se voi mahdollisesti myös olla rangaistus. Ihmiset jotka elävät pitkään eivät välttämättä ole autuaita. Minusta tuntuu, että nämä ihmiset ovat ikään kuin eläviä varoituskylttejä meille muille. Kysymys vain kuuluu, pystyttikö Jumala vaiko Evoluutio varoituskyltit? Jotenkin tuntuu vain niin epätodelliselta että istuu samassa bussissa, jonne joku mummo hädin tuskin saa itsensä kiskottua, ja jossa käy hirveä melu ja hässäkkä, kun 15-v skidit jauhaa rapin tahdissa ja puhuvat peppuseksistä. Ikään kuin se olisi sairasta pilaa. Mutta mihin se tähtää? Pitäisikö niiden sitten vain tehdä itsemurha, jotka eivät kerta kaikkiaan enää jaksa? Suoraan sanoen, minä en voi ymmärtää, miksi esim veteraanit vielä ovat elossa? Heidän "vanha" Suomessahan on tuhottu ja raunioina, samoin kuin nyt myös suurien ikäluokkienkin. Miksi heitä yhä pidetään täällä? Onko se jonkinlainen testi, koetus. Kaikki menee mikä tulee! Lopulta niin ihmisistä, kansoista kuin valtakunnistakin on jäljellä enää vain savuavat rauniot ja irvistävä valkoinen luuranko. Jumalan vaiko Evoluution karmaiseva opetus ihmiskunnalle?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Se on tama nykyinen maailma laakkeineen ja sairaalahoitoineen...ennen vanhaan kuoltiin, kun ei ollut mitaan muuta tehtavissa...(mika olikin varmaan ihan hyva juttu monessa tapauksessa)
Mutta nain tama nyt on...
Yksi on kuitenkin lohduttavaa: Voithan itse vaikuttaa siihen, miten vanhenet...
"En tiedä mitään niin pelottavaa näkyä, kun kadulla tulee vastaan joku veteraani joka liikkuu kepillä noin metrin per minuutti. Tottapuhuen en voi edes kuvitella mitään karmaisevampaa."
Minä voin kuvitella pahempaa. Pitää iloita siitä, että pääsee liikkeelle, kuten nuo ihmiset joita näet kadulla. Kaikki eivät pääse ollenkaan.
Inhottaa tällaiset mistään mitään ymmärtämättömien uusavuttomien city-nuorten kirjoitukset.
Jos voisit ajatella sillä tavalla että ilman sitä lyyhäävää veteraania sinua ei ehkä ikinä olisi adoptoitu Suomeen?!
Olen ihan hiljattain alkanut uskoa että kaikella(kaikilla)on aikansa&paikkansa tässä ajassa.
Ajattelin tuota kyllä niiden veteraanien ITSENSÄ kannalta! Ja VOI! Sinä äijä et tiedäkkään KUINKA PALJON minä oikein rukoilen joka ikinen päivä, ettei minun IHMISRYÖSTÄNI ikinä olisi tapahtunutkaan! Valitettavasti tehtyä ei saa enää tekemättömäksi ja saatan jäädä tänne pitkäksikin aikaa, koska minun "valvojani" ei jostain syystä halua päästää minua täältä pois. Se ei silti muuta sitä miksikään, etten ikinä haluaisi sellaiseksi käveleväksi ruumiiksi, eikä se tee heistä mitenkään arvokkaampia tai pyhempiä mitä he ovat tehneet taistelukentällä. KAIKEN sen minkä he pelastivat ovat heidän lapsensa ja lapsen lapsensa jo ehtineet tuhota heidän omana elinaikanaan, joten älä sinä äijä jauha minulle tuota paskaa "pyhistä veteraaneista." Jos nyt edessäni seisoisi se pikkupoika, josta eräänä päivänä tulisi kidnappaajani isä, kokosin kyllä suorastaan MIELETÖNTÄ kiusausta syyllistyä tuolloin viattoman lasen surmaan. Silloin saisi Jumala kyllä ihan tosissaan suojella sitä lasta(olkootpa vaikka kuinka viaton)koska minä en MITÄÄN niin paljon halua kuin täältä pois! En siis todellakaan MITÄÄN MUUTA!!!
sillä pahin kaikista peloista on pelko itse. Se tapahtuu mikä tapahtuu, ilman että sitä pelkää etukäteen. Kaikki mikä sinulle tapahtuu, on Jumalan kädessä ja hän tietää kaiken sinulle tapahtuvan. Turhaa sinun on sitä murehtia. Anna huolesi ja pelkosi Jumalan kannettavaksi, sillä mitään tulevaa ei voi estää. Se tulee mikä kuuluukin tulla, pelkäät sitten etukäteen taikka et. Jos ihminen elää peläten kokoajan jotain, tämä elämä jää elämättä. Ei voi keskittyä johonkin tärkeämpään elämässään. Lopeta pelkääminen ja ala elää elämääsi. Jos jatkat pelkäämistä saatat vain mielesi sekaisin.