hyviä varjoperennoja?

tulppu

Hei viisaammat! Mitä hyviä ja mielellään näyttäviäkin varjoperennoja tulee mieleenne? Kuunliljat eivät oikein miellytä. Saisi olla korkeaa ja matalaa. Mielellään niin runsaskukkaista, kuin se vaan varjossa on mahdollista. Kukkapenkin syvyys on n.30cm, eli ei kovin syvä. Lumi kys. paikalta sulaa myöhään. Antakaa vinkkejä kiitos!!!

8

23482

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • juulia

      Perennoja varjoon


      Täysin varjossa viihtyvät perennat vaativat lajista riippuen erilaisia kasvupaikkoja. Osa viihtyy lämpimässä suojaisessa paikassa ja toiset taas kosteassa.
      Varjossa viihtyvät perennat eivät loista kukinnoillaan mutta niiden vihreä loisto voi olla sinäänsä "lumoava". Useamman eri sävyn vihreillä varjoperennoilla saat katsetta mielyttävän perennapenkin myös varjoon.
      Varjossa viihtyvät perennat vaativat paksumultaisen maan, jossa ravinteita ja kosteutta on sopivasti. Talvimärkyyttä eivät kestä varjoperennatkaan. Seuraavassa esittelen joitakin varjossa viihtyviä perennoja:
      Kevätkaihonkukka
      Kotkansiipi
      Kuunlilja
      Rönsytiarella
      Töyhtöangervo
      Taponlehti

      Kevätkaihonkukka
      (Omphalodes verna) kasvaa rönsyilevän mattomaiseksi noin 15 senttiä korkeaksi kasvustoksi. Lehdet ovat kirkkaanvihreät ja herttamaiset. Kukkii touko-kesäkuussa lemmikinsinisin kukin. Löytyy myös valkokukkaisena.
      Kasvupaikka voi olla varjoinen tai puolivarjoinen, hiekkainen multamaa. Talvenkestävä, mutta vaatii lumisuojan. Kasvustoa voi levittää jakamalla. Sopii erinomaisesti havukasvien ympärille.

      Kotkansiipi
      (Matteuchia sthruptiopteris) kasvaa noin metrin korkeaksi pystykasvuiseksi lehtiruusukkeeksi. Viihtyy varjossa ja puolivarjossa kosteassa esim. lammen äärellä. Vaatii talveksi lumisuojan tai havupeiton. Leviää maanalaisilla rönsyillä. Taimia kannattaa jakaa ja siirtää keväisin. Kotkansiipeä löytyy luonnonvaraisena koko maasta.



      Kuunlilja
      (Hosta) kasvaa 25-70 senttiä korkeaksi lajista riippuen. Lehdet ovat eri lajeilla vihreän erisävyisiä, hopeansinisestä raikkaanvihreään. Lehdet voivat myös olla valko- tai keltakirjavia. Lehdet ovat muodoltaan kapean keihäsmäisiä tai leveän herttamaisia. Kukinta ajottuu heinä-syyskuulle muttei ole kovin näyttävä. Kukat ovat väriltään valkoisia, sinipunaisia tai vaaleanpunaisia. Etanat ovat kuunliljojen tuholaisia, ne voivat syödä lehdet kokonaan. Etanat kannattaa kerätä pois, iltahämärässä käsin. Kuunliljoja voi jakaa keväällä tai syksyllä.
      Kuunliljalajeja:
      Japaninkuunlilja: 30 cm korkea, keihäsmäiset lehdet, sinivioletit kukat elo-syyskuussa.
      Komeasinikuunlilja: 70 cm korkea, erittäin suurikasvuinen, lehdet sinivihreät herttamaiset, valkoiset kukat heinäkuussa.
      Kirjokuunlilja: 30 cm korkea, aaltomaiset valkoraitaiset lehdet, vaaleanvioletti vaatimaton kukinta.
      Raitakuunlilja: 30 cm korkea, lehtien reunat valkoiset ja aaltomaiset, violetit kukat elo-syyskuussa.



      Rönsytiarella
      (Tiarella cardifolia) 20 senttiä korkea, mätästävä hyvin leviävä perenna. Herttamaiset, vähän "karvaiset" lehdet saavat syksyllä kauniin syysvärityksen. Kukkii touko-kesäkuussa valkoisin kukinnoin. Viihtyy varjossa tai puolivarjossa. Pitää kalkkipitoisesta kosteasta mullasta. Hyvä talvenkestävyys. Lisätään rönsyistä ja voidaan jakaa kukinnan jälkeen.

      Töyhtöangervo
      (Aruncus dioicus) 150 senttiä korkea, pensasmainen näyttävä varjoperenna. Lehdet liuskoittuneet. Kasvi kasvaa erittäin reheväksi. Kermanvalkoiset kukat kesä-heinäkuussa. Kasvupaikka varjoinen, puolivarjoinen, kosteutta pidättävä multamaa. Ei siedä talvimärkyyttä. Vaatii kasvurauhaa, voidaan jakaa keväällä.

      Taponlehti
      (Asarum europaeum) 10-15 senttiä korkea, aina vihreä, nopeakasvuinen kunhan pääsee asettumaan paikalleen. Kukkii hyvin vaatimattomasti. Näyttävät lehdet.

      • tulppu

        Varjopaikan perennapenkillä on kyllä omanliasensa haasteet. Multakerrosta pyrin vielä vähän lisäämään. Muilla lisää hyviä kokemuksia varjoperennoista?


      • Totuuden torvi

        Tämä tekstihän on suora lainaus osoitteesta
        http://www.nicehouse.fi/puutarha/phoito/kasvit/perennat/varjossa.htm
        Laittakaa vaan reilusti linkit tänne näkyviin, siitä on vastausta haluavalle enemmän iloa kuin tuollaisesta pätemisestä. Ylpeys käy lankeemuksen edellä, suorat ja varsinkin noin pitkät lainaukset ovat laittomia ilman lähteen mainitsemista.


      • hoijaa
        Totuuden torvi kirjoitti:

        Tämä tekstihän on suora lainaus osoitteesta
        http://www.nicehouse.fi/puutarha/phoito/kasvit/perennat/varjossa.htm
        Laittakaa vaan reilusti linkit tänne näkyviin, siitä on vastausta haluavalle enemmän iloa kuin tuollaisesta pätemisestä. Ylpeys käy lankeemuksen edellä, suorat ja varsinkin noin pitkät lainaukset ovat laittomia ilman lähteen mainitsemista.

        miksköhän joku haluis pätee nimimerkillä?
        luultavammin vaan avuliaana etsinyt tietoa ja leikannu plus liimannu tekstiä sen kummemmin ajattelematta...


    • Delphinium

      ...talomme länsi-luode seinustalla viihtyvät:

      Pikkutalvio
      (Vinca minor) Sinisin, karmiininpunaisin tai valkoisin kukin toukokuussa kukkiva 10-15cm korkea ikivihreä maanpeittokasvi.

      Kielo
      (Convallaria majalis) ei esittelyä kaivanne.

      Kotkansiipi-saniainen
      (Matteuccia struthiopteris)Vaatii useamman vuoden kehittyäkseen täyteen mittaansa ja samaten reilusti tilaa.

      Valkotäpläimikkä
      (Pulmonaria saccharata) Toukokuussa vaaleanpunaisin kukin kukkiva kirjavalehtinen n. 20 cm korkea maanpeittokasvi.

      Kevätesikko
      (Primula veris) Esikoissa riittää väri- ja muotovalikoimaa(palloesikko). Kukkii toukokuussa.

      Komeasinikuunlilja
      (Hosta sieboldiana elegans)Teräksensiniset lautasenkokoiset puolen metrin korkeuteen nousevat lehdet, valkoinen n. 80 cm kukinto heinäkuussa.

      Varjolilja
      (Lilium martagon) Heinäkuussa vaaleanpunaisin suhteellisen pienin kukin kukkiva 80 cm lilja.

      Varjon kasvit kukkivat melkein poikkeuksetta aikaisin keväällä, mutta lehtien muodoilla ja eri värisävyillä saa näyttävyyttä varjoisaan paikkaankin.

      • kks

        Varjoliljaa saa myös muuten valkoisena, lisäksi varjon puolella meillä korkeampia: töyhtöangervoa, särkynyt sydän (valkoinen myös), kuunliljoja, ukonkelloja (sekä sinisiä että valkoisia), nauhus (kelt), jalopähkämöä (lila), taustalla köynnöshortensia (valk) seinällä kiipeilemässa. Matalampia taas löytyy: lehtorikkoa (ihanat valkeat viuhkamaiset/harsomaiset kukinnot tosin nousee puoleen metriin), posliinirikko (vaaleanpunaiset kukat), tuoksumatara (valk), sinivuokot, jalokiurunkannus (kelt, "häviää" kukinnan jälkeen), kieloa (valk), hopeatäpläpeippi (meillä valk löytyy myös lila), pikkusydäntä (sekä valk että punainen) sekä jouluruusu (valk), lisäksi ainakin osa kurjenpolvista, taponlehti sekä varjoyrtti viihtyy varjossa.

        Varjojakin on tosin monenlaisia, meillä nuo löytyy 1-kerroksisen talon pohjois-koillis suuntaiselta seinustalta, johon osaan ei paista aurinko milloinkaan, osaan 1-2 tuntia aamusta, silti kuitenkin "valoisa" kun taas jossain kuusiaidan alla on jo melko syvä varjo, jotta monikaan enää viihtyisi. Moni kasvi kyllä selviää varjossakin, mutta kukinta ei ole niin runsasta kuin aurinkoisemmalla paikalla, esim. myskimalva (valk, vaal.pun)


      • ik
        kks kirjoitti:

        Varjoliljaa saa myös muuten valkoisena, lisäksi varjon puolella meillä korkeampia: töyhtöangervoa, särkynyt sydän (valkoinen myös), kuunliljoja, ukonkelloja (sekä sinisiä että valkoisia), nauhus (kelt), jalopähkämöä (lila), taustalla köynnöshortensia (valk) seinällä kiipeilemässa. Matalampia taas löytyy: lehtorikkoa (ihanat valkeat viuhkamaiset/harsomaiset kukinnot tosin nousee puoleen metriin), posliinirikko (vaaleanpunaiset kukat), tuoksumatara (valk), sinivuokot, jalokiurunkannus (kelt, "häviää" kukinnan jälkeen), kieloa (valk), hopeatäpläpeippi (meillä valk löytyy myös lila), pikkusydäntä (sekä valk että punainen) sekä jouluruusu (valk), lisäksi ainakin osa kurjenpolvista, taponlehti sekä varjoyrtti viihtyy varjossa.

        Varjojakin on tosin monenlaisia, meillä nuo löytyy 1-kerroksisen talon pohjois-koillis suuntaiselta seinustalta, johon osaan ei paista aurinko milloinkaan, osaan 1-2 tuntia aamusta, silti kuitenkin "valoisa" kun taas jossain kuusiaidan alla on jo melko syvä varjo, jotta monikaan enää viihtyisi. Moni kasvi kyllä selviää varjossakin, mutta kukinta ei ole niin runsasta kuin aurinkoisemmalla paikalla, esim. myskimalva (valk, vaal.pun)

        Löysin varjoisesta metsästä kauniin muotoisia pieniä kasveja, mm. sudenmarjan. Istutin sen talon taakse pohjoispuolelle ja huomasin,että hyvin sopii pikkutalvion, kielojen ja kuunliljojen sekaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Työeläkeloisinta Suomen suurin talousongelma

      Työeläkeloisinta maksaa vuodessa lähes 40 miljardia euroa, josta reilut 28 miljardia on pois palkansaajien ostovoimasta.
      Maailman menoa
      218
      2498
    2. Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala

      Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka
      Maailman menoa
      3
      2109
    3. Israel euroviisujen 2.

      Israel sai taas eniten yleisöääniä. Suomesta täydet 12 pistettä, poliittinen ”ammattiraati” antoi 0 pistettä. Hyvä Is
      Uskonnot ja uskomukset
      317
      1847
    4. Persujen puoluekokous 2026

      Missä ja Milloin pidetään ?
      Maailman menoa
      95
      1605
    5. Euroviisut ei enää niin musiikkikilpailu?

      Kappaleiden taso ei enää ole mikä sijoituksen ratkaisee.Eikö kukaan ihmettele että Israel pärjää lähes joka vuosi kisois
      Maailman menoa
      83
      1495
    6. Mun mielestäni on tosi loukkaavaa

      Nainen, että luulet palatan typeriä, sekavia ja ilkeitä viestejä mun kirjoittamiksi. Mä en ole katkera, epätoivoinen, ra
      Ikävä
      200
      1240
    7. Mikä se viehättävin

      Asia on kaivatussasi?
      Ikävä
      67
      1170
    8. Tiedän satavarmasti ettet tule koskaan

      Uskaltamaan mitään. Ei me tulla edes näkemään koskaan.
      Ikävä
      25
      1121
    9. Mikä kaivatussasi

      Viehättää ulkoisesti ja mikä sisäisesti?
      Ikävä
      48
      1027
    10. Rakas nainen ymmärsin

      Että minun pitää pitää kiinni sinusta. Haluan, että sä olet onnellinen. Olet mulle se oikea ja mä sulle. Rakastan Sua yl
      Ikävä
      73
      1006
    Aihe