Taloustieteellinen kysymys

Anonyymi

Olenko ymmärtänyt oikein osakemarkkinoiden toiminnan: aina kun osakkeita ostetaan ja myydään, tietty osuus tuosta kauppahinnasta menee yhtiön johtajille? Ja siihen jatkokonjektuurina, että yritykset pyrkivät siihen että niiden kurssi heittelisi lyhyellä aikavälillä (kasvaen pitkällä) koska silloin ihmiset ostavat ja myyvät paljon spekuloidessaan jolloin rahaa virtaa sisään? Olen yrittänyt vaikka mistä saada selkoa tähän asiaan mutta ei löydy tietoa!

16

83

    Vastaukset

    • Silkasta osakkeen vaihtuvuudesta palkitsemisessa ei minun mielestäni ole mitään järkeä, mutta johtokuntahan voi yhtiökokouksen valtuuksilla sopia johtoryhmän kanssa lain puitteissa mitä tahansa.

      Yhtiön osakkeen arvon noususta tietyllä ajanjaksolla on sen sijaan usein luvassa bonuksia johdolle, olivat nämä sitten ansaittuja tai luontaisen markkinatilanteen kehittymisen johdosta sinänsä perusteettomia. ; )

      Tutustu vaikka Postin johdon bonuksiin jos sinulla on ongelmia alhaisen verenpaineesi kanssa...

    • Itse olen ymmärtänyt asian niin, ettei normaalista osakekaupankäynnistä siirry kyseiselle yritykselle tai johtajille yhtään mitään. Ostaja A tekee ostotoimarin ja myyjä B myyntitoimarin. Kun myyntihinta ja ostohinta kohtaavat kauppa syntyy. Rahat osakkeesta menevät myyjälle B ja välittäjä ottaa työstä pienen siivun. Osakekurssin noususta saattaa kertyä mm. johtajille bonareita tai sitten heillä on optioita, joiden arvoon tietty vaikuttaa juuri osakkeen arvo. Yleensä kait nämä on juurikin optioita. Käsittääkseni bonuksia maksetaan vaikkapa tuottotavoitteen ylittymisestä yms.

      • Pomojen palkitsemisperusteina ovat usein liikevaihdon kasvu, osakekurssin nousu tai yrityksen kannattavuuden paraneminen. Pelkästä osakekaupan vilkkaudesta en ole kuullut ketään palkitun, vaikka maksullisen osakeannin tapauksessa sekin olisi toki mahdollista.

        Fiksut palkitsijat eivät vielä palkitse pomoja yleisestä nousukaudesta tai hetkellisestä onnistumispiikistä, koska tällainen voidaan saada aikaan yrityksen pitkän ajan tavoitteita vahingottamalla.


    • Minua askarruttaa tällainen: missä suhteessa talouskasvu ja inflaatio ovat toisiinsa? Johtaako jompikumpi aina toiseen, vai vain toinen toiseen, vai ovatko ne täysin irrallisia ilmiöitä?

      • Toinen juttu: kun aikoinaan markkaa devalvoitiin ulkomaankaupan vauhdittamiseksi kun rahan arvo oli turhan korkea, niin mistä se rahan arvon nousu sitten alunperin johtui (/johtuu)? Ja eikös joskus aiempina vuosisatoina (?) valtiot pyrkineet maksimoimaan valuuttansa arvon lisäämällä kolikoiden kulta/hopeapitoisuutta? Miten hyvästä asiasta tuli huono asia?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Toinen juttu: kun aikoinaan markkaa devalvoitiin ulkomaankaupan vauhdittamiseksi kun rahan arvo oli turhan korkea, niin mistä se rahan arvon nousu sitten alunperin johtui (/johtuu)? Ja eikös joskus aiempina vuosisatoina (?) valtiot pyrkineet maksimoimaan valuuttansa arvon lisäämällä kolikoiden kulta/hopeapitoisuutta? Miten hyvästä asiasta tuli huono asia?

        Ei rahan "arvo" ollut liian korkea vaan markan vaihto-arvo muihin valuuttoihin oli liian korkea. Kun vaihto-arvo on liian korkea, ei oman maan tuotteita saada myytyä muille kun ne tulevat liian kalliiksi.
        Devalvaatio alensi markan vaihto-arvoa vaikkapa Saksn markkaan verrattuna.

        Sodan jälkeen markka devalvoitiin yli kymmenen kertaa, kun täällä ei kustannuksien nousuja pystytty pitämään kurissa, esim. palkkoja nostettiin liikaa.

        Aikaisemmin talouden pito oli aika erilaista kuin nykyään.
        Kuninkailla oli kaksi suurta menoerää, hovin pitäminen ja sotakulut, sotiminen toi kyllä lisää tuloja, joskus, sotasaalit ja orjat.
        Sanotaan, että Ruotsi on pärjännyt hyvin aikaisempien sotasaalisten koroilla, hyvinkin kauan.

        Toisaalta Rooma kaatui pitkäaikaiseen inflaatiokierteeseen.
        Roomalla meni oikein hyvin niin kauan kun valloitettavaa ja toisten kultaa riitti ryöstettäväksi ja saatiin lisää orjia.
        Sitten tämä temppu, minkä mekin tunnistamme, hallitseva luokka helpotti omaa verotustaan ja siirsi verorasituksen köyhemmille.
        Rahat armeijan pitoon loppuivat, Rooma ei pystynyt puolustautumaan ja barbaarit valloittivat sen.

        Olisiko poikkeus taloudenpidossa Englanti joka rikastui siirtomaiden avulla ja kaupan
        vilkastumisen avulla.

        Tämä varasta muilta maat, kulta ja ihmiset taktiikka vielä vähän aikaa sitten motiivina.
        Hitler ajatteli näin, japanilaiset aasiassa, Saddam ajatteli ryöstää Kuwaitin öljyt, sitä
        ennen Hussein kävi sodan Iranin öljystä.


    • Pörssi on lähinnä järjestetyn uskonnon kaltainen instituutio. Osakkeiden "arvo" perustuu uskotteluun ja luulotteluun niiden "arvosta".

      Muinoin Euroopan ja Lähi-Idän historiassa temppelit toimivat pankkeina. Tämä on hyvä välillä muistaa!

    • Tieteenä taloustiede on samaa luokkaa kuin naistutkimus, ja huomattavasti vähemmän tiedettä kuin nykyinen, etupäässä ihmisten erilaisia uskonkäsityksiä tutkiva teologia.

      • Ehdotin jo 90-luvun laman aikaan, että taloustiede olisi pitänyt siirtää teologiseen tiedekuntaan. On kyse uskonasioista, jos "tiede" ei pysty ennakoimaan malleillaan juuri mitään tulevaa tapahtumaa eikä edes aina toteutuneitakaan tapahtumia.

        Tosin tähän päädytään aina, kun pyritään mallintamaan ilmiöitä, joita ei oikeastaan tunneta kuten koronaepidemiaa tai ilmastonmuutosta. Silloin ollaan pelkissä uskonasioissa.


    • Löytyykö sellaisia taloustieteen teorioita, joita käyttäen on oikeasti onnistuttu ennustamaan tulevaa kehitystä?

      • Taloudellisten mallien kuten yhteiskunnallisten mallien ongelmana on se, ettei mallinnettavakaan pysy muuttumattomana, eivätkä samat lähtöparametritkaan näin tuota reaalimaailmassa toista kertaa samaa lopputulosta. Mallinna sitten tällaista ympäristöä!

        Nyt kun olisi toimiva taloudellinen malli maailman koronasta toipumisesta, niin se olisi varsinainen rahantekokone. Silloin tietäisi varmasti, mihin roponsa sijoittaisi!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Taloudellisten mallien kuten yhteiskunnallisten mallien ongelmana on se, ettei mallinnettavakaan pysy muuttumattomana, eivätkä samat lähtöparametritkaan näin tuota reaalimaailmassa toista kertaa samaa lopputulosta. Mallinna sitten tällaista ympäristöä!

        Nyt kun olisi toimiva taloudellinen malli maailman koronasta toipumisesta, niin se olisi varsinainen rahantekokone. Silloin tietäisi varmasti, mihin roponsa sijoittaisi!

        Toimiva taloustieteen teoria olisi siis kuten Asimovin kirjojen psykohistoria.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Psychohistory_(fictional)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Toimiva taloustieteen teoria olisi siis kuten Asimovin kirjojen psykohistoria.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Psychohistory_(fictional)

        Niin, ennustaminen taloustieteen malleilla on hankalaa siksi, koska ensimmäkin ne eivät kuvasta reaalimaailmaa riittävän hyvin ja toisaalta siksi, että taloudelliset ilmiöt ovat voimakkaasti dynaamisia, mikä tarkoittaa että selitysmallit muuttuvat jatkuvasti ajan kuluessa.

        Onko taloustiede lainkaan tiede? En tiedä, ennustukset ovat samaa luokkaa kuin meteorologian sääennustukset. Jos sanomme, että taloustiede ei ole tiede, tuskin meteorologiakaan on tiede, molemmat ennustavat yhtä heikosti.

        Sääkin on voimakkaasti dynaaminen systeemi. Toisaalta voidaan kysyä voiko tällaisia lähes kaoottisia systeemejä edes lainkaan ennustaa?

        Missä menee tieteen ja epätieteen raja?

        Evoluutioreoria selittää hyvin ex post, mutta ei pysty tuottamaan lainkaan tarkkoja ennusteita, Samalla logiikalla voisi sanoa, että evoluutioteoria on epätiedettä, koska se ennustaa huonosti.

        Jos pidämme ennustustarkkuutta tieteen kriteerinä, niin taloustiede, meteorologia, evoluutioteoria ja monet muut ovat epätiedettä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin, ennustaminen taloustieteen malleilla on hankalaa siksi, koska ensimmäkin ne eivät kuvasta reaalimaailmaa riittävän hyvin ja toisaalta siksi, että taloudelliset ilmiöt ovat voimakkaasti dynaamisia, mikä tarkoittaa että selitysmallit muuttuvat jatkuvasti ajan kuluessa.

        Onko taloustiede lainkaan tiede? En tiedä, ennustukset ovat samaa luokkaa kuin meteorologian sääennustukset. Jos sanomme, että taloustiede ei ole tiede, tuskin meteorologiakaan on tiede, molemmat ennustavat yhtä heikosti.

        Sääkin on voimakkaasti dynaaminen systeemi. Toisaalta voidaan kysyä voiko tällaisia lähes kaoottisia systeemejä edes lainkaan ennustaa?

        Missä menee tieteen ja epätieteen raja?

        Evoluutioreoria selittää hyvin ex post, mutta ei pysty tuottamaan lainkaan tarkkoja ennusteita, Samalla logiikalla voisi sanoa, että evoluutioteoria on epätiedettä, koska se ennustaa huonosti.

        Jos pidämme ennustustarkkuutta tieteen kriteerinä, niin taloustiede, meteorologia, evoluutioteoria ja monet muut ovat epätiedettä.

        Ennustelua ei voida pitää tieteen kriteerinä.

        Esim. historiatieteissä ei ennustelua harrasteta ensinkään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin, ennustaminen taloustieteen malleilla on hankalaa siksi, koska ensimmäkin ne eivät kuvasta reaalimaailmaa riittävän hyvin ja toisaalta siksi, että taloudelliset ilmiöt ovat voimakkaasti dynaamisia, mikä tarkoittaa että selitysmallit muuttuvat jatkuvasti ajan kuluessa.

        Onko taloustiede lainkaan tiede? En tiedä, ennustukset ovat samaa luokkaa kuin meteorologian sääennustukset. Jos sanomme, että taloustiede ei ole tiede, tuskin meteorologiakaan on tiede, molemmat ennustavat yhtä heikosti.

        Sääkin on voimakkaasti dynaaminen systeemi. Toisaalta voidaan kysyä voiko tällaisia lähes kaoottisia systeemejä edes lainkaan ennustaa?

        Missä menee tieteen ja epätieteen raja?

        Evoluutioreoria selittää hyvin ex post, mutta ei pysty tuottamaan lainkaan tarkkoja ennusteita, Samalla logiikalla voisi sanoa, että evoluutioteoria on epätiedettä, koska se ennustaa huonosti.

        Jos pidämme ennustustarkkuutta tieteen kriteerinä, niin taloustiede, meteorologia, evoluutioteoria ja monet muut ovat epätiedettä.

        En minä tuolla kritisoinut taloustiedettä epätieteeksi, kritisoin vain sen selitysmalleja ja etenkin mallinnuksia, joiden luotettavuus häviää melkoisesti sääennustuksille.. Meteorologit toki tunnustavat, että mallien luotettavuus pätee vain lähiajalle, pitemmän ajan mallit ovat enemmän tai vähemmän arvailua.

        Evoluutio pohjautuu satunnaisuuteen ja vielä satunnaisessa, muttuvassa ympäristössä. Näin teorian pohjalta voi luotettavasti kertoa vain sen, että lapset muistuttavat ominaisuuksiltaan todennäköisimmin vanhempiaan kun muita yksilöitä. Monien sukupolvien päähän tämäkin ennustavuus vähenee.

        Jos nyt tarkemmin ajattelee, niin kaikki matemaattiset mallit menettävät ennustavuuttaan mitä pitempää aikajaksoa tarkastellaan, koska silloin ryhtyvät vaikuttamaan pienet, mallin ulkopuolelle jätetyt tekijät ja satunnaisilmiöt.


    • Rahan arvokin perustuu pelkkään vankkaan uskoon!

      Aivan samoin kuin keskiajalla valmistettiin pyhäinjäännöksiä lisää, kun kysyntää oli, voidaan rahaakin painaa lisää!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sedu Koskinen aikoo järjestää isot juhlat

      Näihin julkkiksiin ei näköjään päde mitkään lait tai korona tartu. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007637821.html Kyllä esim. taviksen ylioppilas
      99
      4906
    2. Greta Thunberg kritisoi Suomen hallitusta

      ”Tämä on epäonnistuminen”. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006515088.html Thunberg on liittänyt mukaan perustamansa Fridays for Future -liikkeen
      Maailman menoa
      106
      3379
    3. Vapaavuorelle tuli kiire - Kaikki yleisötilaisuudet kielletään, mutta mites juottolat?

      Pelimies Vapaavuoren loppupeli Helsingin johdossa meni kimuraiseksi koronakriisin vuoksi. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007637875.html "Vapaavuori
      Maailman menoa
      99
      3011
    4. Stefu kärähti taas amfetamiinista!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

      Eikö tuolle sekoilulle näy loppua? https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/b3a29a6e-ac7d-460f-bd45-23ee51898a72
      38
      1600