Jos katsotaan käyttötestejä ja koeajoja, niin bensmoottorisissa Corolla-luokan perusautoissa kulutukset näkyvät olevan aivan samaa 6-7 litran luokkaa vuosikymmenestä toiseen.
Toki tehoa ja massa on paljon enemän, mutta ei se absoluuttisia litroja tankilla mihinkään muuta. Tankkiin pannaan bensaa eikä hyötysuhdetta.
Mielestäni aivan aiheetonta haukkua jotain 90-luvun escorttia, astraa tai corollaa paljon kuluttavaksi.
Hybridit menevät toki pienemmälllä, joten jätetään ne pois laskuista tässä yhteydessä.
Mikä on "vanha paljon kuluttava auto", josta auton maahantuojat paasaavat kiimatippa housussa syyllistävästi? Ehkä joku 70-luvun alun 2.0 taunus vei päälle kympin keskikulutuksella, mutta 80-luvun lopusta litroissa on ment y vain hienoisesti alaspäin.
Miksi puhutaan "vanhoista paljon kuluttavista autoista"?
39
82
Vastaukset
- Anonyymi
Kulutus ja päästöt eivät korreloi yksiyhteen vaikka yhteys onkin vahva. Vanhoja autoja rankaistaan päästöistä, ei kulutuksesta.
- Anonyymi
Hmm??? Ai ei vai?
"Ajoneuvon CO2-päästön määrä on suoraan riippuvainen ajoneuvon kuluttaman polttoaineen määrästä. Mitä suurempi polttoaineenkulutus on, sitä suurempi on myös CO2-päästö."
https://www.ford.fi/oma-ford/hyodyllista-tietoa/polttoaineenkulutus
- Anonyymi
Ei pidä haukkua vanhaa Toyotaa, se oli aikaansa edellä vaikkapa Ladaan verrattuna. Nyt molemmat ovat toki jo vanhoja rotiskoja ja aika on ajanut niistä ohi.
Vanhassa perustojotassa oli noin 70 hevosvoimaa (esim. 16 v XLi, vm. 97) ja kiihtyvyys hyvällä kuskilla alle 14 sekuntia nollasta --> sataan! Vääntöä oli huippukierroksilla 115 newtonia ja keskikulutus oli noin seitsemän litraa satasella. Kun kengitti konetta oikein kunnolla, kulutus saattoi talvella nousta jopa yhdeksään litraan satasella. Se oli oikea tehoton työjuhta, joka ei kulkenut varsinkaan ylämäkeen mihinkään, piti kamalaa meteliä ja jota ei saanut ajamalla rikki.
Nykyisessä vastaavassa Toyotassa on pienemmällä kulutuksella yli 130 hevosvoimaa ja vääntöä yli 170 newtonia. Kiihtyvyys on mallista riippumatta alle 10 sekuntia nollasta sataan, ylämäkeenkin kulkee täydessä lastissa ongelmitta ja kuin raketti. Hiljaa ja vaivatta, kuten uusilla autoilla on tapana.
Kun vertaa 90-luvun Toyotaa ja nykytojotaan (ilman hybrdiä), niille on yhteistä nimi ja neljä pyörää. Sama kun toinen asuisi kivitalossa ja toinen risumajassa.- Anonyymi
Automerkistä riippumatta tekniikka on mennyt paljon eteenpäin. Tojon ja muiden merkkien ero on siinä että tojo tekee edelleen vain bensalla liikkuvia autoja. Muut ovat siirtyneet eteenpäin ladattaviin autoihin.
- Anonyymi
Mutta sä puhut ihan täyttä potaskaa.
Ae111-Corolla1.6 Xli:ssa on 114 heppaa ja vääntöä noin 145nm. 1.3:sessa on 88 heppaa. Isommalla koneella kiihtyvyys on ihan samaa luokkaa kuin 1.2t Corollassa ellei parempi ja laiskempi 1.8 hybridi jää jälkeenkin, sillä tuo vanha repäisee sataseen kympissä. Kulutus on ehkä litran suurempi kuin 1.2 Corollassa, mutta onko se sitten iso kehitys? Mielestäni ei. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta sä puhut ihan täyttä potaskaa.
Ae111-Corolla1.6 Xli:ssa on 114 heppaa ja vääntöä noin 145nm. 1.3:sessa on 88 heppaa. Isommalla koneella kiihtyvyys on ihan samaa luokkaa kuin 1.2t Corollassa ellei parempi ja laiskempi 1.8 hybridi jää jälkeenkin, sillä tuo vanha repäisee sataseen kympissä. Kulutus on ehkä litran suurempi kuin 1.2 Corollassa, mutta onko se sitten iso kehitys? Mielestäni ei.On nuo Corollat kovia pelejä.
Vanhoissa oli vääntö Newtoneita, uusissa nanometrejä.
- Anonyymi
Noista vanhoista kohtuukulutuksisista autoista puuttui turvalaittetta ja nykyaikaiset lisävarusteet, eivätkä turvanneet kolareissa. Nykyiset vastaavat autot ovat satoja kiloja painavampia ja se nostaa kulutusta.
- Anonyymi
Vielä 90-luvulla pienet autonrotiskot menivät vähäisessäkin kolarissa tuhannen-paskaksi. Pahat loukkaantumiset ja kuolemat olivat aivan ja todella yleisiä, nykyisin harvinaisia. Kokoonpainuva kori, parempi ja joustava rakenneteräs, airbagit, joustavat puskurit, ABS ja niin edelleen tekevät vanhoista japanin romuistakin täysin vanhanaikaisia.
Isompi paino, turvallisempi, mukavampi, tehokkaampi, parempi kiihtyvyys, jämäkämpi - ja pienempi kulutus kuin 90-luvulla. 90-luvun Corolla on aikansa elänyt: kulutus 6/10 pistettä, turvallisuus 2/10 pistettä ja ulkonäko 1/10 pistettä. Siinä vanha tojo pääpiirteissään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vielä 90-luvulla pienet autonrotiskot menivät vähäisessäkin kolarissa tuhannen-paskaksi. Pahat loukkaantumiset ja kuolemat olivat aivan ja todella yleisiä, nykyisin harvinaisia. Kokoonpainuva kori, parempi ja joustava rakenneteräs, airbagit, joustavat puskurit, ABS ja niin edelleen tekevät vanhoista japanin romuistakin täysin vanhanaikaisia.
Isompi paino, turvallisempi, mukavampi, tehokkaampi, parempi kiihtyvyys, jämäkämpi - ja pienempi kulutus kuin 90-luvulla. 90-luvun Corolla on aikansa elänyt: kulutus 6/10 pistettä, turvallisuus 2/10 pistettä ja ulkonäko 1/10 pistettä. Siinä vanha tojo pääpiirteissään.se eil silti muuta faktaa, että kulutus ei ole dramaattisesti parempi uusissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
se eil silti muuta faktaa, että kulutus ei ole dramaattisesti parempi uusissa.
No paljonko kuluttaa uusi perus-Toyota nyt ja vuonna -97?
Perus-Toyota on tänään hybridi ja kuluttaa 4 litraa satasella. Vuonna 97 perus-Toyotan kulutus oli 7 - 8 litraa tehoista riippuen.
Kulutuksen %-ero on siis todella huima, puhumattakaan siitä, paljonko , lisää tehoa ja muita ominaisuuksia on saatu mukaan.
Vanha on vanha ja uusi on uusi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vielä 90-luvulla pienet autonrotiskot menivät vähäisessäkin kolarissa tuhannen-paskaksi. Pahat loukkaantumiset ja kuolemat olivat aivan ja todella yleisiä, nykyisin harvinaisia. Kokoonpainuva kori, parempi ja joustava rakenneteräs, airbagit, joustavat puskurit, ABS ja niin edelleen tekevät vanhoista japanin romuistakin täysin vanhanaikaisia.
Isompi paino, turvallisempi, mukavampi, tehokkaampi, parempi kiihtyvyys, jämäkämpi - ja pienempi kulutus kuin 90-luvulla. 90-luvun Corolla on aikansa elänyt: kulutus 6/10 pistettä, turvallisuus 2/10 pistettä ja ulkonäko 1/10 pistettä. Siinä vanha tojo pääpiirteissään.Oli autoissa jo ainakin 80-luvulla suunnitellusti kokoonpainuva korirakenne ja törmäysturvallisuutta oli muutenkin ajateltu.
Kyllähän 90-luvun 1,6 Corollassa oli toistasataa hevosvoimaa kun monella muulla merkillä samankokoisesta moottorista saivat irti vain 75-90 hv.
Ulkonäkö on makuasia mutta minä tykkäsin kyllä vm. 1992-1997 Corollan siististä ulkonäöstä, varsinkin porrasperäversiosta. En ole kylläkään omistanut kyseistä autoa mutta koeajoin sellaisen, nimenomaan 1,6 XLi Corollan porrasperäversiona, vm. -94.
Paljon nätimpi auto kuin tämän päivän psykopaattien muotoilemat möhkörumilukset, esim. Honda Civic, Nissan Juke ja Toyota Prius, yök!! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oli autoissa jo ainakin 80-luvulla suunnitellusti kokoonpainuva korirakenne ja törmäysturvallisuutta oli muutenkin ajateltu.
Kyllähän 90-luvun 1,6 Corollassa oli toistasataa hevosvoimaa kun monella muulla merkillä samankokoisesta moottorista saivat irti vain 75-90 hv.
Ulkonäkö on makuasia mutta minä tykkäsin kyllä vm. 1992-1997 Corollan siististä ulkonäöstä, varsinkin porrasperäversiosta. En ole kylläkään omistanut kyseistä autoa mutta koeajoin sellaisen, nimenomaan 1,6 XLi Corollan porrasperäversiona, vm. -94.
Paljon nätimpi auto kuin tämän päivän psykopaattien muotoilemat möhkörumilukset, esim. Honda Civic, Nissan Juke ja Toyota Prius, yök!!Nykyisin surkein mahdollinen tai halvin mahdollinen mutta moderni autokin on turvallisempi ja parempi kuin 90-luvun Toyota Corolla. Niin se kehitys kehittyy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No paljonko kuluttaa uusi perus-Toyota nyt ja vuonna -97?
Perus-Toyota on tänään hybridi ja kuluttaa 4 litraa satasella. Vuonna 97 perus-Toyotan kulutus oli 7 - 8 litraa tehoista riippuen.
Kulutuksen %-ero on siis todella huima, puhumattakaan siitä, paljonko , lisää tehoa ja muita ominaisuuksia on saatu mukaan.
Vanha on vanha ja uusi on uusi.Paljonko se perustojo kuluttaakaan maantieajossa?
- Anonyymi
"Mutta sä puhut ihan täyttä potaskaa"
Ja höpöhöpö taas. Tojo virittelee vanhoja bensakoneita kun muut ovat jo seuraavalla sivulla ja tekevät ladattavia autoja. Tojo on pudonnut kehityksen kelkasta.- Anonyymi
Niin totta! Pakko on intohimoisen vanhan tojo-kuskin keksiä höpöjä, jotta voi perustella autonrämänsä pitämisen. Yleensä syynä on rahanpuute.
- Anonyymi
Niin ne muut toi hybridit markkinoille paljon ennen tojoa...
- Anonyymi
Ladattava hyvä jos ajaa vaan lyhyttä matkaa.
Meillä työautona ladattava ja pitkillä matkoilla vie n.2 litraa enemmän 100km kuin esim 2.0 farkku hybrid corolla.
- Anonyymi
Kaikkien perus bensa-autojen keskikulutus oli minulla takavuosina 8-9 l/100km ja nykyinen katumaasturi menee 6lla, joten kyllä on kehitystä tapahtunut.
Suorituskyky ja varustelu on näistä kaikista em. parhain. - Anonyymi
// Oli autoissa jo ainakin 80-luvulla suunnitellusti kokoonpainuva korirakenne ja törmäysturvallisuutta oli muutenkin ajateltu. //
Olipa kamalaa huttua; Toyota ei ainakaan tuntenut näitä termejä lainkaan vielä 20 vuotta sitten. 90-luvun lopun Corollat olivat aivan tappovehkeitä; jos kulutus vielä olisikin kohtuullinen (70 heppaa, 0 - 100 km/h 14 sekuntia, 7 l/100 km). Kyllä turvallisuus on mennyt isoin harppauksin eteenpäin, eikä kenenkään pitäisi kuljettaa ainakaan lapsiaan tälläisessa rotiskossa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/uusi-ja-vanha-toyota-corolla-vastakkain-tormaystestissa-uskomaton-ero/6434600
"Vuoden 1998 Corolla sai ANCAPin modernissa törmäystestissä vain 0,4 pistettä, kun maksimi on 16 pistettä. Tähtiä ei irronnut yhtäkään. "
Siis nolla tähteä viidestä (0/5), ja pisteitä 0,4/16. Corolla oli kattoa myöten aivan tuhannen paskana. Ja tämän ei koske pelkästään Corollaa, vaan tavallisia autoaj yleensä.
Materiaalit ja valmistusmenetelmät ovat kehittyneet. Yhdistämällä suurlujuusteräksiä, erilaisia ainevahvuuksia, kerrosrakenteita ja nestepainemuovattuja tai laserhitsauksella yhteenliitettyjä osia rakenteet on pystytty suunnittelemaan riittävän vahvoiksi ilman, että paino kasvaa liikaa. Näkyvimpiä ja myös painoa kasvattavia kehitysaskeleita ovat olleet turvatyynyjen, turvavyönkiristimien ja voimanrajoittimien nopea yleistyminen myös kohtuuhintaisissa autoissa. Myös turvavyöt ovat kehittyneet, vaikka se ei näykään ulospäin. Muita yleistyviä varusteita ovat esimerkiksi törmäyksessä irtoavat polkimet ja peräänajossa niskavammoja vähentävät aktiiviset pääntuet.
Kun otetaan vielä huomioon Corollan ihan kamala ulkonäkö, en ottaisi tuollaista vanhaa Toyotaa edes ilmaiseksi. Puhumattakaan, että istuttaisin lapseni tuollaiseen kuolinpesään. Uudet autot ovat aivan eri asia!- Anonyymi
Tietenkään vanhemmissa autoissa ei ollut samalla tavalla vankkoja turvarakenteita kuin nykyautoissa mutta kyllä niissäkin oli otettu enemmän huomioon törmäysturvallisuus kuin vaikkapa 60-70-luvun autoissa joissa ei ollut edes kokoonpainuvaa ohjauspylvästä (rattiakseli keihästi kuljettajan), turvavyöt olivat kiinteitä ja vain etupenkillä (takapenkkiläiset jyräsivät etumatkustajat), kori antoi periksi heikoimmasta paikasta (A-pilari jolloin moottori ja kojetaulu litistivät etumatkustajat kuoliaaksi) eikä painunut suunnitellusti kasaan, jne.
Ulkonäöstä olen edelleen eri mieltä, 1992-1998 Corolla on nätimmän näköinen kuin jälkeläisensä. Carina E oli myös helvetin hyvän näköinen auto. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tietenkään vanhemmissa autoissa ei ollut samalla tavalla vankkoja turvarakenteita kuin nykyautoissa mutta kyllä niissäkin oli otettu enemmän huomioon törmäysturvallisuus kuin vaikkapa 60-70-luvun autoissa joissa ei ollut edes kokoonpainuvaa ohjauspylvästä (rattiakseli keihästi kuljettajan), turvavyöt olivat kiinteitä ja vain etupenkillä (takapenkkiläiset jyräsivät etumatkustajat), kori antoi periksi heikoimmasta paikasta (A-pilari jolloin moottori ja kojetaulu litistivät etumatkustajat kuoliaaksi) eikä painunut suunnitellusti kasaan, jne.
Ulkonäöstä olen edelleen eri mieltä, 1992-1998 Corolla on nätimmän näköinen kuin jälkeläisensä. Carina E oli myös helvetin hyvän näköinen auto.No kyllä se turva-ajattelu vielä 90-luvulla ja varsinkin Japanissa oli silkkaa pelleilyä! Ei ollut kuin yksi tapa ajatella turvallisuutta eli se oli korkeammalla kuin muut, isommin kuin muut tai painavammin kuin muut. Varsinkin amerikkalaisilla ja SUV-miehillä tämä toimii edelleen. Tai sitten piti ottaa juna.
Volvolla oli jo joitakin hyviä ajatuksia, mutta eurooppalainen Euro NCAP perustettiin vuonna 1997 ja siitä alkoi kaikki turvallisuusajattelu uudestaan, ja ihmishenkiä on pelastunut jo satoja tuhansia tai miljoonia. Kiitos!
Ulkonäöstä saat olla eri mieltä, mutta tuollaista 90-luvun Toyotan rotteloa en ottaisi edes ilmaiseksi vastaan, vaikka se olisi vasta vahattu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No kyllä se turva-ajattelu vielä 90-luvulla ja varsinkin Japanissa oli silkkaa pelleilyä! Ei ollut kuin yksi tapa ajatella turvallisuutta eli se oli korkeammalla kuin muut, isommin kuin muut tai painavammin kuin muut. Varsinkin amerikkalaisilla ja SUV-miehillä tämä toimii edelleen. Tai sitten piti ottaa juna.
Volvolla oli jo joitakin hyviä ajatuksia, mutta eurooppalainen Euro NCAP perustettiin vuonna 1997 ja siitä alkoi kaikki turvallisuusajattelu uudestaan, ja ihmishenkiä on pelastunut jo satoja tuhansia tai miljoonia. Kiitos!
Ulkonäöstä saat olla eri mieltä, mutta tuollaista 90-luvun Toyotan rotteloa en ottaisi edes ilmaiseksi vastaan, vaikka se olisi vasta vahattu.Kyllä on johonkuhun nykyautojen valmistajien propaganda uponnut. Uskot varmaan kaiken mitä mainosmies sulle väittää.
Ennen autot tehtiin ajettavaksi, nykyään kolaroitavaksi :D
PS: sinä varmaan pidät enemmän 1998-2000 mulkosilmä-Corollasta, mainosmiehen mukaan sehän oli erityisesti eurooppalaisten makuun tehty. Itse olisin tykännyt enemmän alkuperäisestä Japanilaisesta versiosta joka olisi ollut paljon siistimmän ja rauhallisemman näköinen. Inhosin sitä euro-mulkosilmäcorollaa! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä on johonkuhun nykyautojen valmistajien propaganda uponnut. Uskot varmaan kaiken mitä mainosmies sulle väittää.
Ennen autot tehtiin ajettavaksi, nykyään kolaroitavaksi :D
PS: sinä varmaan pidät enemmän 1998-2000 mulkosilmä-Corollasta, mainosmiehen mukaan sehän oli erityisesti eurooppalaisten makuun tehty. Itse olisin tykännyt enemmän alkuperäisestä Japanilaisesta versiosta joka olisi ollut paljon siistimmän ja rauhallisemman näköinen. Inhosin sitä euro-mulkosilmäcorollaa!En ottaisi 90-luvun Corollaa edes ilmaiseksi! Turvaton ja kamalan näköinen, kulkekoon vaikka pyhällä Hengellä ja vesihöyryllä. Tuskin sinäkään pieniä lapsiasi vapaaehtoisesti tuollaiseen kuolinpesään kyytiin ottaisit...?
Anonyymi kirjoitti:
Tietenkään vanhemmissa autoissa ei ollut samalla tavalla vankkoja turvarakenteita kuin nykyautoissa mutta kyllä niissäkin oli otettu enemmän huomioon törmäysturvallisuus kuin vaikkapa 60-70-luvun autoissa joissa ei ollut edes kokoonpainuvaa ohjauspylvästä (rattiakseli keihästi kuljettajan), turvavyöt olivat kiinteitä ja vain etupenkillä (takapenkkiläiset jyräsivät etumatkustajat), kori antoi periksi heikoimmasta paikasta (A-pilari jolloin moottori ja kojetaulu litistivät etumatkustajat kuoliaaksi) eikä painunut suunnitellusti kasaan, jne.
Ulkonäöstä olen edelleen eri mieltä, 1992-1998 Corolla on nätimmän näköinen kuin jälkeläisensä. Carina E oli myös helvetin hyvän näköinen auto.Minäkin olen jo periaatteessa eri mieltä kaikkien paitsi itseni kanssa kaikesta. Muutenhan keskustelua ei saada aikaiseksi lainkaan. Harmi kun jään aina yksin mielipiteineni ja ainoastaan omat sivupersoonani tukevat minua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ottaisi 90-luvun Corollaa edes ilmaiseksi! Turvaton ja kamalan näköinen, kulkekoon vaikka pyhällä Hengellä ja vesihöyryllä. Tuskin sinäkään pieniä lapsiasi vapaaehtoisesti tuollaiseen kuolinpesään kyytiin ottaisit...?
Ei ole lapsia eikä tule.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole lapsia eikä tule.
No ilmankos sinua ei kiinnosta kukaan muu kuin "minä itse"...?!
Itseään nyt voi kuskata vaikka kottikärryllä, se nyt ei vanhasta Toyotasta paljon eroa.
- Anonyymi
Edelleen myydään polttomoottorikäyttöisiä autoja joissa ei ole mitään muuta voimanlähdettä kuten hybrideissä. Näissä menopeleissä ei ole kummoistakaan eroa CO2 päästöillä.
Vanhemman auton etu on se, että sillä kun päästelet ei synny uuden auton valmistuksesta aiheutuvia päästöjä, jotka vastaavat hyvinkin noin 100 000 km ajoa.
Entä sitten uuden auton ajokilometrit? Tilastojen valossa uudella autolla ajetaan tuplasti se määrä kuin yli 10 vuotiaalla autolla ja vielä vanhemmilla menopeleillä ajetaan vielä vähemmän.
Entä sitten sähköautot. Niillä ajaminen on suhteessa bensa-autoon halpaa mutta kuitenkaan päästöt per ajettu kilometri ei vähene samassa suhteessa. Kannattaisikin tutkia onko sähköautot käytännössä yhtään sen vähäpäästöisempiä kuin lujasti verotetut polttoainekäyttöiset autot.- Anonyymi
Löytyipä kommentoija, joka on jokseenkin samaa mieltä kuin minä.
Ainoastaan sähköautoista olen saanut positiivisemman kuvan.
Uusita "ympäristöystävällisistä" polttomoottoriautoista sanoisin, että ne ovat vain autotehtaiden strategiasuunnittelijoiden bluffia. Miksi vielä valmistetaan 500 hp henkilöautoja, jos autotehtaat oikeasti ovat huolissaan ilmastomuutoksesta? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Löytyipä kommentoija, joka on jokseenkin samaa mieltä kuin minä.
Ainoastaan sähköautoista olen saanut positiivisemman kuvan.
Uusita "ympäristöystävällisistä" polttomoottoriautoista sanoisin, että ne ovat vain autotehtaiden strategiasuunnittelijoiden bluffia. Miksi vielä valmistetaan 500 hp henkilöautoja, jos autotehtaat oikeasti ovat huolissaan ilmastomuutoksesta?Ei itsellänikään sinänsä ole mitään sähköautoa vastaan, mutta ei se mikään autuus silti ole ja monessa tapauksessa pysytteleminen siinä vanhassa bensa-autossa on kokonaisuutena ympäristön ja ilmaston kannalta järkevämpi ratkaisu.
Itse olen hyvä esimerkki ja uskon, että vastaavia autoilijoita on muitakin.
Omistan pienehkön, vähäpäästöisen bensa-auton. Ajan sillä hyvin vähän, mutta siitä huolimatta en pärjäisi täysin ilman autoa. Loppuelämäni aikana tulen ajamaan ehkä - 50 000 km. Sen jälkeen taatusti auto voidaan romuttaa ja osat kierrättää täysin palvelleena. Sähköauton hankinta tuonne talliin seisomaan olisi monessa mielessä järjetön teko ja jos sellaisen hankkisin, ihan taatusti ajot lisääntyisivät.
- Anonyymi
Aina vedetään esille paljon kuluttavia, isokoneisia vanhoja autoja, mutta on toki olemassa toisenlainenkin todellisuus:
Ajeltiin lomareissulla -80-luvulla ympäri Suomea maanteitä, mutta myös taajamissa ja kulutukseksi tuli 5,5 litraa. Kyseessä oli Fiat 127 vuodelta 1977. Jos kolmen aikuisen ja tavaroiden kuormalla pääsi tuohon lukemaan, niin kehitys polttonesteen kulutuksessa on ollut kuluneen 40 vuoden aikana melko hidasta. Tosin tuo auto oli kevyt ja kone vain alle litrainen eli se 903 cc . Nykyisille samankokoisille koneille luvataan paljon pienempiä arvoja, mutta mikä on tien päällä vallitseva kulutus todellisuus ? Litran vähennys 40 vuodessa on oikeasti ajamalla jo hyvä lopputulos. Labrassa saa vain feikkiarvoja.- Anonyymi
Jos nykyään tehtäisiin samala suorituskyvyllä ja yhtä kevyt ilman nykyaikaisia varusteita oleva auto, niin kulutus olisi helposti jossain 4 litran paikkeilla, mutta sellaisia ei kannata haikailla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos nykyään tehtäisiin samala suorituskyvyllä ja yhtä kevyt ilman nykyaikaisia varusteita oleva auto, niin kulutus olisi helposti jossain 4 litran paikkeilla, mutta sellaisia ei kannata haikailla.
Niinhän se olisi, mutta yhtä kaikki uutta ei siis voi perustella pienemmillä päästöillä, vaan ihan muilla ominaisuuksilla.
- Anonyymi
>>> Kyseessä oli Fiat 127 vuodelta 1977. Jos kolmen aikuisen ja tavaroiden kuormalla pääsi tuohon lukemaan, niin kehitys polttonesteen kulutuksessa on ollut kuluneen 40 vuoden aikana melko hidasta.
Tässä suhteessa olet ihan oikeassa. Katsoin dokumentin, jossa eräs suuri öljyhtiö olivat ostaneet 70-80 -luvun vaihteessa pois autojen sähkömoottoreita ja akkuja kehittäneen yhtiön. Eivät jatkaneet kehitystä, vaan oman etunsa nimissä hautasivat koko firman!
Jos jo 70-luvulla päästiin viiden litran kulutuksiin alle litrasella koneella, mihin päästäisiinkään nykyisin, jos olisi yritetty? Jatkuvasti on pitänyt kasvattaa tehoja ja nopeutta, joka oli helpointa aluksi tehdä litroilla eli 2-3 -litraisella moottorilla. Vasta vuosia-vuosia myöhemmin tuli downsizing eli pienet koneet ja kohtuulliset tehot. Miksi ei jo alunperin lähdetty kehittämään todella pientä moottoria, jossa olisi kohtuullinen teho ja pieni kulutus? Vuosikymmeniä meni hukkaan.
Fiat 600 -autossa 60-luvulla oli maksimissaan 30 hevosvoimaa ja vääntöä 50 newtonmetriä. Nyt jos tehoa on yli 50 hevosvoimaa ja vääntöä 50 - 100 newtonmetriä, autolla pärjäisi lähes poikkeuksetta kaikissa olosuhteissa. Ei mikään raketti vaan hyvä perusauto. Kyse on kuitenkin ihmisluonteesta: minulle enemmän, nopeammin ja parempaa. Kilpailuvietti naapurin kanssa on niin kovaa ja oma mukavuudenhalu.
Sopivan tehon saisi 400 - 500 kuution moottorista, kuten nykyisistä moottoripyöränmoottoreista, joissa on tehoa yli 50 hepoa ja vääntöä 50 newtonmetriä ilman turboa. Turbot moottoripyörissä tuli ja meni, mutta saattaa tulla taas. Formula-1 -autoissa 1,5 litran moottorista saadaan nyt irti yli 900 heposta! (Lämpö)hyötysuhde on saatu yli 50 prosenttiin.
Polttomoottoreiden kanssa meni vuosikausia hukkaan ja bensiiniä paloi turhaan ihan tolkuton määrä. Mahdollisuudet olisi ollut vaikka mihin, mutta sähkö ajoi lopulta ohi ja polttomoottorien aika on ohi, ellei ihmeitä tapahdu.
On se jännä juttu.
90-luvulla tojo oli tehoton ja kevyt, mikä johti kohtalaisen matalaan kulutukseen.
Nykyään tojon kulutus taas on varsin korkea. Miksi? Onko tehoa lisää ja massaa myös?
Kyllähän nykyään pienellä bensa-autolla pitäisi käytännössä päästä jonnekin 4-5 litran kulutuksiin. Ja isommissa tietysti käytetään dieseliä, ja kulutus on samoissa lukemissa.- Anonyymi
Turvallisuusvaateet, mukavuudenhalu ja näyttämisenhalu tuovat mukanaan paljon lieveilmiöitä, kuten auton lisääntyneen painon, lisääntyneen tehon ja suhteessa lisääntyneen kulutuksen. Elämä on täynnä kompromisseja, eikä 8-paikkaista maastoautoa ja kaksiovista urheiluautoa voi saada samaan pakettiin.
Ennen kun vanhan japanilaisen päästi valumaan vapaasti alamäkeen, niin törmätessään lumivalliin auto kärsi pahat vauriot, lumivalli ei sen sijaan kärsinyt merkittäviä vaurioita. Pellit olivat kuin lakattua pahvia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Turvallisuusvaateet, mukavuudenhalu ja näyttämisenhalu tuovat mukanaan paljon lieveilmiöitä, kuten auton lisääntyneen painon, lisääntyneen tehon ja suhteessa lisääntyneen kulutuksen. Elämä on täynnä kompromisseja, eikä 8-paikkaista maastoautoa ja kaksiovista urheiluautoa voi saada samaan pakettiin.
Ennen kun vanhan japanilaisen päästi valumaan vapaasti alamäkeen, niin törmätessään lumivalliin auto kärsi pahat vauriot, lumivalli ei sen sijaan kärsinyt merkittäviä vaurioita. Pellit olivat kuin lakattua pahvia.Kyllä tuo japsien pellin vahvuus taitaa olla enempi legendaa. Toki olihan pellit 70-luvulla varmaan vahvempia joissain Volvoissa ja Saabeissa joiden perussuunnittelu oli 50-60-luvuilta. Sitten kun niihinkin tulin uudemmat mallit, ne sunniteltiin jo saman vahvuiselle pellille kuin muutkin.
Näillä nykyisillä kun ajaa lumipenkkaan saattaa mennä auto lunastukseen. Ne kun on suunniteltu niin, että törmäyksen voima jaetaan laajemmalle alueelle. Tuttavan uudehkon japsin etukulmaan tuli (kuulemma) kevyt pusu. Itsekin sen näin ennen kun meni korjaamoon ja äkkiseltään näytti, että puskurissa lommo ja puskuri pikkasen nyrjähtänyt sijoiltaan. Auto toimi kuulemma muuten moitteetta. Olikin kuulemma taipunut koko nokka sivulle eli ei mennyt ihan pelkällä puskurin vaihdolla.
- Anonyymi
Kattonopeus 80 km/h kaikille.
Niin kevytautoille, rekoille, pakuille ja bemareille.
80--luvun turvalaitteet riittäisivät ja kulutus olisi pientä.
Emäleuhkat uusien audien ja mersujen haikailijat muuttakoon vaikka venäjälle kun liikenneymmärrys on muutenkin näillä haikailijoilla sen maan kansalaisten tasoa.- Anonyymi
Kateellisen mielipide.
- Anonyymi
Tällaisia sanontoja käytetään kun pyritään muokkaamaan mielikuvia ja yleistä mielipidettä päättäjien haluamaksi. Objektiivisella totuudella ei siinä ole paljoa sijaa.
Pelkkää propagandaa kuten vanhassa neuvostoliitossa.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik185223MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar1152714- 102234
Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5872006Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1221729Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s411299Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja691299Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill31078Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641037Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt2211028