Ilmastonmuutos HUIJAUS!

Mannerjäätiköt joka tapauksessa sulavat kovaa vauhtia. Ja ilmaston lämpeneminen aiheuttaa ei-toivottuja asioita. Uskon mieluummin tiedemiehiä ja tutkijoita, kuin näitä harrastelijaprofeettoja.

Jos kyseessä on epätieteellisen median ja eliitin luomasta sumutuksesta, niin luulisi, että ammattiylpeydestään kiinni pitävät tiedemiehet olisivat kilvan kumoamassa tätä sumutusta. Näin ei ole tapahtunut vaan päinvastoin. Asiaa tutkivat tiedemiehet ovat takuuvarmasti ottaneet huomioon myös auringon aktiivisuuden muutokset. Ei se ole heille mikään uusi asia.

Jos kykenet näyttämään, että merkityksellinen trendi seuraa aina auringon pitkäaikaisia muutoksia mutta ei mitään, jonkun tiedealan Nobel on tavoitettavissasi. Ja on täysin varmaa, että tällainen näyttö palkittaisiin päästöjä aiheuttavilta tahoilta erittäin ruhtinaallisesti. Sinusta tulisi nopeaa tahtia yksi maailman rikkaimmista ihmisistä. Joten neuvottele nyt ihmeessä oikein tahojen kanssa riittävän suuri palkkio näistä tiedenäytöistäsi. Varmasti löytyy iso tukku halukkaita maksajia, jos tuloksesi ovat vakuuttavia ja todistettavissa.

Anonyymi kirjoitti:

Mannerjäätiköt joka tapauksessa sulavat kovaa vauhtia. Ja ilmaston lämpeneminen aiheuttaa ei-toivottuja asioita. Uskon mieluummin tiedemiehiä ja tutkijoita, kuin näitä harrastelijaprofeettoja.

Lue lisää

Aivan liekö syy kun Islannin tulivuori purkautui ja kas tuhkat levisi minne? Ja mitä se tuhka saa aikaan kun aurinko........................

Anonyymi kirjoitti:

Mannerjäätiköt joka tapauksessa sulavat kovaa vauhtia. Ja ilmaston lämpeneminen aiheuttaa ei-toivottuja asioita. Uskon mieluummin tiedemiehiä ja tutkijoita, kuin näitä harrastelijaprofeettoja.

Lue lisää

Esim. Grönlannin jäätiköiden sulaminen johtuu merivirtojen lämpenemisistä, eikä ilmastosta. Ja merivirrat ovat lämmenneet meren pohjasta. Saattaa olla tulossa merien pohjalla tapahtuvat ennennäkemättömät repeämät, jossain Mariaanien haudassa, ja muuallakin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos kyseessä on epätieteellisen median ja eliitin luomasta sumutuksesta, niin luulisi, että ammattiylpeydestään kiinni pitävät tiedemiehet olisivat kilvan kumoamassa tätä sumutusta. Näin ei ole tapahtunut vaan päinvastoin. Asiaa tutkivat tiedemiehet ovat takuuvarmasti ottaneet huomioon myös auringon aktiivisuuden muutokset. Ei se ole heille mikään uusi asia.

Jos kykenet näyttämään, että merkityksellinen trendi seuraa aina auringon pitkäaikaisia muutoksia mutta ei mitään, jonkun tiedealan Nobel on tavoitettavissasi. Ja on täysin varmaa, että tällainen näyttö palkittaisiin päästöjä aiheuttavilta tahoilta erittäin ruhtinaallisesti. Sinusta tulisi nopeaa tahtia yksi maailman rikkaimmista ihmisistä. Joten neuvottele nyt ihmeessä oikein tahojen kanssa riittävän suuri palkkio näistä tiedenäytöistäsi. Varmasti löytyy iso tukku halukkaita maksajia, jos tuloksesi ovat vakuuttavia ja todistettavissa.

Lue lisää

Jos kykenet näyttämään, että napajäät ovat sulaneet miksi et näytä siitä valokuvia kansalle. Yksi kuva vaikka 20 vuotta sitte ja toinen kuva nyt ja sama päivämäärä molemmissa

Anonyymi kirjoitti:

Mannerjäätiköt joka tapauksessa sulavat kovaa vauhtia. Ja ilmaston lämpeneminen aiheuttaa ei-toivottuja asioita. Uskon mieluummin tiedemiehiä ja tutkijoita, kuin näitä harrastelijaprofeettoja.

Lue lisää

Uskotko media-aivopesua vai tiedemiehiä?

Uskon mieluummin tiedemiehiä ja tutkijoita, kuin näitä harrastelijaprofeettoja.
Hyvä niin
Ja tässä tiedemihiä 31487 kpl joiden kantaa tuskin olet kuullut

http://www.petitionproject.org/

Anonyymi kirjoitti:

Esim. Grönlannin jäätiköiden sulaminen johtuu merivirtojen lämpenemisistä, eikä ilmastosta. Ja merivirrat ovat lämmenneet meren pohjasta. Saattaa olla tulossa merien pohjalla tapahtuvat ennennäkemättömät repeämät, jossain Mariaanien haudassa, ja muuallakin.

Lue lisää

Onko tuosta tutkittua tietoa että merivesi on merien pohjissa lämpenemässä? Jos näin on,se tietysti vaikuttaa ympäröiviin maamassoihin ja voi tietysti aiheuttaa jään sulamisia. Mutta jos ei ole,menee enemmän vain spekulaation puolelle. Pintavesiä kyllä mitataan jatkuvasti ,en vaan ole kuullut että myös merien pohjavesiä myös,sateliiteilla sitä ei pysty ainakaan tekemään, merenpohjiin lasketuilla luotaimilla kyllä.

tuhotut sademetsät eivät enää sido hiilidioksidia eikä muovien peittämät meret

Anonyymi kirjoitti:

Esim. Grönlannin jäätiköiden sulaminen johtuu merivirtojen lämpenemisistä, eikä ilmastosta. Ja merivirrat ovat lämmenneet meren pohjasta. Saattaa olla tulossa merien pohjalla tapahtuvat ennennäkemättömät repeämät, jossain Mariaanien haudassa, ja muuallakin.

Lue lisää

mitä kerrostaloissa asuvat ymmärtävät ilma stosta koska eivät koe itse
ilmaston vaihtelua mennessään lämpimillä ajoneuvoilla lämpimiin työpaikkoihin

MAALLLA ASUVAT EIVÄT ÖYHÖTÄ ILMASTOSTA ja surevatlapsisaarnaajan
hyväksikäyttöä

Anonyymi kirjoitti:

tuhotut sademetsät eivät enää sido hiilidioksidia eikä muovien peittämät meret

Sademetsiä tuhoamalla tuhotaan maapallon "keuhkot". Tämäkään ei kuitenkaan vaikuta eikä liity mitenkään "ilmastonmuutokseen".

Monilla on ihme tyyli sekoittaa ja puhua saastumisesta yleensä, ja sekoittaa asia olemaan ilmastonmuutosta.

Ilmastonmuutokseen ei voi ihminen vaikuttaa teoillaan mitenkään, joten lopettakaa sotkemasta asioita keskenään.

Saastuminen ja ilmasto ovat kokonaan aivan eri asioita.

Anonyymi kirjoitti:

Esim. Grönlannin jäätiköiden sulaminen johtuu merivirtojen lämpenemisistä, eikä ilmastosta. Ja merivirrat ovat lämmenneet meren pohjasta. Saattaa olla tulossa merien pohjalla tapahtuvat ennennäkemättömät repeämät, jossain Mariaanien haudassa, ja muuallakin.

Lue lisää

Et näytä olevan kovin perillä geotieteistä kun tuommosta lööperiä puhut. Ensinnäkin on ihan mittaamalla havaittu asia, että hiilidioksidi muiden kasvihuonekaasujen ohella lämmittää alailmakehää, ja huomattava osa tästä lämmöstä on varastoitunut meriin.

Voit selvittää itsellesi miten huomattava ero on koko planeetan geotermisellä lämpövuolla ja auringon säteilyenergialla, ja päätellä siitä kumpi täällä oikeasti lämmittää tätä pintasysteemiä. Ja repeämät, kuten valtamerten keskiselänteet, eivät ole millään tavalla ennennäkemättömiä, vaan ihan samanlaisia kuin ovat olleet jo vuosimiljardeja. Mariaanien hauta ei ole mikään sellainen repeämä, vaan subduktiovyöhyke, missä laatta työntyy toisen alle.

Anonyymi kirjoitti:

Uskotko media-aivopesua vai tiedemiehiä?

Uskon mieluummin tiedemiehiä ja tutkijoita, kuin näitä harrastelijaprofeettoja.
Hyvä niin
Ja tässä tiedemihiä 31487 kpl joiden kantaa tuskin olet kuullut

http://www.petitionproject.org/

Lue lisää

Peräti hulppeat 39 kappaletta allekirjoittaneista ovat klimatologeja. Kuuluvat tässä joukkoon ilmakehätieteiliät (579 kpl), jotka edelleen kuuluvat joukkoon geo- ja ympäristötieteet (3805 kpl). Eli siis joten kuten relevantti ala käsittää runsaan kymmenenneksen kaikista kirjoittaneista, ja täsmälleen relevantti alaa siitä edustaa se 39 kpl. Hurraa!

http://www.petitionproject.org/qualifications_of_signers.php

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos kyseessä on epätieteellisen median ja eliitin luomasta sumutuksesta, niin luulisi, että ammattiylpeydestään kiinni pitävät tiedemiehet olisivat kilvan kumoamassa tätä sumutusta. Näin ei ole tapahtunut vaan päinvastoin. Asiaa tutkivat tiedemiehet ovat takuuvarmasti ottaneet huomioon myös auringon aktiivisuuden muutokset. Ei se ole heille mikään uusi asia.

Jos kykenet näyttämään, että merkityksellinen trendi seuraa aina auringon pitkäaikaisia muutoksia mutta ei mitään, jonkun tiedealan Nobel on tavoitettavissasi. Ja on täysin varmaa, että tällainen näyttö palkittaisiin päästöjä aiheuttavilta tahoilta erittäin ruhtinaallisesti. Sinusta tulisi nopeaa tahtia yksi maailman rikkaimmista ihmisistä. Joten neuvottele nyt ihmeessä oikein tahojen kanssa riittävän suuri palkkio näistä tiedenäytöistäsi. Varmasti löytyy iso tukku halukkaita maksajia, jos tuloksesi ovat vakuuttavia ja todistettavissa.

Lue lisää

On tiedemiehiä, jotka on sitä mieltä, että kylmempi kausi on edessä. He ovat kuitenkin vain esittäneet mielipiteensä ei tutkimusta. He perustavat näkemyksensä tietoon menneisyyden lämpötilavaihtelusta. Sen kummempaa tietoa ei olle olemassa.

Ilmastotiedehän ei ota kylmenemisvaihtoehtoa huomioon ollenkaan, koska he pitävät sitä hiiliodioksidia niin kauhean olennaisena. Kylmenemisvaihtoehdon ottaa huomioon ne, jotka tietävät totuuden kaasuista.

Heitä on tässä maailmassa aika monta miljoonaa, mutta kuitenkin he ovat pieni vähemistö joka on kyllästynyt tappelemaan totuuden puolesta. Soitin keväällä yhdelle sellaiselle ja hän ilmoitti ettei hän enää viitsi. Hänellä on kyllä kotisivut joilla on monenlaista mielenkiintoista tietoa.

Hän on Suomalainen tutkija teollisuudessa. Hän ei usko ilmastonmuutosoppiin. Tämän kummempaa sinä et saa, vaikka jankuttaisit kymmenen vuotta. Jos kokeneen tutkijan henkilökohtainen näkemys ei sinulle riitä, niin ei voi mitään. Minulle se riitti, koska minäkin tiedän niistä asioista aika paljon.

Sano vaan nimesi , onko se Mikko Hamunen.

Anonyymi kirjoitti:

Mannerjäätiköt joka tapauksessa sulavat kovaa vauhtia. Ja ilmaston lämpeneminen aiheuttaa ei-toivottuja asioita. Uskon mieluummin tiedemiehiä ja tutkijoita, kuin näitä harrastelijaprofeettoja.

Lue lisää

muslimit pääsevän tuon verhon suojissa eurooppaan

Saako udella, onko ilmastodenialisteista suurin osa myös nuorenmaan kreationisteja, littumaan uskovia ja rokotevastaisia?

Viimeisin jääkausi alkoi 115 000 vuotta sitten. Jäätiköimisen nopea vaihe alkoi kuitenkin vasta 75 000 vuotta sitten. Asioiden kehittyminen tähän kesti siis noin 40 000 vuotta. Tätä lukua voi verrata vaikkapa aikaan ajanlaskun alusta, jota aikaa olemme eläneet 2000 vuotta. Ilmaston lämpeneminen alkoi 19 000 vuotta sitten ja lämpeneminen alkoi kyllä nopeasti sulattaen 10 % jäätiköistä. Tähän meni joitain satoja vuosia. Lämpeneminen ei tosiaankaan johtunut ihmisen toiminnasta.

Olennaista tässä on kuitenkin se, ettemme voi olettaa nykyisin lämpenemisen johtuvan samasta syystä kuin jääkauden lopulla. Voihan tietysti olla niin, että päästöihin liittyvän ilmaston lämpenemisen ohessa on muitakin tai jopa vain niitä muita selityksiä. Se tuntuu kuitenkin oudolta sikäli, että kasvihuoneilmiön syntmistä ja vaikutuksia on mahdollista tutkia mikrotasolla. Jokaisella on mahdollisuus kokea tämä ilmiö kasvihuoneissa, joita lämmitetään paljon eikä lämmön anneta karata sieltä yläilmoihin. Kun tällaisia ilmiöitä esiintyy ja kilpailevien selitysten vaikutuksesta ei tunnu olevan todisteita, on hieman vaikea uskoa, että nyt kyse olisi samasta ilmiöstä, joka tapahtui jääkauden lopulla. Jos kyse on auringon aktiivisuuden kasvusta, nykyään myös tämän aktiivisuuden vaihteluja on mahdollista mitata. Tarvittaisiin siis jotain paljon enemmän näyttöä siitä, että tässä on kyse muusta kuin ihmisen toiminnan vaikutuksista. Mittaustekniikkaa on kyllä olemassa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Viimeisin jääkausi alkoi 115 000 vuotta sitten. Jäätiköimisen nopea vaihe alkoi kuitenkin vasta 75 000 vuotta sitten. Asioiden kehittyminen tähän kesti siis noin 40 000 vuotta. Tätä lukua voi verrata vaikkapa aikaan ajanlaskun alusta, jota aikaa olemme eläneet 2000 vuotta. Ilmaston lämpeneminen alkoi 19 000 vuotta sitten ja lämpeneminen alkoi kyllä nopeasti sulattaen 10 % jäätiköistä. Tähän meni joitain satoja vuosia. Lämpeneminen ei tosiaankaan johtunut ihmisen toiminnasta.

Olennaista tässä on kuitenkin se, ettemme voi olettaa nykyisin lämpenemisen johtuvan samasta syystä kuin jääkauden lopulla. Voihan tietysti olla niin, että päästöihin liittyvän ilmaston lämpenemisen ohessa on muitakin tai jopa vain niitä muita selityksiä. Se tuntuu kuitenkin oudolta sikäli, että kasvihuoneilmiön syntmistä ja vaikutuksia on mahdollista tutkia mikrotasolla. Jokaisella on mahdollisuus kokea tämä ilmiö kasvihuoneissa, joita lämmitetään paljon eikä lämmön anneta karata sieltä yläilmoihin. Kun tällaisia ilmiöitä esiintyy ja kilpailevien selitysten vaikutuksesta ei tunnu olevan todisteita, on hieman vaikea uskoa, että nyt kyse olisi samasta ilmiöstä, joka tapahtui jääkauden lopulla. Jos kyse on auringon aktiivisuuden kasvusta, nykyään myös tämän aktiivisuuden vaihteluja on mahdollista mitata. Tarvittaisiin siis jotain paljon enemmän näyttöä siitä, että tässä on kyse muusta kuin ihmisen toiminnan vaikutuksista. Mittaustekniikkaa on kyllä olemassa.

Lue lisää

Jokin muu ilmiö on voimassa,olen aina ihmetellyt miksi maapalloa verrataan johonkin kasvihuoneeseen,eihän maapallolla ole kattoa siis ei lämpökään pysy täällä jos haluaa karata avaruuteen?
Ei pilvet eikä ilmakehän koostumus itsessään pysty sitä estämään ja sama homma myös avaruudesta maahan päin,avaruus on erittäin kylmä,melkein liki absoluuttisessa nollapisteessä,onhan tuollakin joku jäähdyttävä tai lämmittävä vaikutus jos avaruus ympärillämme jostain syystä kylmenee tai lämpenee enemmän kuin aiemmin,tätä asiaa ei oikein vielä ymmärretä oikein,uskoisin.

Voin ymmärtää, että ilmastotoimia vastustetaan vanhakantaisissa teollisuusmaissa, joissa on paljon savupiipputeollisuutta. Suomessa yritykset eivät ole reagoineet ilmastopolitiikkaan kovinkaan kielteisesti. Niissä ymmärretään, että tässä voi syntyä suuri tilaisuus Suomen kaltaiselle maalle, missä teollinen tuotanto on hyvin paljon keskittynyt investointituotteiden tuottamiseen. Monet yritykset ovat vaihtaneet toimintatapojaan tähän suuntaan. Jotku ovat olleet jo hyvissä ajoin liikkeellä vuosia sitten. Tästä on esimerkkinä Wärtsilä, jolla voi olla tulevian vuosina suurta potentiaalia saada ympäristöteknologisia tilauksia. Samoin metsäyhtiöt ovat etsineet tässä kauan kaivattuja uusia tuotantotilaisuuksia. Neste on myös ollut hyvissä ajoin liikkeellä. Muualla maailmassa aurinkosähköön satsanneet yritykset voivat olla menestyjiä.

On vaikea ymmärtää, miksi yrittäjäystävällisinä itseään mainostavat persut ovat näin ulapalla yritystoimintamme uusista mahdollisuuksita. Uusi tilanne luon nopeasti reagoiville ja ketterille yrityksille aivan uskomattomia mahdollisuuksia.

Aika kummallinen on ajatus siitä, että polttoaineverojen korotus toisi ulkomaiset rekat Suomen maanteille. Kyllä se hinta siellä polttoainetankilla Suomessa on ihan sama niin kotimaiselle kuin ulkomaalaiselle rekalle ja toisinpäin suomalainen rekka tankkaa ulkomailla ihan samaan hintaan kuin paikallinenkin.

Ja mitä tulee noihin pelon kohteisiin, niin kyllä Trumpin ja Putinin pelko on viisauden alku. Kyse on todella suurista aikamme kaheleista, joiden toiminta on sekä arvaamatonta että häikäilemätöntä.

Suomen hallitukset juoksevat karkuun itse tekemiään uskomattomia tunarointejaan.

Ja heillä pölövästeillä on vieläpä syytesuojat.

Kuljetusyritykset siirtää vaan pa korotukset hinnan asiakkaiden maksettavaksi,ei se nyt niin hirveästi tee lisää kiloa kohti,muutamia senttejä. Rikkaammat ajelee niin kuin ennenkin,köyhemmät tosin joutuu vähentään vähän ajoaan,busseille tulee vähän tiukemmat ajat,mutta hekin selviytyy pienillä hinnannostoilla,takseissa nyt Suomessa on aina ylihintaa ollutkin joten ei vaikutusta heille.
Ei kai muuta tapahdu vain muutaman sentin korotuksilla.

Mitäs nää sanoo siihen kun persut vie heidän yrityksensä kiinaan, haloo halla-aho?

https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2018/11/27/ek-ja-pohjoismaiset-sisarjarjestot-kannattavat-eulle-tiukempaa-ilmastotavoitetta/
https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/yrittajien-edunvalvonta/ilmasto-ja-energiakysymykset-317788
https://yle.fi/uutiset/3-10759681

Anonyymi kirjoitti:

Suomen hallitukset juoksevat karkuun itse tekemiään uskomattomia tunarointejaan.

Ja heillä pölövästeillä on vieläpä syytesuojat.

Tunareiksi voisi myös luokitella niitä typeriä "Sote uudistus" ym. "veronkorotus""työllistymismalli" "apua Kreikkaan" asioita ajavien ehdokkaiden "Äänestäjät", äänestäjät lähtökohtaisesti valitsevat tulevaisuutensa suunnan.

Erittäin terveellistä uutisointia, toisinkuin suomen valtamedioissa.

Kysy tän päivän grönlantilaiselta tuota suhteellisuutta. Sulla sitä varmaan riittää asiaan kuin asiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kysy tän päivän grönlantilaiselta tuota suhteellisuutta. Sulla sitä varmaan riittää asiaan kuin asiaan.

Kyllä järvien rannoilla ainakin maa- ala lisääntyy kaiken aikaa. Varmaan puoli metriä pysyvästi vedet alhaalla.

Grönlanti on ollut vihreää nurmikkoa kasvavaa aluetta, josta nimi grönland (vihreä maa)

Jäätyminen on vasta nyt

Grönlannissa on muinoin kasvanut trooppisia ja subtrooppisia puita.
Yle tv.stä tuli kesällä dokkari tutkimusmatkailijasta. 1800 lopulla tehdyn tutkimusmatkan reitti kulki Grönlannin poikki, suurin piirtein keskeltä. Mutta matka piti keskeyttään sateen ja mudan vuoksi. Dokkarissa kerrottiin, ettei nykyään ole mahdollista purjehtia kokonaan sitä reittiä, mitä käytettiin 1800 lopulla. Jäät ovat lisääntyneet.

, kun lapset pelkäävät ja eivät nuku, kun vasurien suoranaiset valepuheet ovat naavoittaneet

Maapalloa uhkaa pieni jääkausi. On käynyt ilmi, että Auringon aktiivisuus on vähentynyt jyrkästi, ja ajoittain sen pilkut katoavat. Sen vuoksi maapallon asukkaat voivat odottaa pitkien kylmien talvien sykliä ennätysalhaisine lämpötiloineen. Onko se todella totta?

Ihmiskunnan lähihistoriassa oli jo pieni jääkausi. 1645-1715. Tämän jälkeen William Tell hyökkäsi Pohjanmeren jäähän jäätyneiden espanjalaisten alusten kimppuun. Ja Thamesilla ihmiset kävelivät jäällä, kuten Hollannin jäätyneillä kanavilla. Kuten kuuluisien taidemaalareiden maalaukset osoittavat. Tämä dramaattinen jäähtyminen osui täsmälleen samaan aikaan niin sanotun "Maunderin minimin" kanssa. Tutkijat eivät ole vielä löytäneet selitystä auringonpilkkujen määrän jyrkälle vähenemiselle. Siksi aurinkoenergia vähenee. Aurinko on maapallon tärkein lämmitin.

Anonyymi kirjoitti:

Maapalloa uhkaa pieni jääkausi. On käynyt ilmi, että Auringon aktiivisuus on vähentynyt jyrkästi, ja ajoittain sen pilkut katoavat. Sen vuoksi maapallon asukkaat voivat odottaa pitkien kylmien talvien sykliä ennätysalhaisine lämpötiloineen. Onko se todella totta?

Ihmiskunnan lähihistoriassa oli jo pieni jääkausi. 1645-1715. Tämän jälkeen William Tell hyökkäsi Pohjanmeren jäähän jäätyneiden espanjalaisten alusten kimppuun. Ja Thamesilla ihmiset kävelivät jäällä, kuten Hollannin jäätyneillä kanavilla. Kuten kuuluisien taidemaalareiden maalaukset osoittavat. Tämä dramaattinen jäähtyminen osui täsmälleen samaan aikaan niin sanotun "Maunderin minimin" kanssa. Tutkijat eivät ole vielä löytäneet selitystä auringonpilkkujen määrän jyrkälle vähenemiselle. Siksi aurinkoenergia vähenee. Aurinko on maapallon tärkein lämmitin.

Lue lisää

En tiedä, onko tämä totta, mutta tästä on myös kirja:

https://www.amazon.com/ice-Age-Coming-Prepare-freeze/dp/1980865108

Maapallo on nyt siirtymässä katastrofaaliseen jääkauteen. Vakuuttavat todisteet viittaavat siihen, että kaksitoista tuhatta vuotta kestänyt lämmin holoseeninen jääkausi on pian päättymässä. Maapallo palaa pian jääkauden olosuhteisiin. Kyseessä on suuri jääkausi eikä minijääkausi, josta on puhuttu laajalti tiedotusvälineissä. Viimeisimmän suuren jääkauden aikana suuri osa Ison-Britannian maa-alueesta hautautui jään alle. Jääpeite oli paikoin kilometrin paksuinen! Maapallollamme on joka 100 000. vuosi uusi jääkausi, joka kattaa laajoja alueita pohjoisista maamassoista, mukaan lukien Amerikan ja Ison-Britannian. Pohjoinen pallonpuolisko on suuren maamassansa vuoksi luonnostaan alttiimpi jääkaudelle, koska lumi laskeutuu maahan. Tässä kirjassa tarkastellaan varoitusmerkkejä, jotka viittaavat uuteen jääkauteen pohjoisella pallonpuoliskolla. Kaikkien jääkausien äiti voi saapua vuoteen 2050 mennessä.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä, onko tämä totta, mutta tästä on myös kirja:

https://www.amazon.com/ice-Age-Coming-Prepare-freeze/dp/1980865108

Maapallo on nyt siirtymässä katastrofaaliseen jääkauteen. Vakuuttavat todisteet viittaavat siihen, että kaksitoista tuhatta vuotta kestänyt lämmin holoseeninen jääkausi on pian päättymässä. Maapallo palaa pian jääkauden olosuhteisiin. Kyseessä on suuri jääkausi eikä minijääkausi, josta on puhuttu laajalti tiedotusvälineissä. Viimeisimmän suuren jääkauden aikana suuri osa Ison-Britannian maa-alueesta hautautui jään alle. Jääpeite oli paikoin kilometrin paksuinen! Maapallollamme on joka 100 000. vuosi uusi jääkausi, joka kattaa laajoja alueita pohjoisista maamassoista, mukaan lukien Amerikan ja Ison-Britannian. Pohjoinen pallonpuolisko on suuren maamassansa vuoksi luonnostaan alttiimpi jääkaudelle, koska lumi laskeutuu maahan. Tässä kirjassa tarkastellaan varoitusmerkkejä, jotka viittaavat uuteen jääkauteen pohjoisella pallonpuoliskolla. Kaikkien jääkausien äiti voi saapua vuoteen 2050 mennessä.

Lue lisää

Pieni jääkausi (Little Ice Age, LIA) on alueellinen jäähtymisjakso, joka oli erityisen voimakas Pohjois-Atlantilla ja joka seurasi keskiaikaista lämpökautta. Kyseessä ei ollut todellinen jääkausi maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Termin toi tieteelliseen kirjallisuuteen François E. Mattes vuonna 1939. Ajanjakso määritellään tavanomaisesti 1500-luvulta 1800-luvulle, mutta jotkut asiantuntijat pitävät parempana vaihtoehtoista ajanjaksoa noin vuodesta 1300 alkaen.

NASA:n maapallon observatorio on havainnut kolme erityisen kylmää jaksoa. Yksi alkoi vuoden 1650 tienoilla, toinen vuoden 1770 tienoilla ja viimeinen vuoden 1850 tienoilla. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin kolmannessa arviointiraportissa todetaan, että pienen jääkauden ajoitus ja sen vaikutusalueet ovat osoitus pikemminkin itsenäisestä alueellisesta ilmastonmuutoksesta kuin maailmanlaajuisesti synkronoidusta jäätiköitymisen lisääntymisestä. Ainakin tänä aikana pohjoinen pallonpuolisko viileni kohtalaisesti.

Syitä on ehdotettu useita: Auringon säteilyn syklinen väheneminen, lisääntynyt tulivuoritoiminta, muutokset valtamerten kiertokulussa, muutokset maapallon kiertoradassa ja sen aksiaalisessa kallistuksessa (orbitaalinen pakote), ilmaston luontainen vaihtelu ja väestön väheneminen (esim. mustan surman ja Amerikassa eurooppalaisten yhteydenoton jälkeen esiintyneiden epidemioiden vuoksi).

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin vuoden 2001 kolmannessa arviointiraportissa (TAR) kuvataan alueita, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa:

Vuoristojäätikkötiedot osoittavat jäätiköitymisen lisääntyneen useilla Euroopan ulkopuolisilla laajoilla alueilla ennen 1900-lukua, kuten Alaskassa, Uudessa-Seelannissa ja Patagonian alueella. Suurimman jäätiköitymisen alkamisajankohta vaihtelee kuitenkin huomattavasti näillä alueilla, mikä viittaa siihen, että ne saattavat edustaa suurelta osin toisistaan riippumattomia alueellisia muutoksia ilmastossa eivätkä niinkään maailmanlaajuisesti synkronoitua jäätiköitymisen lisääntymistä. Nykyaikaiset tiedot eivät siis tue maailmanlaajuisesti synkronisia epätavallisen viilenemisen tai lämpenemisen jaksoja tällä ajanjaksolla, ja yleisesti käytettyjä termejä "pieni jääkausi" ja "keskiaikainen lämpökausi" voidaan käyttää vain rajoitetusti kuvaamaan viime vuosisatojen suuntauksia pallonpuoliskon keskilämpötilassa tai maailmanlaajuisessa lämpötilassa.

Anonyymi kirjoitti:

Pieni jääkausi (Little Ice Age, LIA) on alueellinen jäähtymisjakso, joka oli erityisen voimakas Pohjois-Atlantilla ja joka seurasi keskiaikaista lämpökautta. Kyseessä ei ollut todellinen jääkausi maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Termin toi tieteelliseen kirjallisuuteen François E. Mattes vuonna 1939. Ajanjakso määritellään tavanomaisesti 1500-luvulta 1800-luvulle, mutta jotkut asiantuntijat pitävät parempana vaihtoehtoista ajanjaksoa noin vuodesta 1300 alkaen.

NASA:n maapallon observatorio on havainnut kolme erityisen kylmää jaksoa. Yksi alkoi vuoden 1650 tienoilla, toinen vuoden 1770 tienoilla ja viimeinen vuoden 1850 tienoilla. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin kolmannessa arviointiraportissa todetaan, että pienen jääkauden ajoitus ja sen vaikutusalueet ovat osoitus pikemminkin itsenäisestä alueellisesta ilmastonmuutoksesta kuin maailmanlaajuisesti synkronoidusta jäätiköitymisen lisääntymisestä. Ainakin tänä aikana pohjoinen pallonpuolisko viileni kohtalaisesti.

Syitä on ehdotettu useita: Auringon säteilyn syklinen väheneminen, lisääntynyt tulivuoritoiminta, muutokset valtamerten kiertokulussa, muutokset maapallon kiertoradassa ja sen aksiaalisessa kallistuksessa (orbitaalinen pakote), ilmaston luontainen vaihtelu ja väestön väheneminen (esim. mustan surman ja Amerikassa eurooppalaisten yhteydenoton jälkeen esiintyneiden epidemioiden vuoksi).

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin vuoden 2001 kolmannessa arviointiraportissa (TAR) kuvataan alueita, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa:

Vuoristojäätikkötiedot osoittavat jäätiköitymisen lisääntyneen useilla Euroopan ulkopuolisilla laajoilla alueilla ennen 1900-lukua, kuten Alaskassa, Uudessa-Seelannissa ja Patagonian alueella. Suurimman jäätiköitymisen alkamisajankohta vaihtelee kuitenkin huomattavasti näillä alueilla, mikä viittaa siihen, että ne saattavat edustaa suurelta osin toisistaan riippumattomia alueellisia muutoksia ilmastossa eivätkä niinkään maailmanlaajuisesti synkronoitua jäätiköitymisen lisääntymistä. Nykyaikaiset tiedot eivät siis tue maailmanlaajuisesti synkronisia epätavallisen viilenemisen tai lämpenemisen jaksoja tällä ajanjaksolla, ja yleisesti käytettyjä termejä "pieni jääkausi" ja "keskiaikainen lämpökausi" voidaan käyttää vain rajoitetusti kuvaamaan viime vuosisatojen suuntauksia pallonpuoliskon keskilämpötilassa tai maailmanlaajuisessa lämpötilassa.

Lue lisää

Pienen jääkauden alkamisajankohdasta ei vallitse yksimielisyyttä, mutta usein viitataan tapahtumasarjaan, joka edelsi tunnettuja ilmastollisia matalasuhdanteita. 1300-luvulla pakkajäät alkoivat siirtyä etelään Pohjois-Atlantilla, samoin kuin Grönlannin jäätiköt. Anekdoottiset todisteet viittaavat siihen, että jäätiköt laajenivat lähes maailmanlaajuisesti. Miller et al. perustuivat radiohiiliajoitukseen, joka tehtiin noin 150 näytteestä, jotka oli kerätty Baffinin saaren ja Islannin jääpeitteiden alta ja joissa oli ehjiä juuria, ja jotka olivat peräisin kuolleesta kasvimateriaalista. (2012) väittävät, että kylmät kesät ja jään kasvu alkoivat yhtäkkiä vuosien 1275 ja 1300 välillä, minkä jälkeen ne "voimistuivat merkittävästi" vuosina 1430-1455.

Sitä vastoin jäätiköiden pituuksiin perustuva ilmastorekonstruktio ei osoita suuria vaihteluita vuodesta 1600 vuoteen 1850, mutta sen jälkeen ilmasto vetäytyy voimakkaasti.

Näin ollen mikä tahansa useista päivämääristä 400 vuoden sisällä voi viitata pienen jääkauden alkamiseen:

Pieni jääkausi päättyi 1800-luvun jälkipuoliskolla tai 1900-luvun alussa.

Itämeri jäätyi kahdesti, vuosina 1303 ja 1306-1307, minkä jälkeen seurasivat vuodet, jolloin sää oli poikkeuksellisen kylmää, myrskyjä ja sateita ja Kaspianmeren pinta nousi. Pieni jääkausi toi kylmempiä talvia osissa Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa. Jäätiköiden eteneminen tuhosi 1600-luvun puolivälissä maatiloja ja kyliä Sveitsin Alpeilla. Britanniassa ja Alankomaissa kanavat ja joet jäätyivät usein niin syvälle, että niissä voitiin luistella ja järjestää talvifestivaaleja. Ensimmäiset hallafestivaalit järjestettiin Thames-joella vuonna 1608 ja viimeiset vuonna 1814. Muutokset siltoihin ja Thames Embankmentin lisääminen vaikuttivat joen virtaukseen ja syvyyteen ja vähensivät huomattavasti uusien pakkasten mahdollisuutta.

Vuonna 1658 Ruotsin armeija matkusti Suuren Beltin yli Tanskaan hyökätäkseen Kööpenhaminaan.

Talvi 1794-1795 oli erityisen vaikea: Pischegruen johtama Ranskan hyökkäysarmeija marssi Alankomaiden jäätyneiden jokien läpi, ja Alankomaiden laivasto jäi jään alle Den Helderin satamaan.

Islantia ympäröivä merijää ulottui kilometrien päähän kaikkiin suuntiin ja sulki satamat laivaliikenteeltä. Islannin väkiluku puolittui, mutta tämä saattoi johtua luuston fluoroosista Lakin purkauksen jälkeen vuonna 1783. Grönlannin norjalaissiirtokunnat nääntyivät nälkään ja katosivat 1400-luvun alkuun mennessä, koska sadot olivat pettäneet ja karjaa ei pystytty elättämään yhä ankarampina talvina. Grönlanti oli suurelta osin jäässä vuodesta 1410 vuoteen 1720.

Anonyymi kirjoitti:

Pienen jääkauden alkamisajankohdasta ei vallitse yksimielisyyttä, mutta usein viitataan tapahtumasarjaan, joka edelsi tunnettuja ilmastollisia matalasuhdanteita. 1300-luvulla pakkajäät alkoivat siirtyä etelään Pohjois-Atlantilla, samoin kuin Grönlannin jäätiköt. Anekdoottiset todisteet viittaavat siihen, että jäätiköt laajenivat lähes maailmanlaajuisesti. Miller et al. perustuivat radiohiiliajoitukseen, joka tehtiin noin 150 näytteestä, jotka oli kerätty Baffinin saaren ja Islannin jääpeitteiden alta ja joissa oli ehjiä juuria, ja jotka olivat peräisin kuolleesta kasvimateriaalista. (2012) väittävät, että kylmät kesät ja jään kasvu alkoivat yhtäkkiä vuosien 1275 ja 1300 välillä, minkä jälkeen ne "voimistuivat merkittävästi" vuosina 1430-1455.

Sitä vastoin jäätiköiden pituuksiin perustuva ilmastorekonstruktio ei osoita suuria vaihteluita vuodesta 1600 vuoteen 1850, mutta sen jälkeen ilmasto vetäytyy voimakkaasti.

Näin ollen mikä tahansa useista päivämääristä 400 vuoden sisällä voi viitata pienen jääkauden alkamiseen:

Pieni jääkausi päättyi 1800-luvun jälkipuoliskolla tai 1900-luvun alussa.

Itämeri jäätyi kahdesti, vuosina 1303 ja 1306-1307, minkä jälkeen seurasivat vuodet, jolloin sää oli poikkeuksellisen kylmää, myrskyjä ja sateita ja Kaspianmeren pinta nousi. Pieni jääkausi toi kylmempiä talvia osissa Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa. Jäätiköiden eteneminen tuhosi 1600-luvun puolivälissä maatiloja ja kyliä Sveitsin Alpeilla. Britanniassa ja Alankomaissa kanavat ja joet jäätyivät usein niin syvälle, että niissä voitiin luistella ja järjestää talvifestivaaleja. Ensimmäiset hallafestivaalit järjestettiin Thames-joella vuonna 1608 ja viimeiset vuonna 1814. Muutokset siltoihin ja Thames Embankmentin lisääminen vaikuttivat joen virtaukseen ja syvyyteen ja vähensivät huomattavasti uusien pakkasten mahdollisuutta.

Vuonna 1658 Ruotsin armeija matkusti Suuren Beltin yli Tanskaan hyökätäkseen Kööpenhaminaan.

Talvi 1794-1795 oli erityisen vaikea: Pischegruen johtama Ranskan hyökkäysarmeija marssi Alankomaiden jäätyneiden jokien läpi, ja Alankomaiden laivasto jäi jään alle Den Helderin satamaan.

Islantia ympäröivä merijää ulottui kilometrien päähän kaikkiin suuntiin ja sulki satamat laivaliikenteeltä. Islannin väkiluku puolittui, mutta tämä saattoi johtua luuston fluoroosista Lakin purkauksen jälkeen vuonna 1783. Grönlannin norjalaissiirtokunnat nääntyivät nälkään ja katosivat 1400-luvun alkuun mennessä, koska sadot olivat pettäneet ja karjaa ei pystytty elättämään yhä ankarampina talvina. Grönlanti oli suurelta osin jäässä vuodesta 1410 vuoteen 1720.

Lue lisää

Varhainen ilmastotutkija Hubert Lamb totesi vuonna 1995 ilmestyneessä kirjassaan, että monina vuosina "lumisateet olivat paljon suurempia kuin koskaan ennen tai sen jälkeen on mitattu, ja lunta oli maassa monta kuukautta pidempään kuin nykyään". Portugalin Lissabonissa lumimyrskyt olivat paljon yleisempiä kuin nykyään, ja eräänä 1600-luvun talvena oli kahdeksan lumimyrskyä. Monet keväät ja kesät olivat kylmiä ja märkiä, mutta vuosien ja vuosiryhmien välillä oli suuria eroja. Tämä oli erityisen huomattavaa "Grindelwaldin heilahtelun" aikana (nopean jäähtymisen vaiheeseen liittyi epäsäännöllisempi sää, kuten lisääntyneet myrskyt, kausiluonteiset lumimyrskyt ja kuivuus). Viljelykäytäntöjä oli muutettava kaikkialla Euroopassa, jotta ne olisivat sopeutuneet lyhentyneeseen ja epäluotettavampaan kasvukauteen, ja nälänhädän ja nälänhädän vuosia oli useita. Yksi näistä oli vuosien 1315-1317 suuri nälänhätä, mutta se saattoi olla ennen pienen jääkauden alkamista.

Anonyymi kirjoitti:

Varhainen ilmastotutkija Hubert Lamb totesi vuonna 1995 ilmestyneessä kirjassaan, että monina vuosina "lumisateet olivat paljon suurempia kuin koskaan ennen tai sen jälkeen on mitattu, ja lunta oli maassa monta kuukautta pidempään kuin nykyään". Portugalin Lissabonissa lumimyrskyt olivat paljon yleisempiä kuin nykyään, ja eräänä 1600-luvun talvena oli kahdeksan lumimyrskyä. Monet keväät ja kesät olivat kylmiä ja märkiä, mutta vuosien ja vuosiryhmien välillä oli suuria eroja. Tämä oli erityisen huomattavaa "Grindelwaldin heilahtelun" aikana (nopean jäähtymisen vaiheeseen liittyi epäsäännöllisempi sää, kuten lisääntyneet myrskyt, kausiluonteiset lumimyrskyt ja kuivuus). Viljelykäytäntöjä oli muutettava kaikkialla Euroopassa, jotta ne olisivat sopeutuneet lyhentyneeseen ja epäluotettavampaan kasvukauteen, ja nälänhädän ja nälänhädän vuosia oli useita. Yksi näistä oli vuosien 1315-1317 suuri nälänhätä, mutta se saattoi olla ennen pienen jääkauden alkamista.

Lue lisää

Kalifornian yliopistossa Santa Barbarassa toimivan antropologi Brian Faganin kirjassa The Little Ice Age (Pieni jääkausi) kerrotaan eurooppalaisten talonpoikien ahdingosta vuodesta 1300 vuoteen 1850: nälänhädästä, hypotermiasta, leipämellakoista ja alistavien johtajien noususta, jotka julmuuttivat yhä masentuneempaa talonpoikaisväestöä. Maanviljely väheni jyrkästi 1600-luvun lopulla: "Alppikylien asukkaat elivät leivällä, joka oli valmistettu ohran ja kaurahiutaleiden kanssa sekoitetuista pähkinänkuorista". Historiantutkija Wolfgang Behringer on yhdistänyt noitavainojen voimakkaat jaksot Euroopassa maatalouden epäonnistumiseen pienen jääkauden aikana.

Georgetownin yliopistossa toimivan ympäristöhistorioitsija Dagomar Degrutin kirja The Cold Golden Age (Kylmä kultakausi) osoittaa sitä vastoin, että jotkut yhteiskunnat menestyivät ja toiset romahtivat pienen jääkauden aikana. Erityisesti pieni jääkausi muutti Alankomaiden edeltäjää, Alankomaiden tasavaltaa, ympäröivää ympäristöä ja teki siitä alttiimman kaupankäynnille ja konflikteille. Hollantilaiset olivat sitkeitä ja jopa sopeutumiskykyisiä sääolosuhteissa, jotka koettelivat naapurimaita. Kauppiaat hyödynsivät sadonmenetyksiä, sotapäälliköt käyttivät hyväkseen epävakaita tuulia ja keksijät kehittivät teknologioita, joiden avulla he pystyivät hyödyntämään kylmyyttä. Siten 1600-luvun "Alankomaiden kulta-aika" johtui suurelta osin sen asukkaiden joustavuudesta selviytyä muuttuvasta ilmastosta.

Anonyymi kirjoitti:

Kalifornian yliopistossa Santa Barbarassa toimivan antropologi Brian Faganin kirjassa The Little Ice Age (Pieni jääkausi) kerrotaan eurooppalaisten talonpoikien ahdingosta vuodesta 1300 vuoteen 1850: nälänhädästä, hypotermiasta, leipämellakoista ja alistavien johtajien noususta, jotka julmuuttivat yhä masentuneempaa talonpoikaisväestöä. Maanviljely väheni jyrkästi 1600-luvun lopulla: "Alppikylien asukkaat elivät leivällä, joka oli valmistettu ohran ja kaurahiutaleiden kanssa sekoitetuista pähkinänkuorista". Historiantutkija Wolfgang Behringer on yhdistänyt noitavainojen voimakkaat jaksot Euroopassa maatalouden epäonnistumiseen pienen jääkauden aikana.

Georgetownin yliopistossa toimivan ympäristöhistorioitsija Dagomar Degrutin kirja The Cold Golden Age (Kylmä kultakausi) osoittaa sitä vastoin, että jotkut yhteiskunnat menestyivät ja toiset romahtivat pienen jääkauden aikana. Erityisesti pieni jääkausi muutti Alankomaiden edeltäjää, Alankomaiden tasavaltaa, ympäröivää ympäristöä ja teki siitä alttiimman kaupankäynnille ja konflikteille. Hollantilaiset olivat sitkeitä ja jopa sopeutumiskykyisiä sääolosuhteissa, jotka koettelivat naapurimaita. Kauppiaat hyödynsivät sadonmenetyksiä, sotapäälliköt käyttivät hyväkseen epävakaita tuulia ja keksijät kehittivät teknologioita, joiden avulla he pystyivät hyödyntämään kylmyyttä. Siten 1600-luvun "Alankomaiden kulta-aika" johtui suurelta osin sen asukkaiden joustavuudesta selviytyä muuttuvasta ilmastosta.

Lue lisää

Historioitsijat väittävät, että juutalaisväestöä syytettiin myös ilmaston huononemisesta pienen jääkauden aikana. Kristinusko oli Länsi-Euroopan virallinen uskonto, ja sen kansan keskuudessa oli paljon antisemitismiä. Juutalaisten ja sääolosuhteiden välillä ei ollut suoraa yhteyttä. Juutalaisia syytettiin vain epäsuorista vaikutuksista, kuten sairauksista. Esimerkiksi ruttoepidemioista syytettiin usein juutalaisia. Länsi-Euroopan kaupungeissa 1300-luvulla juutalaisväestö tapettiin ruttoruton leviämisen estämiseksi. Huhujen mukaan juutalaiset joko myrkyttivät itse kaivoja tai vehkeilivät kristittyjä vastaan neuvomalla lepraa sairastavia myrkyttämään kaivoja. Vastauksena tällaiseen ankaraan vainoon juutalaisyhteisöt ottivat toisinaan kristinuskon omakseen tai muuttivat Osmanien valtakuntaan, Italiaan tai Pyhään Rooman valtakuntaan.

Jotkut kansat syyttivät kylmyyttä ja siitä johtuvia nälänhätää ja tauteja pienen jääkauden aikana yleisestä jumalallisesta tyytymättömyydestä. Tietyt ihmisryhmät joutuivat kuitenkin kärsimään siitä, kun yritettiin parantaa sairauksia. Esimerkiksi Saksassa rajoitettiin uhkapelaamisen ja juomisen kaltaisia toimintoja, jotka koskivat suhteettomasti alemman luokan jäseniä, ja naisilta kiellettiin polvien näyttäminen. Muut säännöt koskivat laajempia väestöryhmiä, kuten tanssin ja seksuaalisen toiminnan kieltäminen sekä ruoan ja juoman kulutuksen rajoittaminen.

Irlannissa katolilaiset syyttivät huonosta säästä uskonpuhdistusta. Loch Se -kirjan vuodelta 1588 peräisin olevassa merkinnässä kuvataan keskikesän lumimyrskyä, jolloin "villi omena ei ollut isompi kuin jokainen luu", ja syytetään protestanttisen piispa Elphin John Lynchin, "jumalattoman ja harhaoppisen piispan läsnäoloa Oylfynnissä".

William James Burroughs analysoi talven kuvausta maalauksissa, samoin Hans Neuberger. Burroughs väittää, että se tapahtui lähes kokonaan vuosien 1565 ja 1665 välisenä aikana ja liittyi vuonna 1550 alkaneeseen ilmaston heikkenemiseen. Burroughs väittää, että talvea ei kuvattu taiteessa juuri lainkaan ennen tätä, ja hän "olettaa, että vuoden 1565 epätavallisen ankara talvi innoitti suuria taiteilijoita luomaan hyvin omaperäisiä kuvia ja että taantuma johtuu siitä, että 'teema' oli täysin paljastunut ja leudot talvet keskeyttivät maalaustaiteen virran". Taiteilijat ovat ainakin 1400-luvun alkupuolelta lähtien käsitelleet säännöllisesti ja hyvin tuulisia kohtauksia, joihin liittyy maalausteknisiä vaikeuksia, ja jotka on yleensä sijoitettu kellokirjojen kalenterisivuille. Tammikuu ja helmikuu kuvataan yleensä lumisina, kuten helmikuu kuuluisassa Les Très Riches Heures du duc de Berry -sarjassa, joka on maalattu vuosina 1412-1416 ja joka on kuvattu alla. Koska maisemamaalaus ei ole vielä kehittynyt itsenäiseksi taiteenlajiksi, muiden talvikuvien puuttuminen ei ole yllättävää. Toisaalta lumisista talvimaisemista ja erityisesti myrskyisistä merimaisemista tuli taiteellisia lajeja hollantilaisessa kultakauden maalaustaiteessa pienen jääkauden kylmimpien ja myrskyisimpien vuosikymmenten aikana. Useimmat nykyaikaiset tutkijat uskovat, että ne ovat täynnä symbolisia viestejä ja metaforia, jotka nykyaikaiset asiakkaat ymmärtäisivät.

Anonyymi kirjoitti:

Historioitsijat väittävät, että juutalaisväestöä syytettiin myös ilmaston huononemisesta pienen jääkauden aikana. Kristinusko oli Länsi-Euroopan virallinen uskonto, ja sen kansan keskuudessa oli paljon antisemitismiä. Juutalaisten ja sääolosuhteiden välillä ei ollut suoraa yhteyttä. Juutalaisia syytettiin vain epäsuorista vaikutuksista, kuten sairauksista. Esimerkiksi ruttoepidemioista syytettiin usein juutalaisia. Länsi-Euroopan kaupungeissa 1300-luvulla juutalaisväestö tapettiin ruttoruton leviämisen estämiseksi. Huhujen mukaan juutalaiset joko myrkyttivät itse kaivoja tai vehkeilivät kristittyjä vastaan neuvomalla lepraa sairastavia myrkyttämään kaivoja. Vastauksena tällaiseen ankaraan vainoon juutalaisyhteisöt ottivat toisinaan kristinuskon omakseen tai muuttivat Osmanien valtakuntaan, Italiaan tai Pyhään Rooman valtakuntaan.

Jotkut kansat syyttivät kylmyyttä ja siitä johtuvia nälänhätää ja tauteja pienen jääkauden aikana yleisestä jumalallisesta tyytymättömyydestä. Tietyt ihmisryhmät joutuivat kuitenkin kärsimään siitä, kun yritettiin parantaa sairauksia. Esimerkiksi Saksassa rajoitettiin uhkapelaamisen ja juomisen kaltaisia toimintoja, jotka koskivat suhteettomasti alemman luokan jäseniä, ja naisilta kiellettiin polvien näyttäminen. Muut säännöt koskivat laajempia väestöryhmiä, kuten tanssin ja seksuaalisen toiminnan kieltäminen sekä ruoan ja juoman kulutuksen rajoittaminen.

Irlannissa katolilaiset syyttivät huonosta säästä uskonpuhdistusta. Loch Se -kirjan vuodelta 1588 peräisin olevassa merkinnässä kuvataan keskikesän lumimyrskyä, jolloin "villi omena ei ollut isompi kuin jokainen luu", ja syytetään protestanttisen piispa Elphin John Lynchin, "jumalattoman ja harhaoppisen piispan läsnäoloa Oylfynnissä".

William James Burroughs analysoi talven kuvausta maalauksissa, samoin Hans Neuberger. Burroughs väittää, että se tapahtui lähes kokonaan vuosien 1565 ja 1665 välisenä aikana ja liittyi vuonna 1550 alkaneeseen ilmaston heikkenemiseen. Burroughs väittää, että talvea ei kuvattu taiteessa juuri lainkaan ennen tätä, ja hän "olettaa, että vuoden 1565 epätavallisen ankara talvi innoitti suuria taiteilijoita luomaan hyvin omaperäisiä kuvia ja että taantuma johtuu siitä, että 'teema' oli täysin paljastunut ja leudot talvet keskeyttivät maalaustaiteen virran". Taiteilijat ovat ainakin 1400-luvun alkupuolelta lähtien käsitelleet säännöllisesti ja hyvin tuulisia kohtauksia, joihin liittyy maalausteknisiä vaikeuksia, ja jotka on yleensä sijoitettu kellokirjojen kalenterisivuille. Tammikuu ja helmikuu kuvataan yleensä lumisina, kuten helmikuu kuuluisassa Les Très Riches Heures du duc de Berry -sarjassa, joka on maalattu vuosina 1412-1416 ja joka on kuvattu alla. Koska maisemamaalaus ei ole vielä kehittynyt itsenäiseksi taiteenlajiksi, muiden talvikuvien puuttuminen ei ole yllättävää. Toisaalta lumisista talvimaisemista ja erityisesti myrskyisistä merimaisemista tuli taiteellisia lajeja hollantilaisessa kultakauden maalaustaiteessa pienen jääkauden kylmimpien ja myrskyisimpien vuosikymmenten aikana. Useimmat nykyaikaiset tutkijat uskovat, että ne ovat täynnä symbolisia viestejä ja metaforia, jotka nykyaikaiset asiakkaat ymmärtäisivät.

Lue lisää

käänne kohti jääkautta tapahtuu kuitenkin jonain päivänä. Jääjaksoja on ollut, viimeinen päättyi 12 tuhatta vuotta sitten. Tässä on nyt jääkauden välinen aika.