Vaikea suhde monen vanhemman suru

Tee tästäkin isänpäivästä isänsä näköinen, sunnuntaina 10.11.2019.

LAPSI HENKISEN VAKIVALLAN UHRINA
Isänpäivän odottamisen tulisi olla jokaiselle isälle ja lapselle mukava asia. Näin ei kuitenkaan aina ole kaikkien lasten osalta.

Kyllä on maailma taas paaaaljon parempi paikka! Sen toteamiseen menee muutama siideri ja pulloja viiniä...

Anonyymi kirjoitti:

Tee tästäkin isänpäivästä isänsä näköinen, sunnuntaina 10.11.2019.

LAPSI HENKISEN VAKIVALLAN UHRINA
Isänpäivän odottamisen tulisi olla jokaiselle isälle ja lapselle mukava asia. Näin ei kuitenkaan aina ole kaikkien lasten osalta.

Kyllä on maailma taas paaaaljon parempi paikka! Sen toteamiseen menee muutama siideri ja pulloja viiniä...

Lue lisää

Etsimäsi on poissa käytöstä, ja tilanne toivottavasti ratkeaa

Anonyymi kirjoitti:

Etsimäsi on poissa käytöstä, ja tilanne toivottavasti ratkeaa

Tässä opinnäyte työssä tuotettiin työpajamateriaalia ,Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sosionomi, (AMK) Hyvinvointiala

Vieraannuttamisen työpaja turhakodin henkilökunnalle,

Kiintymyssuhde hoivaavaan vanhempaan osoitti, että sillä hoivalla, minkä vanhemmat omille lapsilleen heidän varhaisimpina elinvuosinansa antavat, on suuri merkitys lasten tulevalle mielenterveydelle ja hyvinvoinnille.

Lapsi siis kiintyy niihin aikuisiin, jotka pitävät hänestä huolta. Tunneside eli kiintymys muodostuu sen henkilön ja lapsen välille, jota lapsi pitää kaiken turvallisimpana. Kun lapsi kohtaa uhkaavan tilanteen, on hädissään tai peloissaan, hän turvautuu juuri kaikkien luotettavimpana pitämäänsä aikuiseen.

Mitä vähemmän hoivatoimenpiteet jäljittelevät äidin tarjoamaa hoivaa, sitä onnettomampi lapsi on. Ääritilanteissa hän ei halua vastaanottaa korvaavan henkilön tarjoamaa hoivaa.

Vieraannuttamisoireyhtymä (parental alienation syndrome eli PAS) puhutaan silloin, kun vanhempi käyttäytyy suunnitelmallisesti sellaisella tavalla, joka vaikeuttaa toisen vanhemman ja lapsen välistä suhdetta ja voi johtaa jopa suhteen katkeamiseen kokonaan. (Sinkkonen 2011: 177)

Oire käyttäytyminen :
-Panettelukampanja esim. fakebookissa toista vanhempaa vastaan, yleensä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti, tarkoituksena saada toinen vanhempi huonoon valoon.

-Syyllisyyden puuttuminen etävanhempaan kohdistetun julmuuden tai hyväksikäytön johdosta.


Sinkkonen Aittiksen Siwalta

Anonyymi kirjoitti:

Tässä opinnäyte työssä tuotettiin työpajamateriaalia ,Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sosionomi, (AMK) Hyvinvointiala

Vieraannuttamisen työpaja turhakodin henkilökunnalle,

Kiintymyssuhde hoivaavaan vanhempaan osoitti, että sillä hoivalla, minkä vanhemmat omille lapsilleen heidän varhaisimpina elinvuosinansa antavat, on suuri merkitys lasten tulevalle mielenterveydelle ja hyvinvoinnille.

Lapsi siis kiintyy niihin aikuisiin, jotka pitävät hänestä huolta. Tunneside eli kiintymys muodostuu sen henkilön ja lapsen välille, jota lapsi pitää kaiken turvallisimpana. Kun lapsi kohtaa uhkaavan tilanteen, on hädissään tai peloissaan, hän turvautuu juuri kaikkien luotettavimpana pitämäänsä aikuiseen.

Mitä vähemmän hoivatoimenpiteet jäljittelevät äidin tarjoamaa hoivaa, sitä onnettomampi lapsi on. Ääritilanteissa hän ei halua vastaanottaa korvaavan henkilön tarjoamaa hoivaa.

Vieraannuttamisoireyhtymä (parental alienation syndrome eli PAS) puhutaan silloin, kun vanhempi käyttäytyy suunnitelmallisesti sellaisella tavalla, joka vaikeuttaa toisen vanhemman ja lapsen välistä suhdetta ja voi johtaa jopa suhteen katkeamiseen kokonaan. (Sinkkonen 2011: 177)

Oire käyttäytyminen :
-Panettelukampanja esim. fakebookissa toista vanhempaa vastaan, yleensä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti, tarkoituksena saada toinen vanhempi huonoon valoon.

-Syyllisyyden puuttuminen etävanhempaan kohdistetun julmuuden tai hyväksikäytön johdosta.


Sinkkonen Aittiksen Siwalta

Lue lisää

Syyllistäminen on marttyyrin tyypillisimpiä toimintatapoja. Syyllistäminen liittyy usein siihen, että marttyyri haluaa tehdä asioita enemmän tai paremmin kuin muut eivätkä toiset hänen mielestään huomioi näitä ponnisteluja tarpeeksi. Sen sijaan että hän nostaisi kissan pöydälle, hän nostaa pöydälle juomaa.

Marttyyri saattaa myös aidosti uskoa tekevänsä kaiken toisten, esimerkiksi lapsensa, parhaaksi – ja hänestä on käsittämätöntä, jos lapsi näkee tämän hyvän tarkoituksen toisin.

Kaappinarsisti kuvittelee olevansa joten käsittämättömän mahtavaa. Samaan aikaan hän kuitenkin ajattelee, etteivät muut ihmiset vain jostain syystä käsitä sitä. Näkyvällä tavalla narsistinen ihminen usein taistelee saavuttaakseen muiden tunnustuksen.

Kaikkia narsisteja yhdistää se, että heillä minuus on voimakkaasti riippuvainen muista ihmisistä. Tämä voi näyttäytyä huomion hakemisena.
Muita ihmisiä narsisti tarvitsee lähinnä oman heikon itsetunnon tukemiseen.
Piilonarsisti ei tunnista kaikkia tarpeitaan eikä tunteitaan. Hän pelkää sanoa ei.

Piilonarsisti on julkinarsistikumppaniaan myötäilevä heittopussi.

Julkinarsistin ja piilonarsistin suhde voi ulospäin näyttää normaalilta, vaikka sen sisällä mikään ei ole kunnossa.

Kumpikaan ei kuitenkaan saa toiselta sitä, mitä tarvitsi, koska kummankaan itsetunto ei ole kunnossa eikä heillä ole kykyä ymmärtää tätä.

Näin se menee

Tyhjä koti houkuttaa kutsumattomia vieraita. Hälytysjärjestelmä vahtii
paljon muutakin viikonloppuisin.

Monen koti jää jouluna tyhjilleen lapsista.

Kodin turvajärjestelmä pystyy valvomaan esimerkiksi kodin lämpöä tai juomankulutusta.

Toimiva perhe viikonloppuisin ilman lapsia 🍻 🥂 🍷 🥃 🍸

Näin lapsuutesi näkyy parisuhteessasi.Oletko parisuhteessa epävarma?

Se kertoo kiintymyssuhdemallistasi, eli siitä, miten olet oppinut kiintymään läheisiin ihmisiin lapsuudessa. Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan parisuhteen arkiset erimielisyydet syntyvät usein epävarmuudesta .

– Jos epävarmuus omasta kelpaamisesta, ulkonäöstä, seksikkyydestä tai älykkyydestä jäytää kaiken aikaa mieltä, alkaa suhtautua partneriin epäluuloisesti ja mustasukkaisesti. Ongelmien yhteinen nimittäjä on hylätyksi tulemisen pelko aivan kuin pienellä lapsella, Sinkkonen kirjoittaa kirjassaan Kiintymyssuhteet elämänkaaressa

Akan Rontti

Onko hoitotyön suositus lapsen kaltoinkohtelun tunnistamisesta tuttu terveysasemien sairaanhoitajille. Tutkimus tehtiin Kotkan kaupungille.

Lapsen ulkoisen olemuksen ja vanhempien vuorovaikutuksen tarkkailu Ulkoisen olemuksen tarkkailu päivittäin lasten kanssa työskentelevillä voi paljastaa kaltoinkohtelun. Ammattilaisen silmiin saattaa pistää toistuvasti lapsen likainen olemus ja vaatetus. Yleisilmeeltään Lehtisen tutkimuksessa tutkittavat mainitsivat lasten ilmeettömyyden ja surullisen katseen, joka paljasti hoidon puutteen.

Psyykkinen kaltoinkohtelu
Psyykkinen kaltoinkohtelu on vaikeasti tunnistettavissa. Pahoinpitelystä ei jää tunnistettavia jälkiä, mutta lapsi oirehtii psyykkisesti. Usein psyykkinen kaltoinkohtelu huomataan päiväkodissa tai koulussa, jossa lapsi on.

Psyykkinen kaltoinkohtelu Psyykkinen kaltoinkohtelu on vaikeasti tunnistettavissa. Pahoinpitelystä ei jää tunnistettavia jälkiä, mutta lapsi oirehtii psyykkisesti. Usein psyykkinen kaltoinkohtelu huomataan päiväkodissa tai koulussa, jossa lapsi on.Vanhemmat kieltävät usein kokonaan pahoinpitelyn ja salailevat tapahtumia. Apua aletaan hakea jonkin muun syyn myötä, kuten muun muassa oppimisongelmien esiintyessä, taikka keskittymisongelmien vuoksi.

Anonyymi kirjoitti:

Onko hoitotyön suositus lapsen kaltoinkohtelun tunnistamisesta tuttu terveysasemien sairaanhoitajille. Tutkimus tehtiin Kotkan kaupungille.

Lapsen ulkoisen olemuksen ja vanhempien vuorovaikutuksen tarkkailu Ulkoisen olemuksen tarkkailu päivittäin lasten kanssa työskentelevillä voi paljastaa kaltoinkohtelun. Ammattilaisen silmiin saattaa pistää toistuvasti lapsen likainen olemus ja vaatetus. Yleisilmeeltään Lehtisen tutkimuksessa tutkittavat mainitsivat lasten ilmeettömyyden ja surullisen katseen, joka paljasti hoidon puutteen.

Psyykkinen kaltoinkohtelu
Psyykkinen kaltoinkohtelu on vaikeasti tunnistettavissa. Pahoinpitelystä ei jää tunnistettavia jälkiä, mutta lapsi oirehtii psyykkisesti. Usein psyykkinen kaltoinkohtelu huomataan päiväkodissa tai koulussa, jossa lapsi on.

Psyykkinen kaltoinkohtelu Psyykkinen kaltoinkohtelu on vaikeasti tunnistettavissa. Pahoinpitelystä ei jää tunnistettavia jälkiä, mutta lapsi oirehtii psyykkisesti. Usein psyykkinen kaltoinkohtelu huomataan päiväkodissa tai koulussa, jossa lapsi on.Vanhemmat kieltävät usein kokonaan pahoinpitelyn ja salailevat tapahtumia. Apua aletaan hakea jonkin muun syyn myötä, kuten muun muassa oppimisongelmien esiintyessä, taikka keskittymisongelmien vuoksi.

Lue lisää

Sairaanhoitajien kokemuksia valmiuksistaan tunnistaa lapsen kaltoinkohtelu

Laiminlyöntinä pidettiin lapsen yksin jättämistä, ravitsemuksellista laiminlyönti ja perusturvallisuudesta huolehtimatta jättämistä. Yleisesti tämä sisältää kaikki ne seikat jotka vaikuttavat lapsen emotionaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

Sitä esiintyy missä sosiaaliluokassa tahansa.

He kokivat myös tarpeelliseksi huomata ajoissa mahdolliset perheissä olevat ongelmat, kuten vanhempien arjessa jaksaminen

Muutamat haastateltavat ottivat esille mielenterveys- ja päihdevanhemmat ja heidän hoitonsa haasteellisuuden kun perheessä on lapsia

Murrosikäinen yksin kotona

Aivan joka viikonloppu ei pitäisi jättää 15-vuotiasta yksin, koska silloin vuorovaikutusaika vanhempien ja lapsen välillä jää vähiin. Tosiasia kuitenkin on, että 15-vuotias on lapsi. Kotona voi myös tulla yllättäviä tilanteita. Mitä tehdä, jos tulee sähkökatkos tai tulipalo? Jos kotona pelottaa, nuori ei saa illalla unta, jota hän kovasti tarvitsee.

Vaikka lapsi tai nuori osaa lämmittää ruuan, se ei tarkoita, että hänen pitäisi se aina tehdä. Yhdessä syöminen on tärkeää monestakin syystä: on todettu, että ruokailutottumukset ovat parhaimmat perheissä, joissa syödään yhdessä. Samalla ruokailutilanne mahdollistaa keskusteluja. Koululaisen täytyy saada kotona purkaa aikuiselle päiväänsä ja kiukutellakin rauhassa. Moni lapsi tarvitsee aikuista avuksi myös läksyjen teossa. Lapsi kasvaa ihmiseksi vain ihmisten seurassa. Tärkein vuorovaikutussuhde on se, jossa häntä rakastetaan. Mikään ei korvaa sitä mitä vanhempi voi antaa lapsilleen.
Perhe luo itse menemisen ja tulemisen säännöt. Perusajatuksena on se, että koulusta ja töistä tullaan kotiin ja jos on muuta menoa, siitä ilmoitetaan

Sinkkonen MLL, Aittiksen Siwalta

Anonyymi kirjoitti:

Murrosikäinen yksin kotona

Aivan joka viikonloppu ei pitäisi jättää 15-vuotiasta yksin, koska silloin vuorovaikutusaika vanhempien ja lapsen välillä jää vähiin. Tosiasia kuitenkin on, että 15-vuotias on lapsi. Kotona voi myös tulla yllättäviä tilanteita. Mitä tehdä, jos tulee sähkökatkos tai tulipalo? Jos kotona pelottaa, nuori ei saa illalla unta, jota hän kovasti tarvitsee.

Vaikka lapsi tai nuori osaa lämmittää ruuan, se ei tarkoita, että hänen pitäisi se aina tehdä. Yhdessä syöminen on tärkeää monestakin syystä: on todettu, että ruokailutottumukset ovat parhaimmat perheissä, joissa syödään yhdessä. Samalla ruokailutilanne mahdollistaa keskusteluja. Koululaisen täytyy saada kotona purkaa aikuiselle päiväänsä ja kiukutellakin rauhassa. Moni lapsi tarvitsee aikuista avuksi myös läksyjen teossa. Lapsi kasvaa ihmiseksi vain ihmisten seurassa. Tärkein vuorovaikutussuhde on se, jossa häntä rakastetaan. Mikään ei korvaa sitä mitä vanhempi voi antaa lapsilleen.
Perhe luo itse menemisen ja tulemisen säännöt. Perusajatuksena on se, että koulusta ja töistä tullaan kotiin ja jos on muuta menoa, siitä ilmoitetaan

Sinkkonen MLL, Aittiksen Siwalta

Lue lisää

Tietoturva-asiantuntija: Sinun ei tarvitse puhua totta internetissä

Fakebook mutsi on samaa mieltä, Tri Sinkkonen ei.

Aikuisillekin löytyy omat palvelevat puhelimet:

Kyrkans samtalshjälp (Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland)
t. 0400 22 11 90

Öppet:måndag till söndag kl. 20-23
Kyrkans samtalshjälp är till för dig som behöver ett lyssnande öra. De jourhavande är utbildade frivilliga eller kyrkligt anställda med tystnadsplikt. Läs mer: www.samtalstjanst.fi


Päihdeneuvonta (Ehyt ry)
p. 0800 900 45
Päivystys:maantaista sunnuntaihin klo 0–24

Ilmainen Päihdeneuvontapuhelin vastaa vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden. Ammattiauttajat ovat tukena päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Heidän kanssaan voi keskustella omasta, päihteiden käytöstä. Palvelu on anonyymia ja luottamuksellista. Lisätietoja: ehyt.fi/fi/paihdeneuvonta


Vanhempainpuhelin (Mannerheimin Lastensuojeluliitto)
p. 0800 92277

Päivystys:
maanantaisin klo 10–13 ja 17–20
tiistaisin klo 10–13 ja 17–20
keskiviikkoisin klo 10–13
torstaisin klo 14–20

Vanhempainpuhelimeen voi ottaa yhteyttä ihan missä tahansa vanhemmuuteen liittyvässä asiassa. Toinen vanhempi, vapaaehtoinen tehtävään koulutettu päivystäjä, keskustelee kanssasi. Voit soittaa nimettömänä, luottamuksellisesti ja maksutta.