Tervehdys kaikille!
Olen aikeissa jäädä pitkäaikaisesta vakityöstäni kokoaikaiselle opintovapaalle täydeksi kahdeksi vuodeksi, ja hakea aikuiskoulutustukea opintokuukausille (15kk, kattaa aika sopivasti opintovapaan, kesälomat poisluettuna). Olen jo käynyt opintoja työn ohessa yhden lukukauden, toista viedään ja edellytykseni aikuiskoulutustukeen täyttyvät. Muutama kysymys asiasta:
- Ymmärsinkö oikein, että kun tuo ansiosidonnaisen työttömyysrahan laskentaperuste muuttui oleellisesti entisestä joku vuosi sitten, mm. perusteena olevan palkan tarkastelujakso muuttui 12 kk:sta 6 kk:een, niin aikuiskoulutustuen laskentaperusteet ovat säilyneet ennallaan, eli tarkastelujaksona edelleen 12 kk?
- Kuinka aikuiskoulutustuen määrän laskennassa käytännössä(!) suhtaudutaan palkattomiin vapaapäiviin ja -viikkoihin? Tämä on mahdollisimman ympäripyöreästi ilmaistu työllisyysrahaston sivuilla, jotenkin tyyliin "mm. seuraavanlaisista syistä pidettyjä palkattomia päiviä" ei lasketa mukaan keskipalkkaan. Samoin nykyisen ansiosidonnaisen työttömyysrahan teksteissä puhutaan ympäripyöreästi "hyväksyttävästä syystä pidetyistä" palkattomista päivistä. Mikä siis on käytännössä hyväksyttävä syy, millaisen todistelun ja millä aktiivisuudella se vaatii? Esim. jos pidän ex temporena päivän tai viikon vapaata opiskeluja varten, joka sopii työnantajalleni, mutta en satu hakemalla hakemaan työnantajaltani sitä nimenomaisesti opintovapaan nimikkeellä (olisi turhaa työtä ja hidastetta sekä itselleni että työnantajalle, noista pikkuvapaista kun ei makseta sen koommin palkkaa kuin tukeakaan), niin onko se "hyväksyttävä syy"? Ja jos on, niin pitääkö minun kirjata se ylös ja antaa selvitykseksi aikuiskoulutustukea hakiessani (kun palkkatodistuksessahan sitä ei silloin näy)? Vai pitääkö siihen olla ihan työnantajan todistajanlausunto? Vai peräti koulun?
- Edellistä sivuten, ymmärsinkö oikein että aikuiskoulutustuki lasketaan todella päiväkohtaisesti ainakin nykyään, ellei jopa aina ennenkin? Meinaan, että siinä ei lasketa *viikkokohtaista* keskipalkkaa, niinkuin ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan laskennassa ennen lakimuutosta tehtiin (mutta ymmärtääkseni ei enää), sisällyttäen armotta myös palkattomat päivät, paitsi alle 18 tuntisina viikkoina, joita taasen ei laskettu ollenkaan (oli laskennan kannalta harvinaisen selvää pässinlihaa, syistä riippumatta)?
- Nettikirjoituksista, kaikki vuosia vanhoja, olen lukenut ristiriitaista tietoa miten onnistuu/vaikuttaa "keikkatyönteko" opintovapaan aikana omalla työnantajalla, josta opintovapaalle ollaan jääty. Siitä on vallinnut konsensus, että muulla työnantajalla voi kyllä keikkailla, siltä ajalta toki tuki pidätetään ja tukiaika säästyy myöhemmäksi. Mutta se "omalla" työnantajalla keikkatyöskentely on jossain väitetty olevan ongelmallisempaa, onnistuuko siis ja miten vaikuttaa? Tilanne itselläni on, että mitään valmiita suunnitelmia tai ehdotelmia ei näin etukäteen ole itselläni eikä työnantajalla, emmekä halua sellaisia tehdäkään, kun emme tiedä tulevia tilanteitamme, mutta yhteinen tahtotilamme on, että voisin käydä välillä tekemässä a) eräitä erikoistehtäviä joissa työnantajani tarvitsee minun erikoisosaamistani ja jotka ovat minulle mielekkäitä tehdä, ja b) hieman vielä vaativampia työtehtäviä voisin käydä tekemässä palkallisena harjoitteluna sekä c) opintojen kesäloma-aikana, jolloin tukea ei heru, saattaisin käydä tekemässä lomansijaisuuksia mikäli työnantajalla tarvetta ja itsellä rahapulaa/työintoa/tekemisen puutetta. Onko näillä tilanteilla a, b, ja c kenties jotain eroa tukien ja lakien kannalta?
Kiitokset etukäteen vastauksista!
Olen aikeissa jäädä pitkäaikaisesta vakityöstäni kokoaikaiselle opintovapaalle täydeksi kahdeksi vuodeksi, ja hakea aikuiskoulutustukea opintokuukausille (15kk, kattaa aika sopivasti opintovapaan, kesälomat poisluettuna). Olen jo käynyt opintoja työn ohessa yhden lukukauden, toista viedään ja edellytykseni aikuiskoulutustukeen täyttyvät. Muutama kysymys asiasta:
- Ymmärsinkö oikein, että kun tuo ansiosidonnaisen työttömyysrahan laskentaperuste muuttui oleellisesti entisestä joku vuosi sitten, mm. perusteena olevan palkan tarkastelujakso muuttui 12 kk:sta 6 kk:een, niin aikuiskoulutustuen laskentaperusteet ovat säilyneet ennallaan, eli tarkastelujaksona edelleen 12 kk?
- Kuinka aikuiskoulutustuen määrän laskennassa käytännössä(!) suhtaudutaan palkattomiin vapaapäiviin ja -viikkoihin? Tämä on mahdollisimman ympäripyöreästi ilmaistu työllisyysrahaston sivuilla, jotenkin tyyliin "mm. seuraavanlaisista syistä pidettyjä palkattomia päiviä" ei lasketa mukaan keskipalkkaan. Samoin nykyisen ansiosidonnaisen työttömyysrahan teksteissä puhutaan ympäripyöreästi "hyväksyttävästä syystä pidetyistä" palkattomista päivistä. Mikä siis on käytännössä hyväksyttävä syy, millaisen todistelun ja millä aktiivisuudella se vaatii? Esim. jos pidän ex temporena päivän tai viikon vapaata opiskeluja varten, joka sopii työnantajalleni, mutta en satu hakemalla hakemaan työnantajaltani sitä nimenomaisesti opintovapaan nimikkeellä (olisi turhaa työtä ja hidastetta sekä itselleni että työnantajalle, noista pikkuvapaista kun ei makseta sen koommin palkkaa kuin tukeakaan), niin onko se "hyväksyttävä syy"? Ja jos on, niin pitääkö minun kirjata se ylös ja antaa selvitykseksi aikuiskoulutustukea hakiessani (kun palkkatodistuksessahan sitä ei silloin näy)? Vai pitääkö siihen olla ihan työnantajan todistajanlausunto? Vai peräti koulun?
- Edellistä sivuten, ymmärsinkö oikein että aikuiskoulutustuki lasketaan todella päiväkohtaisesti ainakin nykyään, ellei jopa aina ennenkin? Meinaan, että siinä ei lasketa *viikkokohtaista* keskipalkkaa, niinkuin ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan laskennassa ennen lakimuutosta tehtiin (mutta ymmärtääkseni ei enää), sisällyttäen armotta myös palkattomat päivät, paitsi alle 18 tuntisina viikkoina, joita taasen ei laskettu ollenkaan (oli laskennan kannalta harvinaisen selvää pässinlihaa, syistä riippumatta)?
- Nettikirjoituksista, kaikki vuosia vanhoja, olen lukenut ristiriitaista tietoa miten onnistuu/vaikuttaa "keikkatyönteko" opintovapaan aikana omalla työnantajalla, josta opintovapaalle ollaan jääty. Siitä on vallinnut konsensus, että muulla työnantajalla voi kyllä keikkailla, siltä ajalta toki tuki pidätetään ja tukiaika säästyy myöhemmäksi. Mutta se "omalla" työnantajalla keikkatyöskentely on jossain väitetty olevan ongelmallisempaa, onnistuuko siis ja miten vaikuttaa? Tilanne itselläni on, että mitään valmiita suunnitelmia tai ehdotelmia ei näin etukäteen ole itselläni eikä työnantajalla, emmekä halua sellaisia tehdäkään, kun emme tiedä tulevia tilanteitamme, mutta yhteinen tahtotilamme on, että voisin käydä välillä tekemässä a) eräitä erikoistehtäviä joissa työnantajani tarvitsee minun erikoisosaamistani ja jotka ovat minulle mielekkäitä tehdä, ja b) hieman vielä vaativampia työtehtäviä voisin käydä tekemässä palkallisena harjoitteluna sekä c) opintojen kesäloma-aikana, jolloin tukea ei heru, saattaisin käydä tekemässä lomansijaisuuksia mikäli työnantajalla tarvetta ja itsellä rahapulaa/työintoa/tekemisen puutetta. Onko näillä tilanteilla a, b, ja c kenties jotain eroa tukien ja lakien kannalta?
Kiitokset etukäteen vastauksista!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.