No mites nyt suu pannaan viherpiiperöt ? Nasan sateliittikuvien perusteella on metsät lisääntyneet erityisesti Intian ja Kiinan alueella maiden metsittämisohjelmien seurauksena. Eikö nyt pitäisi saada lisää maita mukaan tuohon ohjelmaan ? Nyt pitää saada myös maailman uskonnot mukaan syntyvyyden säännöstelyyn . Liika väestön kasvu on maailman suurin uhka joka johtaa kaiken ruuan ja tavaran tuotannon kasvuun. Että silleen. Iltasanomat.
Maailman metsät on lisääntyneet viimeisen 20 vuoden aikana
Anonyymi
7883
2Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 78
Vanhimmat
Väestörikkaimmat maat pystyvät metsittämään maitaan, mutta ei teollistuneet maat.
Onkohan Nasalla taka-ajatuksia? USA ei ole erityisen ilmastonmuutosmyönteinen. Vihertyminen tuntuu oudolta, koska väkiluku kasvaa koko ajan ja sen myötä maan kaluaminen puhtaaksi. Näkeehän tuon Suomessakin, että kunnon metsät vähentyvät, vaikka taimikkoa onkin.
Nasalla on tuskin intressiä esittää USA:n arkkikilpailijaa Kiinaa ympäristöpolitiikan "hyviksenä". Kuitenkin Nasan kuvat osoittavat, että juuri Kiina kasvattaa metsäalaansa. Kiinan metsäala on kasvanut liki koko Suomen pinta-alaa vastaavan määrän parissakymmenessä vuodessa.
Huomattavaa myös on, että Kiinan istutusmetsät ovat monilajisia eikä suomalaistyyppisiä metsäteollisuuden tarpeisiin istutettuja puupeltoja. Miksipä Kiina hävittäisi omia metsiään, kun mm. Suomi myy heille halvalla sellua.
Suomen pitäisi istuttaa enemmän arvopuita esim. puistoihin ja taloyhtiöiden pihoihin, joissa ne säilyvät. Yritykset ja seurakunnat?
Esim. 2 miljoonaa kiinteistöä, keskimäärin 5 puuta on jo 10 miljoonaa puuta.
MIlloinka öljyrikkaat arabimaat alkaa metsittää omia alueitansa? Pitäisi olla joku YK-määräys, että Saudit, Irakit ja Persialaiset velvoitetaan istuttamaan pari miljoonaa puuntainta joka vuosi.
No tuo puiden istutusvelvoitus pitää saada koskemaan kaikkia maita. Että silleen.
Taitaisi mennä haaskiin jos Arabian niemimaalle yrittäisi metsää istuttaa. Ei metsä siellä kasva.
Pari miljoonaa tainta on vielä aika vähän. Intialaiset istuttivat 66 miljoonaa taimea yhden päivän aikana:
https://www.independent.co.uk/news/world/asia/india-plant-66-million-trees-12-hours-environment-campaign-madhya-pradesh-global-warming-climate-a7820416.html
Intia ja Pakista kilpailee (onneksi) myös puunistutuksissa ja kansallistunne saa aikaan kerrankin koko maailmaa hyödyttäviä tuloksia.
" kansallistunne saa aikaan kerrankin koko maailmaa hyödyttäviä tuloksia."
Kerrankin? Maailmassa ei olisi yhtään hyvinvointivaltiotakaan ilman kansallistunnetta.
Kansallistunne on erittäin positiivinen asia.
Nyt vain odottamaan 40-50 vuotta, että ne ovat todella hyödyllisiä ilmaston kannalta. Toivotaan, että "polttoainetta" riittää, muutakin kuin hiilidioksidia.
60 vuotta on ihanteellinen päätehakkuu ikä jos tavoitellaan pelkkiä kuutioita tukkipuun sijaan.
Ja suurin metsittäjä on Kiina ja seuraavan tulee Intia. Kun yleensä kysytään, että jos ei kiinalaiset tee niin miksi meidänkään pitäisi, joten pitäisikö nyt kysyä, että kun kiinalaisetkin suojelevat metsiään, niin pitäisikö meidänkin?
https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kiinan-metsapinta-ala-on-lahes-kaksinkertaistunut-muutamassa-vuosikymmenessa/
Juuri noin. Ja kiitos linkistä.
Miksi emme istuttaisi? Eihän sillä edes tarvitse olla kytkentää ilmastoon, se tulee lisänä.
Jokainen puu on rahaa jossakin vaiheessa, vaikka vähät välittäisi ilmaston tilasta.
Pitääkö nyt lopettaa hyvin toimiva istutus koneisto, kun muut eivät istuta?
En ymmärrä sinun ajattelua, sorry vaan.
Suomen metsien ongelma on, että ne eivät saa kasvaa, vaan ne hakataan selluksi keskenkasvuisena. Uutta metsitettävää ei ole oikeastaan kuin huonosti tuottavissa pelloissa, mutta Suomen "metsissä" on vähän puuta. Täysi-ikäisessä suomalaismetsässä on puuta helposti yli 300 m3 / ha. Keskimäärin Suomen metsissä on kuitenkin vain 114 m3/ha. Suomen "metsät" ovat paljolti keskenkasvuisia puupeltoja jotka eivät ikinä pääsekkään vanhoiksi, vaan ne hakataan selluksi ennen sitä.
Suomessa metsä uusiutuu luontaisesti ilman istutuksia, jos sitä ei avohakata raiskioksi.
Ymmärrän tämän, mutta on asioita joita voidaan tehdä.
Suomesta löytyy alueita runsaasti, joita voi istuttaa.
Myös metsien hoito on edelleen puutteellista.
Ei kannata ottaa asennetta, ettei tehdä mitään, jos joku näkökulma ei ole kunnossa.
Sinällään Suomen tekemistä ei pidä liioitella, pienet on puu määrät.
Voitko mainita esimerkkejä merkittävistä metsittämättömistä alueista, jos alituottavaa maatalousmaata ei oteta huomioon?
On+tainnu+vihervatipäällä+unohtua,+että+suomessa+lähes+kaikki+alueet+mitä+ei+käytetä+muuhun+tärkeämpää+kasvaa+jo+metsää.+Vähän+sama,+kun+ihmettelisi+miksei+tupakoimaton+ihminen+voi+vähentää+tupakan+käyttöään+edes+1%+verran.
Jos olisit lukenut keskustelun johon "osallistuit" niin olisit huomennut, että kirjoitin metsien SUOJELUSTA ja seuraavassa kommentissa siitä, että suomalaisten metsien ongelma on se, että ne eivät saa kasvaa täysi-ikäisiksi vaan hakataan keskenkasvuisena selluksi. Suomessa puita istutetaan vain koska täällä avohakataan keskenkasvuisia metsiä.
Sillä että metsä saa kasvaa täysi-ikäiseksi on sikäli tekemistä ilmaston kanssa, että kun täysi-ikäisessä suomalaismetsässä on puuta yli 300 m3/ha, niin suomalaisissa metsissä puuta on keskimäärin 114 m3/ha. Metsään sitoutunut hiili on suoraan verrannollinen puun määrään.
Jos liikut ympäri Suomea, voit todeta niitä itsekin.
Metsänhoitoyhdistys ei pääse kiinni pirstaleiseen omistus rakenteeseen, metsät kasvavat huonosti, kun niitä ei hoideta.
Suomen kunnista taantuu 70 prosenttia. Löydät näistä autioituneita maataloja, peltoja, taloja, liikekiinteistöjä, teollisuus alueita, turhia teitä ja risteysalueita, puistoalueita, kuntien ja seurakuntien alueita, vanhoja puistoja, urheilukenttiä, satamia, jne.
En usko siihen että luonto korjaa, monessa paikkaa tuloksena on ryteikkö, eikä arvokas luonto ja metsä.
En väitä että näillä on isoa merkitystä ilmasto kysymykseen, mutta järkevällä suunnittelulla niistä löytyy sekä nielua tukevaa että biopolttoaineita tuottavia mahdollisuuksia.
Siinä on yksi tyypillinen kaupunkilaishölmö, joka luulee tietävänsä jotain metsien kasvusta ja tulee sitten vielä julistamaan sitä tänne meille! :D
Me täällä suomessa ollaan siinä mielessä onnellisessa asemassa, että meillä on tuota metsien "tehokasvatusta" tutkittu tieteellisesti kymmeniä vuosia. Kaikki nuo olemassa olevat metsänhoitosuositukset tähtäävät maksimaaliseen m3/ha puuntuottoon ja voin vakuuttaa, etteivät ne suosittele pitämään metsiä harventamatta "täysi ikäisyyteen" asti. Eli on paljon järkevämpää uskoa metsänhoitosuosituksia, kuin kaltaisiasi hörhöjä!
Kaikkein tehokkaimmin hiilidioksiidia sitoo nuori kasvatusmetsä, joka on nopeimman kasvun vaiheessa. Tuo kasvunopeus turvataan sillä, että metsä harvennetaan sopivasti, jotta jäljelle jäävät puut voivat kasvaa maksimaalisesti. Tuo selluntuotantoon käytettävä kuitupuu tulee yleensä tästä vaiheesta, joten se ei kyllä ole mikään syy suomen metsien "vähäiseen puumäärään". Tällä prosessilla ei tähdätä välttämättä maksimaaliseen m3/ha määrään täysi ikäisessä metsässä, mutta kun otetaan metsän koko elinkaari huomioon, niin silloin metsän tuottama m3/ha määrä on korkein tälla tavalla.
Mitä tulee "suomalaismetsän" keskimääräiseen kuutiomäärään ja mainitsemaasi "helposti 300 m3/ha", niin sinulla on unohtunut yksi melko tärkeä tekijä yhtälöstäsi. Juu...tuo 300 m3/ha on varmasti totta jossain eteläsuomen kuusikoissa, mutta lapissa siihen ei päästä kyllä millään.
Eli metsän kavuun vaikuttaa järkyttävän paljon se, että missä se sijaitsee ja mikä puulaji on kyseessä. Eteläsuomessa puu kasvaa parhaimmillaan 4 kertaa nopeammin, kuin lapissa. Myös metsätyyppi vaikuttaa suuresti kasvunopeuteen ja maksimaaliseen m3/ha määrään täysi-ikäisessä metsässä. Tuore kangas on loistava alusta, jos siellä vielä kasvaa kuusta. Jos taas mennään johonkin lapin kallioiselle kankaalle, niin tuollaisia 300 m2/ha lukemia ei voi odottaa edes märissä unissaan.
Siispä voin väittää, että hiilidioksiidin sitomisen kannalta ois tärkeintä, että kaikki täysi-ikäiset metsät avohakattaisiin mahdollisimman nopeasti ja niihin istutettaisiin uudet taimet välittömästi. Tuolla tavoin metsä ois taas nopeammin "nuori kasvatusmetsä" vaiheessa sitomassa hiilidioksiidia maksimaalisesti. Tätä tutkittua faktaa vastaan on kenenkään vihrehörhöttäjän turha vikistä. Jos tuo tuntuu huonolta ratkaisulta, niin suosittelen menemään yliopistoon opiskelemaan aihetta ja tutkimalla selvittämään paremman keinon!
Joo...on aivan totta, että suomessa metsä uusiutuu luontaisestikkin ilman istutuksia, mutta tuolla tavoin prosessi on monta kertaa hitaampi. Istuttamalla metsä taimista tuo kasvukierros lyhenee luultavasti about 10 vuotta.
Suomen metsien ongelma tällä hetkellä lienee se, etteivät läheskään kaikki metsänomistajat hoida metsiään kunnolla. Hakkuut jätetään tekemättä ja metsät ovat kituliaita. Tästä syystä metsässä ei sitten "täysi-ikäisenä" ole kovinkaan kummoisia puumääriä. Eli jos suomessa jotain pitäis tehdä metsien suhteen, niin niiden hoitoa pitäisi valvoa paremmin ja omistajat pitäisi velvoittaa hoitamaan metsänsä paremmin.
Mitenköhän Suomen metsät osasivat kasvaa 10.000 vuotta ennen metsänhoitoyhdistyksiä ja "metsänhoitoa"? Nyt ihailemme näitä hoitamattomina kasvaneita ikimetsiä harvinaisuuksina.
Totta on, että esimerkiksi hylätty pelto kasvaa ensin ryteiköksi ennen kuin siitä tulee metsää. Kuitenkin maaseudun vääjäämättömästä autioitumisesta huolimatta maatalousmaata poistuu käytöstä hyvin vähän. Tilamäärä vähenee, mutta maataloustuotanto säilyy ennallaan.
Vielä pieni korjaus tuohon äskeiseen kirjoitukseen:
"Eteläsuomessa puu kasvaa parhaimmillaan 4 kertaa nopeammin, kuin lapissa."
Tuo oli hieman alakanttiin...itse asiassa kasvunopeus voi olla 8 kertainen.
Sinulta on hukassa peruslogiikka.
"Kaikkein tehokkaimmin hiilidioksiidia sitoo nuori kasvatusmetsä, joka on nopeimman kasvun vaiheessa."
Mihinkä tuo nuori kasvatusmetsä on istutettu? Avohakkuuraiskiolle. Kun 250 m3/ha puuta sisältänyt metsä on kaadettu ja keitetty selluksi, niin kaikki tuon metsän sitoma hiili on ilmakehässä. Sellutehdas tuottaa tonnimääräisesti ENEMMÄN hiilidioksidia kuin sellua. Kasvatusmetsä sitten sitoo samalla paikalla olleesta metsästä vapautettua hiiltä pikku hiljaa vuosikymmenien aikana takaisin.
Hiilidioksidin kannalta kasvatusmetsä KORJAA hitaasti sitä VAHINKOA joka on jo tehty, kun kasvatusmetsän paikalla ollut metsä on (yleensä keskenkasvuisena) kaadettu.
Oleellista ilman hiilidioksidin kannalta on se, paljonko hiilidioksidia on ilmassa ja paljonko sitä on metsässä. Vaikka nuoren metsän sitoma hiilimäärä kasvaa nopeammin kuin vanhemman niin nuoressa metsässä hiiltä on sitoutuneena VÄHEMMÄN ja se hiili, joka alueella oli, ennen kuin siitä tehtiin raiskio, on ilmakehässä.
Tilanne on eri jossain Kiinassa, jossa metsitetään maita jotka eivät ole vuosisatoihin olleet metsää. Siellä nuoren metsän sitoma hiilidioksidi on absoluuttisesti pois ilmasta. Meillä kun vanha metsä hakataan ja pieniä taimia istutetaan sen tilalle, niin nuo taimet sitovat hyvin hitaasti takaisin sen hiilen joka aikaisemmin jo oli sidottuna samalla alueella kasvaneeseen metsään. Jos vanha ikimetsä kaadetaan ja siitä tehdään 60-70 vuodessa kiertävä puupelto, niin ikimetsän kerran sitoma hiili ei missään vaiheessa ole sidottuna puupeltoon.
"Mihinkä+tuo+nuori+kasvatusmetsä+on+istutettu?+Avohakkuuraiskiolle.+Kun+250+m3/ha+puuta+sisältänyt+metsä+on+kaadettu+ja+keitetty+selluksi,+niin+kaikki+tuon+metsän+sitoma+hiili+on+ilmakehässä.+"
Ei ole aikaa vääntää enemmän rautalankaa, mutta voin esittää yhden kysymyksen ja yhden jatkokysymyksen:
Jos Amazonin sademetsä "hoidettaisiin" avohakkuuraiskioksi ja puut keitettäisiin selluksi ja tilalle itstutettaisiin nopeasti kasvavaa "kasvatusmetsää", niin montako vuotta menisi, että Amazonin laakiossa kasvavassa metsässä olisi sama määrä hiiltä sidottuna sen puihin kun on nyt?
Ja sinä aikana kun Amazonin laakioon olisi sitoutuneena vähemmän hiiltä kuin siihen on nyt, niin missä tuo sellunkeitossa vapautunut hiili olisi?
Odotan mielenkiinnolla todistelua, jonka perusteella Amazonin avohakkuu olisi parasta mitä ilmastollemme voisimme tehdä, koska 5,5 miljoonaa neliökilometriä taimikkoa sitoo niin nopeasti hiiltä.
Voisitko täsmentää mitä tarkoitat lauseellasi:
"suomalaisten metsien ongelma on se, että ne eivät saa kasvaa täysi-ikäisiksi vaan hakataan keskenkasvuisena selluksi."
Kai ymmärrät, ettei tuo ole edes lain puitteissa mahdollista? Avohakkuun saa tehdä vain täysi-ikäiseen metsään poislukien poikkeustilanteet, jossa korjataan jotain nuoren metsän kasvatushäiriötä.
Mitä tulee täysi-ikäisen metsän hakkuuseen, niin vain pieni osa siitä menee selluksi. Suurin osa selluksi käytettävästä puusta tulee harvennushakkuista, jotka ovat metsänhoidollisesti välttämättömiä.
Ois paljon parempi, että tutustuisit ensin aiheeseen, josta yrität meitä täällä valistaa. Se ei valitettavasti sieltä punavuoren betonihelvetistä onnistu vaan joudut jalkautumaan oikeasti suomen luontoon! :D
Sinun+ois+melko+turha+vääntää+rautalankaa,+kun+tunnut+olevan+melko+hukassa+"tietoinesi".+:D
Ei+pidä+leikkiä+sanoilla.+Metsätaloudessa+"täysi-ikäisellä"+ilmeisesti+tarkoitetaan+kyllin+vanhaa+hakattavaksi+eikä+sillä+ole+mitään+tekemistä+sen+kanssa+mikä+on+puiden+luonnollinen+elinkaari.+Aivan+samoin++kuusi-viikkoinen+broileri+on+täysi-ikäinen+teuraaksi+vaikka+keskenkasvuinen.
"Jos+oikeasti+haettaisiin+reilua+keinoa+metsien+lisäämiseksi,+niin+keskieuroopan+maat+pitäis+velvottaa+muuttamaan+20-30%+tehoviljelyyn+valjastamastaan+peltomaasta+takaisin+metsiksi.+Ranska,+Saksa+ja+esimerkiksi+Puola..."
Hmm...nyt kyllä tulee melko paksua! Että oikein kuutiomäärinä mittaisit metsien määrän! :D
Sinulle lienee turha selittää millainen vaikutus maantieteellä on noihin kuutioihin ja metsän kasvunopeuteen. Ei ilmeisesti oikein uppoa vihervassarin kaaliin! :D
Vaikka suomen metsissä tehtäisiin vihervasemmistolaisia taikoja, niin niissä ei tule koskaan kasvamaan sellaisia kuutiomääriä, kuin keski-euroopan metsissä. Tämä nyt vaan on maantieteellinen fakta! Siksi olisikin paljon parempi istutella niitä metsiä sinne keski-eurooppaan missä puu kasvaa nopeammin!
Jossain Saksassa tai ranskassa puun kasvukauden pituus voi helposti olla 9-10 kuukautta. Suomessa kasvukausi on parhaimmillaankin vain 6kk. Tuo kertonee jotain olosuhteista!
Kuten sanottu, niin metsien istuttamisella keski-eurooppaan ois ilmastonmuutoksen kannalta paljon isompi vaikutus, kuin suomen metsävarojen pakkosuojelulla!
Kyllä sillä metsäteollisuuden termillä "täysi-ikäinen" vain nyt sattuu olemaan tekemistä sen kanssa onko metsä hakkuukypsää vai ei.
Metsä on käytännössä täysi-ikäinen tai "hakkuukypsä" siinä vaiheessa, kun sen kasvu on käytännössä pysähtynyt. Eli m3/hehtaari kasvu on hyytynyt niin hitaaksi, ettei metsä enää tuota lisää puumassaa tarpeeksi nopeasti. Tuo tarkoittaa myös sitä, ettei se enää sido hiilidioksiidiakaan itseensä kovin hyvin. Metsätyypistä ja kasvualueesta riippuen se voi olla hakkuukypsää 40-120 vuoden iässä. Eli mitään yleispätevää keskiarvoa on turha yrittää keksiä.
Laskennallisesti siis on hyödyllisempää kaataa metsä ja istuttaa uutta, jotta kasvu saatais taas hyvälle käyrälle. Sinun täytyy ymmärtää tässä se, että tuo kasvu on käytännössä tärkeää myös hiilidioksiidin sitomiselle. Siksi tuo hakkuu on myös ilmastonlämpenemsen torjunnassa oleellista ja tärkeää. Esimerkiksi Hieskoivu on puulaji, joka ei edes kasva kovin isoksi. 50-60 vuotias hieskoivikko alkaa jo lahomaan pystyyn, joten se muuttuu saastuttavaksi ja mätäneväksi ryteiköksi melko aikaisin.
Kuten jo aikaisemmissa kirjoituksissani mainitsin, niin suojelumetsät ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Siksi nuo suojelualueiden metsät pitääkin jättää rauhaan. Talousmetsät eivät kuitenkaan muutu miksikään "aarniometsiksi" sillä, että ne jätetään hakkaamatta ja hoitamatta. Ilmastonlämpenemisen torjunnan kannalta tuollaisella metsien "museoimisella" on puhtaasti negatiiviset vaikutukset. Eli turha yrittää sotkea hiilinielua ja suojelumetsää toisiinsa. Kyseessä on kaksi täysin erilaista asiaa, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa!
Jos puhutaan metsistä hiilinieluina, niin nimen omaan puun kuutiomäärä ratkaisee. Puolan ja Suomen metsämäärän eroja ei selitä pelkkä maantieto. Puolassa keskimääräinen puumäärä per hehtaari on yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Yhtä hyvin puolalaiset voisivat väittää, että isommassa maassa jossa on vain 1/7 -osa Puolan väestöstä, pitäisi olla mahdolliduus paljon suurempiin metsähiilinieluun kuin heillä.
Puolan keskimääräinen metsien kuutiomäärä on 269 m3/ha joka on alle sen mitä puuta on Etelä- ja Keski-Suomen vanhoissa metsissä. Koska Suomessa metsäpinta-ala on selvästi yli kaksinkertainen Puolaan verrattuna niin Puolan päihittäminen puun määrässä pitäisi olla helppoa.
Niinhän minä kirjoitinkin. Kyse on taloudellisesta termistä eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa kasvaisiko puu vielä. Metsä on "täysi-ikäinen" kun se on taloudellisesti kannattavaa avohakata. Samoin kuin broileri on "täysi-ikäinen" 6 viikkoisena jolloin se kannattaa teurastaa.
Jokainen joka on nähnyt yli 150 vuotiaan kuusen tietää, että väite kasvun pysähtymisestä 70-vuotiaana on täyttä ja puhdasta p*skapuhetta.
No nyt osuit justa asian ytimeen hoitamattomia ryteiköitä riittää Suomessa.
Että silleen.
Nyt kyllä tulee sellaista tuubaa, että parempi jos käyt ensin vähän opiskelemassa perusasioita! Tuo kuutiomäärä on ainoastaan merkki siitä, että aiemmin on sitoutunut hiilidioksidia. Eli puu on joskus historiassa kasvanut. Täysikasvuinen puu ei enää kasva juurikaan lisää, joten siinä vaiheessa, kun metsä on hakkuukypsää se ei enää toimi hiilinieluna kunnolla. Eli tuo kuutiomäärä ei todellakaan kerro mitään siitä, että kuinka hyvä hiilinielu metsä on juuri tällä hetkellä!
"Tuo kuutiomäärä on ainoastaan merkki siitä, että aiemmin on sitoutunut hiilidioksidia."
Olenko muuta väittänyt? Metsään sitoutunut hiili on pois ilmakehästä. Sehän juuri on metsien arvo ilmadtonsuojelussa. Avuuhakkuraiskioon ei hiiltä ole juuri sitoutunut.
"Täysikasvuinen puu ei enää kasva juurikaan lisää, joten siinä vaiheessa, kun metsä on hakkuukypsää se ei enää toimi hiilinieluna kunnolla. "
Tuo on täyttä tuubaa. Ei 60-vuotias kuusi ole lopettanut kasvuaan, vaan se kasvaa vielä reilusti yli 100 vuotta jos hakkuut, metsäpalo, myrsky tms sitä tapa. Kävisit joskus oikeassa metsässä jossa on yli 150 vuotiaita kuusia (tai mäntyjä) niin huomaisit että 150-vuotiaan ja 60-vuotiaan kuusen kokoero on VALTAVA. Vanhemmiten puu kasvaa enemmän paksuutta kuin pituutta, mutta sen tilavuus kasvaa yhtä kaikki.
Se että 60-vuotias metsä avohakataan ja istutetaan taimikoksi tarkoittaa, että ilmakehään vapautuu hiiltä ja taimikko pikkuhiljaa sitoo sitä takaisin ja juuri kun se on pystynyt sitomaan kaiken metsässä jo kerran olleen hiilen se kaadetaan ja kaikki alkaa alusta. Jos hakkuuikä nostettaisiin 60 vuodesta 100 vuoteen, niin Suomen metsiin olisi sitoutunut paljon enemmän hiiltä.
Et tunnu ymmärtävän lainkaan sitä, että hiilinielun arvo on siinä, että SE ON SITONUT hiiltä pois ilmakehästä. Hiiltä ei kannata vapauttaa ilmakehään (=avohakkuut) jotta sitä voisi sitoa sieltä takaisin (=istuttaa taimikko).
Logiikkasi toimii vain siellä missä istutetaan metsää maa-alalle jossa ei metsää siemmin ole ollut (esim pellon metsittäminen). Tämä on Suomessa häviävän pientä. Kiina on istuttanut tällaista metsää parissakymmenessä vuodessa suunnilleen Suomen kokoisen pinta-alan ja hyvä niin.
No kun se nyt sattuu olemaan, että tuo kaupallinen termi korreloi yks yhteen myös tuon hiilinieluasian kanssa! Jos puun kasvu hidastuu, olemattomiin, niin ei se kyllä sido enää hiilidioksiidiakaan!
Miksi kivihiilen poltto on sitten ongelma? Eihän ne kivihiilikerroksetkaan enää sido uutta hiiltä?
Ei oikeasti maksa vaivaa kommentoida, ku et kertakaikkiaan ymmärrä perusasioita.
Juu puu kasvaa paksuutta vanhetessaan, mutta kasvunopeus on niin hidasta, ettei siitä ole enää hiilinieluksi. Nämä asiat on kyllä tutkittu tieteellisesti, joten voit lopettaa "mutuilusi" tässä asiassa.
Sinulla nyt vaan on täysin vääristynyt käsitys metsistä hiilinieluina. En valitettavasti pysty sinua tässä asiassa auttamaan.
Ja olen kyllä käynyt vanhoissa metsissä. Voin vakuuttaa, että liikun metsissä kymmenen kertaa enemmän, kuin sinä! :D
Kivihiili ei mätäne ja palauta sitä hiilidioksiidia takaisin ilmakehään. Vanha metsä mätänee ja palauttaa kaiken sitomansa hiilidioksiidin ilmakehään. Eli polttamaton kivihiili sitoo hiilidioksiidin ikuisesti.
Tyhmään kysymykseen yksinkertainen vastaus!
No kerroppas! Oliko 150 vuotiaan kuusen runko kaksi kertaa paksumpi, kuin 70 vuotiaan?
Annappas, kun arvaan! Ei ollut. Kasvaa se puu toki lisää paksuutta vielä 70 vuoden jälkeenkin, mutta todella paljon hitaammin.
Ja muutenkin on täysin turhaa vertailla puita iän mukaan. Tuoreella kankaalla kasvava 70 vuotias kuusi saattaa olla paksumpi, kuin jossain kituliaassa paikassa kasvanut 200 vuotias kuusi.
Jos et tuota perusasiaa ymmärrä, niin sinun on turha puhua puiden kasvusta
"Metsään sitoutunut hiili on pois ilmakehästä. Sehän juuri on metsien arvo ilmadtonsuojelussa. Avuuhakkuraiskioon ei hiiltä ole juuri sitoutunut"
Täysin väärä oletus! Metsään sidottu hiili on poissa ilmakehästä pienen hetken. Jos tuota kasvanutta puuta ei hyötykäytetä, niin se palautuu melko nopeasti takaisin ilmakehään.
Avohakkuu ei ole ongelma niin kauan kun tilalle istutetaan uusi metsä. Koeta ymmärtää, että aarniometsä on hiilidioksidin lähde eikä suinkaan mikään hiilinielu/hiilivarasto.
"Metsään sidottu hiili on poissa ilmakehästä pienen hetken"
Suomen vanhin puu on 780 vuotta vanha. "Pieni hetki" jonka sen sitoma hiili on pysynyt poissa ilmakehästä on alkanut joskus 1200-luvulla ja jatkuu yhä.
Tarkoitatko, että vaikkapa Lemmenjoen jansallispuiston metsä ei ole "ikuinen", vaan metsä katoaa tuolta alueelta jossain vaiheessa? Mikä sen metsän saisi katoamaan (ellei niitä ihminen hakkaa)?
Opettele nyt edes perusmatematiikka. Jos puun rungon paksuus kaksinkertaistuu, niin puun tilavuus nelinkertaistuu, vaikka se ei kasvaisi pituutta lainkaan.
Kartion tilavuus: V = h *2πr^2.
Hiekkamontun ja kuoppien kunnostus, eikö niitä voisi istuttaa, olisivat vähän siistimpiä? Ei näytä luonto itse istututtavan!
Hiekassa ei kasva mikään. Pitäis viedä multaa. Kunnat eivät osaa vaatia ja montun omistajat lipeävät käsistä.
Jos biologia on noin hukassa, niin tarttis käydä varmaan peruskoulu uusiksi! :D
Puut kasvavat ja kuolevat. Samaan aikaan syntyy kokoajan uusia puita ja nekin pikkuhiljaa kavavat ja kuolevat. Aarniometsä on kuitenkin sellainen ekosysteemi, että se päästää enemmän hiilidioksiidia ilmakehään lahotessaan, kuin mitä siellä syntyvät/kasvavat uudet puut ehtivät sitomaan.
Eli ei se metsä sieltä mihinkään katoa, mutta se muuttuu pikkuhiljaa hiilinielusta hiilentuottajaksi.
väitinkö jossain kohtaa, että rungon halkaisijan pitäisi tuplaantua! :DDD En käsittääkseni. Kyllä minä nuo matematiikan perusasiat tiedän. Paksuudella tarkoitin tietenkin rungon pohjapinta-alaa enkä halkaisijaa!
Juu...ehkä joku ysittäinen puu saattaa olla noin vanha, mutta suurin osa puista lahoo kyllä pystyyn paljon nopeammin. Puun kasvupaikalla on suuri merkitys sen kanalta, että kuinka vanhaksi se elää. Jossain suolla puu kuolee kyllä paljon nuorempana. Ehkä suunnilleen 100 vuotiaana viimeistään. Yleensä jopa ennemmin.
Ei minulla oikeasti ole mitään muuta neuvoa tietämättömyyteesi, kuin se, että tutustuisit oikeasti tähän aiheeseen. On paljon parempi ymmärtää edes perusasiat aiheesta mistä yrittää keskustella, kuin suoltaa täällä päivästä toiseen täyttä tuubaa! :D
"Puut kasvavat ja kuolevat. Samaan aikaan syntyy kokoajan uusia puita ja nekin pikkuhiljaa kavavat ja kuolevat."
Juuri näin. Pitää nähd metsä puilta. Puu on hiilinielu aikansa, mutta metsä on käytnnössä pysyvä hiilinielu, jos sitä ei avohakata tai se ei muuten tuhoudu.
Jotta metsä alkaisi luonnillisesti vapauttamaan enenmmän hiiltä kuin se sitoo, niin sen pitäisi alkaa kuolemaan / kutistumaan. Jossain vaiheessa vanha metsä saavuttaa tilanteen, jossa se ei enää sido juurikaan uutta hiiltä ja silloin siihen on sitoutunut maksimimäärä. Ei luonnonmetsä kuole pystyyn ja lahoa (vaikka yksittäiset puut niin tekevät), vaan aivan kuten sinä kirjoitit: "syntyy kokoajan uusia puita".
Turha pyristellä, kun jokainen voi lukea tuolta ylhäältä miten keskustelu meni.
Minä kirjoitin: "Jokainen joka on nähnyt yli 150 vuotiaan kuusen tietää, että väite kasvun pysähtymisestä 70-vuotiaana on täyttä ja puhdasta p*skapuhetta."
Sinä vastasit: "No kerroppas! Oliko 150 vuotiaan kuusen runko kaksi kertaa paksumpi, kuin 70 vuotiaan?"
No kerrankos sitä matematiikan perusteet unohtuu, mutta on aika lapsellista ruveta kiistämään omia mokiaan.
Kun uutta peltoa tehdään, pitäisi vanhat pienet pellot istuttaa takaisin metsiksi.
Miksi istuttaa? Siksi että ne alkavat sitoa hiiltä nopeammin kuin että ne jättää luonnon varaan, jolloin ne vaan pajukoituu ja kasvaa heinää useita vuosia.
No voitko hörhö nyt näyttää minulle sen kohdan missä väitän tarkoittavani kaksinertaista halkaisijaa! Kyllä kai tuo asia nyt pitäis olla niin päivänselvää, ettei minu tarvitse sinulle alkaa ympyrän geometriaa opettamaan!
Jotta runko ois kaksi kertaa paksumpi, niin sen ympyrän muotoisen alan pitää olla kaksinkertainen. Ei halkaisijan! :DDD
Jos puu hakataan ja käytetään johonkin sellaiseen paikkaan missä se ei pääse lahomaan, niin hiiltä sitoutuu kyllä monta kertaa enemmän, kuin jos pidettäis metsä hakkaamattomana.
Jos metsää ei uudisteta, niin sen kasvu pysähtyy ja jossain vaiheessa se alkaa taantumaan(lahominen). Yleensä lopulta metsäpalo uudistaa metsän uudelleen, jos ihminen ei sitä tee. Metsäpalo on tiheässä risukossa väistämätön, koska maaperässä on niin paljon palavaa materiaalia. Metsäpalo syttyy yleensä salaman seurauksena.
Näistä metsäpaloista johtuen esimerkiksi pohjois-amerikan ja siperian metsät päästävät enemmän hiilidioksiisia, kuin sitovat.
Et+ymmärtänyt+viirhettäsi+vieläkään?+Sitkeää+on.
Puu on kaksi kertaa paksumpi == puun rungon ympyrän pinta-ala on kaksinkertainen!
Kuinka tyhmä viherpunaidiootti täytyy olla, ettei tuota ymmärrä! :DDD
Niin ja kuten olen jo useita kertoja sanonut, niin yrität mutullasi väittää kymmenien vuosien tutkimustuloksia vastaan! Lopeta jo! Kaikille on jo selvää, ettet tiedä mitään puun kasvusta tai metsätaloudesta!
Ja mitä tulee vanhan puun pituuteen, niin sekin kyllä pysähtyy, joten ei se puu mitään pituuttakaan enää kasva vanhana.
entiset sademetsä alueet on ennallistettava alkuperäiskasveilla
Nyt menee lapselliseksi. Sinä ilmeisesti mittaan vyötärön ympäryksesikin neliödesimetreinä?
Ei pysähdy, vaan hidastuu.
NASA:n sateliittikuvaukset vuosien varrelta ovat osoittaneet myös sen, että napajäätiköt ovat paksuuntuneet sen sijaan, että ne olisivat sulaneet - eli sen se siitä ns. "tieteellisestä ilmastomuutoksesta", joka sulattaisi napajäät ja hukuttaisi koko maailman.
Eikö ole kummallista, että et kuule tällaisesta faktuaalisesta tieteestä koskaan mediassa?
Ei tämä ole viherpipertäjien asia, niinkuin on Suomessa nähty. Määrätietoista toimintaa jo vuosikymmeniä. Tuloksena nielun lisäksi myytävää puuta ja kaunis ympäristö.
Mutta vielä on Suomessakin tehtävää. Monia paikkoja, joihin voi puita lisätä.
Niitty on mielestäni paremman näköinen kuin puupelto tai risumetsä.
No sittenhän me raivataan kaikki tienvarsimetsät niityiksi että SINUN silmä lepäisi.
PS. Oikea metsä on kaunis, mutta auratun ja ojitetun raiskion päälle istutettu puupelto ei.
Nämä ääriviherpunikkipiipertäjät luulevat olevansa asiantujioita aloilla, joista he eivät tiedä yhtikäs mitään. "Tieto" on verattavissa harekrisnan hokemiseen joka saatu joltakin akitaattorilata eikä tämänkää osaaminen perustu mihinkään tutkittuun tietoon.
Hyvä esimerkki on suuren ajattelijan SatuHässin Nesteen Bio-diisel, joka perustuu Kaakois-Aasian raivuista sademetsistä saatuu palmuöljyyn.
https://www.greenpeace.org/archive-finland/fi/kampanjat/palmuoljy/
järkee vai ei kysyy aiheellisti myös Sleepy Sleepers!
Ei mee läpi nää setämiesten horinat te pilasitte reetan nuoruuden uskokaa jo kun rinne kertoo sen teille setämiehille.
Jos metsän sitoma hiili jäisi metsään olisi kaikki ilmakehän hiili jo ajat sitten käytetty loppuun, onneksi näin ei ole vaan metsä palauttaa ottamansa hiilen takaisin ilmakehään ja kierto jatkuu.
Hiili kiertää, mutta sitä tulee myös luonnollisesti lisää vulkaanisista kaasuista (tulivuoret, merten mustat savuttajat). Sitä poistuu kierrosta kun orgaanista materiaalia muuttuu hiileksi, öljyksi ja kalkkikiveksi.
Ihminen on sotkenut hiilen kiertoa kahdella tavalla.
1. Kiertoon on tuotu takaisin miljoonien vuosien aikana kierrosta jo poistunutta fossiilista hiiltä polttamalla kivihiiltä, öljyä ja maakaasua.
2. Elokehään varastoituneen hiilen määrää on vähennetty (ja se on päästetty ilmakehään) hakkaamalla metsää pelloiksi ja laitumiksi. Nykyään myös metsäteollisuus vähentää metsissä olevan puuaineksen määrää.
Jep, onkohan saharan kohalla käyny niin ett on hiilidioksidi loppunu ilmasta syystä eli toisesta ja se on aavikoitunu? :)
Suomessakin on syytä tehdä ilmaston hyväksi kaksi merkittävää ekotekoa.
-1 Metsäpinta-alan lisääminen.
-2 Väestön määrän hallittu vähentäminen luonnollisen poistuman kautta. Jota EI tule korjata maahanmuutolla. He ratkaiskoot tämän ongelman omissa maissaan, jonne tähänastiset tulijat tuleekin lähettää takaisin.
No nyt osuit just asian ytimeen hyvä ! Että silleen.
Tärkeämpää kuin metsäalan lisääminen (mikä sekin on hyvä) on kasvattaa metsiin sitoutuneen hiilen määrää, mikä tarkoittaisi että metsien pitäisi antaa kasvaa vanhemmiksi ja järeämmiksi.
Uutta metsäalaa ei oikein saa kuin metsittämällä peltoja. Suurin osa viljasta menee rehuksi, joten lihan kulutuksen vähentäminen vähentäisi peltoalan tarvetta - myös Suomen rajojen ulkopuolella, koska merkittävä määrä lihan tuotannossa tarvittavaa rehua tuodaan.
Tyhmä idea! Ei hiilidioksiidi sitoudu metsiin muuten, kuin väliaikaisesti! Ei sitä voi sinne loputtomasti " varastoida". Vanhat puut kuolevat ja lahovat pystyyn.
Kasvissyönnin lopettaminen vähentäisi soijan tarvetta ja sitä kautta Amazonin viidakot säästyisivät. Kasvissyöntiä tulisi siis vähentää.
Myös afrikan väestöräjähdykseen pitäisi puuttua rankalla kädellä. Mitkään ilmastoteot eivät vaikuta niin kauan, kun väestön määrä kasvaa tätä tahtia.
Niin ja toisin, kuin luulet, niin nykyäänkin puut kasvatetaan tukkipuiksi ja sitä kautta rakennusmateriaaliksi. Rakennukset sitovat hiilidioksiidin eliniäkseen. Eli kaadettu puu ei tule takaisin ilmakehään kovin nopeasti. Ei ainakaan sen nopeammin, kuin metsässä pystyyn lahoessaan!
Miksi metsät olisivat vain väliaikainen ilmiö? Mikä saisi Suomen metsät katoamaan jos ihmisen toimintaa oteta huomioon?
Ei ne mikään väliaikainen ilmio oo! Ne vaan jämähtävät pysähdyksiin jos niitä ei käytetä hyväksi. Vähän sama, kuin metsässä kasvavat marjat. Ei siitä oo mitään hyötyä kenellekkään, että niiden annetaan mätääntyä metsään. Nykyään noita metsiä hoidetaan siten, että ne ovat aina sopivassa iässä hiilidioksiidin sitomiseksi.(0-100 vuotiaita) Miksei puuta sais käyttää hyväksi haitallisten materiaalien korvaajana, jos siitä kerran on isosti hyötyä myös hiilinielujen kannalta?
Pitääkö kaikkien suomen metsien olla aarniometsiä ja miksi? Jos nuo aarniometsät kaikenlisäksi ovat haitallisia hiilen sitomisen kannalta, niin miksi meidän pitäis muuttaa hiiltä nielevät puupeltomme sellaisiksi?
Muutenkin on jotenkin huvittavaa, että sinä haluaisit olla kiihkeästi päättämässä jonkin sellaisen omaisuuden käytöstä, jota et edes omista. Iso osa suomen metsistä on yksityisten omistamia ja sinulla ei pitäis olla mitään sanomista heidän yksityisen omaisuutensa hoitoon liittyen. Vähän sama, kuin että minä haluaisin muuttaa sinun omistamasi asunnon lämmittämättömäksi museoksi, koska se tuottaa hiilidioksiidipäästöjä. Omassani asuisin tietenkin normaalisti ilman omantunnontuskia! :D
Jos sinua niin huolettaa suomalainen metsätalous, niin mikään ei estä sinua ostamasta vaikka 1000 hehtaaria metsää ja museoimasta sitä aarniometsäksi. Turhaa sinä yrität muiden omistamia metsiä museoida! Metsiä on tälläkin hetkellä myynnissä yllin kyllin osoitteessa metsätilat.fi.