Muutama sana tästä järkyttäneestä Kuopion tapauksesta vielä.
Ensinnäkin aivan käsittämätön tapahtumasarja turvallisessa Suomessa tällainen, kertoo aika paljon siitä miten paljon ahdistuneisuutta sitten kuitenkin kytee ns. hyvinvointivaltion uumenissa. Huolestuttavaa sinällään.
Sitten asian toinen puoli. Tapauksessa kuoli yksi Ukrainalainen nuori nainen, tämä on fakta. Kaikesta draagisuudesta huolimatta, nyt on jotenkin aistittavissa, että tästä tehtiin tällainen yksittäistapaus, joka voidaan pyyhkiä maton alle määrittelemällä 1 liputuspäivä kuolleen uhrin muistoa kunnioittaen. Okei, hieno ele. Mutta kuitenkin hei, olisiko toimet pitäneet olla jotain muuta. Tällä pestään vastuu päättäjiltä ja voivotellaan ja hyssytellään taas tapahtumaa. Toisaalta Suomessa kuolee päivittäin ihmisiä tapon tai väkivallan seurauksena, eikä heitä muisteta valtakunnallisella suruliputuksella.
Sitten on tämä valtava hehkutus poliisien nopeasta valmiudesta. Mitä jeesustelua, sanon minä. Oli vain ihan jäätävä tuuri, että tapaus sattui 3 km Kuopion keskustasta. Siellä jos jossain on mahdollisuus reagoida nopeasti. Eihän tuo valmiusaika kerro valtakunnallisesti mitään poliisin tai pelastustoimen taidoista ja ripeydestä toimia. Nyt sattui maantieteellinen lottovoitto, joten sitä käytetään ruostuneen kilven kiillottamiseen hehkuttamalla sitä miten poliisit olivat paikalla 10 minuutissa. Entäs jos tämä olisikin sattunut 100 km mihin suuntaan tahansa tämänkertaisesta tapahtumapaikasta. Vasteaika olisi ollut 10 minuutin sijaan tunti ja 10 min. uhreja olisi ollut useampi, koska sairaanhoitopalveluja on keskitetty vain suuriin kaupunkeihin.
Varautuminen on minusta sitä, että tiedostetaan riskit ja realiteetit. Tämä oli myös pelastustomien osalta yksittäistapaus, jossa satuttiin onnistumaan, muttei kerro valtakunnallisesti mitään siitä miten koneisto toimii koko maan kattavasti.
Tämä hoitui, mutta on turha tuudittautua siihen että asioita ei pidä kehittää ja varautua vielä hankalampiin tapauksiin.
Ensinnäkin aivan käsittämätön tapahtumasarja turvallisessa Suomessa tällainen, kertoo aika paljon siitä miten paljon ahdistuneisuutta sitten kuitenkin kytee ns. hyvinvointivaltion uumenissa. Huolestuttavaa sinällään.
Sitten asian toinen puoli. Tapauksessa kuoli yksi Ukrainalainen nuori nainen, tämä on fakta. Kaikesta draagisuudesta huolimatta, nyt on jotenkin aistittavissa, että tästä tehtiin tällainen yksittäistapaus, joka voidaan pyyhkiä maton alle määrittelemällä 1 liputuspäivä kuolleen uhrin muistoa kunnioittaen. Okei, hieno ele. Mutta kuitenkin hei, olisiko toimet pitäneet olla jotain muuta. Tällä pestään vastuu päättäjiltä ja voivotellaan ja hyssytellään taas tapahtumaa. Toisaalta Suomessa kuolee päivittäin ihmisiä tapon tai väkivallan seurauksena, eikä heitä muisteta valtakunnallisella suruliputuksella.
Sitten on tämä valtava hehkutus poliisien nopeasta valmiudesta. Mitä jeesustelua, sanon minä. Oli vain ihan jäätävä tuuri, että tapaus sattui 3 km Kuopion keskustasta. Siellä jos jossain on mahdollisuus reagoida nopeasti. Eihän tuo valmiusaika kerro valtakunnallisesti mitään poliisin tai pelastustoimen taidoista ja ripeydestä toimia. Nyt sattui maantieteellinen lottovoitto, joten sitä käytetään ruostuneen kilven kiillottamiseen hehkuttamalla sitä miten poliisit olivat paikalla 10 minuutissa. Entäs jos tämä olisikin sattunut 100 km mihin suuntaan tahansa tämänkertaisesta tapahtumapaikasta. Vasteaika olisi ollut 10 minuutin sijaan tunti ja 10 min. uhreja olisi ollut useampi, koska sairaanhoitopalveluja on keskitetty vain suuriin kaupunkeihin.
Varautuminen on minusta sitä, että tiedostetaan riskit ja realiteetit. Tämä oli myös pelastustomien osalta yksittäistapaus, jossa satuttiin onnistumaan, muttei kerro valtakunnallisesti mitään siitä miten koneisto toimii koko maan kattavasti.
Tämä hoitui, mutta on turha tuudittautua siihen että asioita ei pidä kehittää ja varautua vielä hankalampiin tapauksiin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.