Ajattelin ottaa tämän suuren kysymyksen esille koska lähestymme pääsiäistä. Myös mainittu kysymys: Mitä kuoleman jälkeen" ajankohtaistuu läheisen ihmisen poismenon johdosta. Asiaa kysytään myös papilta (olen pappi) hautajaisissa ja muistotilaisuuksissa.
Ensinnäkin olen Paavalin kanssa samaa mieltä että ellei Jeesus olisi noussut kuolleista uskomme olisi turha. Jeesuksen ylösnousemus oli siitä merkittävä että siinä ei tapahtunut vain lunastus synnin ja kuoleman vallasta vaan myös uusi luominen - ylösnousemusruumis joka Jeesuksella oli pääsiäisen jälkeen hänen ilmestyessään ystävilleen.
Tiedämme sen perusteella millainen tuo ruumis oli. Sitä ei enää ajan ja paikan rajat sitoneet. Luther meidän rakastettava oppi-isämme Huonepostillan pääsiäissaarnassa kehottaa meitä katsomaan tätä pääsiäisen Jeesusta kuinka hän on kaunis ja täydellinen. Ei mitään synnin ja kuoleman inhottavia ja vastenmielisiä jälkiä vaan niin kuin äsken puhjennut ruusu aamulla kastepisaroissaan.
Samalla tavalla Jeesuksen pelastustyön tähden lunastuksen ja uuden luomisen tähden ihminen on oleva täydellisen kaunis, ihmiselle on jo tallella kuten ennen juhlavaatteet aitan orrella - talon puolesta tämä uusi puku, juhlapuku, kokonaan uusi ylösnousemusruumis kuten Jeesuksella. Meille hän sen osti ja hankki verellään ja viattomalla kärsimisellään.
Tämä ruumiimme jossa olemme, on saviastia. Se on vehnänjyvä joka kuolemassa kylvetään maahan ja siitä versoo uusi varsi, uusi ruumis. Tapahtuu ruumiin ylösnousemus kuten Jeesuksella.
On olemassa pääasiassa kaksi käsitystä mitä kuoleman jälkeen tapahtuu kristinuskon mukaan:
1. Ihminen kuollessaan kuolee sekä henkensä, sielunsa että ruumiinsa puolesta ja Jumala herättää hänet ylösnousemuksen aamuna, kun kaikki kuolleet herätetään. Ihminen ei siis tunne tietoisesti mitään tänä väliaikana.
2. Toinen käsitys on että ihminen kuoleman jälkeen elää tajunnan tasolla tietoisesti välitilassa tuonelassa, valmistua siihen hetkeen kun Herran päivä tulee, ylösnousemus tapahtuu. Uskoville välitila on Jumalan läheisyyttä ja autuutta.
Kaiken perustana on kuitenkin meille ihmisille pääsiäisenä tapahtunut Jumalan pelastusteko, kun Jeesus nousi kuolleista ja kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville antoi elämän.
Paavalin sana, että uskomme on turha ellei Jeesus olisi noussut kuolleista, on totta. Se koskee myös tätä päivää ja hetkeä. Jeesus on kanssamme joka päivä lupauksensa mukaan. Olemme tallessa niin elämässä kuin kuolemassa - Jumalan kämmenellä.
Olisi hyvä käydä tälläkin kanavalla keskustelua tästä. Asia on suuri.
Ensinnäkin olen Paavalin kanssa samaa mieltä että ellei Jeesus olisi noussut kuolleista uskomme olisi turha. Jeesuksen ylösnousemus oli siitä merkittävä että siinä ei tapahtunut vain lunastus synnin ja kuoleman vallasta vaan myös uusi luominen - ylösnousemusruumis joka Jeesuksella oli pääsiäisen jälkeen hänen ilmestyessään ystävilleen.
Tiedämme sen perusteella millainen tuo ruumis oli. Sitä ei enää ajan ja paikan rajat sitoneet. Luther meidän rakastettava oppi-isämme Huonepostillan pääsiäissaarnassa kehottaa meitä katsomaan tätä pääsiäisen Jeesusta kuinka hän on kaunis ja täydellinen. Ei mitään synnin ja kuoleman inhottavia ja vastenmielisiä jälkiä vaan niin kuin äsken puhjennut ruusu aamulla kastepisaroissaan.
Samalla tavalla Jeesuksen pelastustyön tähden lunastuksen ja uuden luomisen tähden ihminen on oleva täydellisen kaunis, ihmiselle on jo tallella kuten ennen juhlavaatteet aitan orrella - talon puolesta tämä uusi puku, juhlapuku, kokonaan uusi ylösnousemusruumis kuten Jeesuksella. Meille hän sen osti ja hankki verellään ja viattomalla kärsimisellään.
Tämä ruumiimme jossa olemme, on saviastia. Se on vehnänjyvä joka kuolemassa kylvetään maahan ja siitä versoo uusi varsi, uusi ruumis. Tapahtuu ruumiin ylösnousemus kuten Jeesuksella.
On olemassa pääasiassa kaksi käsitystä mitä kuoleman jälkeen tapahtuu kristinuskon mukaan:
1. Ihminen kuollessaan kuolee sekä henkensä, sielunsa että ruumiinsa puolesta ja Jumala herättää hänet ylösnousemuksen aamuna, kun kaikki kuolleet herätetään. Ihminen ei siis tunne tietoisesti mitään tänä väliaikana.
2. Toinen käsitys on että ihminen kuoleman jälkeen elää tajunnan tasolla tietoisesti välitilassa tuonelassa, valmistua siihen hetkeen kun Herran päivä tulee, ylösnousemus tapahtuu. Uskoville välitila on Jumalan läheisyyttä ja autuutta.
Kaiken perustana on kuitenkin meille ihmisille pääsiäisenä tapahtunut Jumalan pelastusteko, kun Jeesus nousi kuolleista ja kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville antoi elämän.
Paavalin sana, että uskomme on turha ellei Jeesus olisi noussut kuolleista, on totta. Se koskee myös tätä päivää ja hetkeä. Jeesus on kanssamme joka päivä lupauksensa mukaan. Olemme tallessa niin elämässä kuin kuolemassa - Jumalan kämmenellä.
Olisi hyvä käydä tälläkin kanavalla keskustelua tästä. Asia on suuri.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kun uskoo Jeesukseen, päsee taivaaseen kuoleman jälkeen.
Jeesus sanoi toiselle ryövärille ristillä. Tänä päivänä sinä olet minun kanssani paratiisissa (taivassa).
siis muuttui myöhemmin? Eikös nyt opeteta että ensin on kuolleitten ylösnousemus, jota seuraa viimeinen tuomio, jonka jälkeen vasta taivaallinen isä ja poika nostavat tai laskevat peukkua kunkin ihmispolon kohdalla?
tulkinta 2 on oikea. Ihmisen ruumis sekä ylempi tajunta kuolevat, ja sielu - alitajunta, psyyke, tietoisuus - jatkaa oloaan ja lähtee sitten loppusijoituspaikkaan.
Kaikesta päätellen pelastus on paljon yleisempää kuin kuvitellaan. Vain noin 17% kuolemanrajakokemuksista kuvaa Helvettiä.
Mutta kuolemanrajakokemusten perusteella tärkeämpää kuin usko ovat teot. Paavali on väärässä ja Jeesus on oikeassa: pelastukseen ei päästä sokealla uskolla vaan toteuttamalla rakkauden kaksoiskäskyä. Usko ilman tekoja on kuollut; meiltä ei odoteta luottamusta ylosnousemukseen vaan sitä, että rakastamme lähimmäistämme kuten itseämme ja Jumalaa yli kaiken.
http://www.nderf.org
http://www.near-death.com
Rajakokemuksista voi myös tulkita Jeesuksen sanojen "jokainen, joka ei ole minua vastaan, on puolellani" pitävän paikkaansa. Tärkeämpää kuin muodollinen tunnustus - tai edes muodollinen uskonto - on se, kuinka hyvin on onnistunut emuloimaan Jeesusta omassa elämässään. Kaikki uskonnot vievät paratiisiin - jos vain toteutetaan tuota rakkauden kaksoiskäskyä. Vain ne, jotka todella tietoisesti sanoutuvat rakkauden kaksoiskäskystä irti ja tietoisesti elävät hevetillistä elämää, joutuvat kadotukseen.
Rajakokemusten valossa myös reinkarnaatio pitäisi paikkaansa. Eli Origenes oli sittenkin oikeassa. Toisaalta jos voin syntyä tähän maailmaan yhden kerran, niin miksen sitten toisenkin?
Jos reinkarnaatio todellakin pitää paikkaansa, niin aika moni dogmi menee uusiksi, ja Jeesuksen toimintaa pitää arvioida uudelleen. Mutta toisaalta silloin myös moni tähän mennessä hyvin hämärä käsite ja moni terveen järjen sekä Jumalan olemuksen kanssa ristiriidassa oleva käsite selkiytyy.
Samoin näyttäisi myös siltä, että Pelagius oli sittenkin oikeassa ja Augustinus väärässä. Ihmisellä on vapaa tahto.
Kiinnostaisi tietää onko nuo kirjoittamasi kuolemantuntemuskokemukset saaneet sinut kääntymään ateistista kristityksi ? Toisella nimimerkillä, erään lehden keskustelupalstoilla, selitit aina kivenkovaan olevasi ateisti. Olitko oikeasti ?
Kiinnostaisi tietää, mitä oikein tarkoitat. En tiedä, kehen sotket minut, mutta olen aina käyttänyt täällä täsmälleen tätä nimimerkkiä enkä ole osallistunut lehtien yleisönosastokeskusteluun.
Selvä sitten. Täällä vain aikanaan kirjoitteli eräs toinen Mörri, tiukka ateisti. Joten kiinnosti tietää, miksi hän käänsi takkiaan. Kirjoitustyylisi vain on kovin samanoloista kuin sillä toisella Mörrillä, eli Susannalla, joten eipä ihme, jos erehdyin.
..vain siten että olisimme eläneet kerran ennen Jeesuksen sovitustyötä ja saaneet uuden tilaisuuden.
Useampi tuntuisi oudolta.Paitsi jos rangaistus olisi vielä kerran.Raamatusta ei löytyne kuitenkaan viitteitä.
Ennen kristinuskon tuloa tähän maailmaan suurin osa ihmisistä uskoi siihen, että kuoleman jälkeen ihminen jatkaa elämäänsä henkiolentona. Tuon henkiolennon elämä muistutti paljossa elävien ihmisten elämää. Henkiolento söi, joi, iloitsi, suri, riehui jne. Kuolleen ihmisen omaisten tehtävänä oli pitää henkiolento tyytyväisenä. Kotialttareilla palvottiin esi-isiä ja -äitejä, keskusteltiin heidän kanssaan, kysyttiin heiltä neuvoa...
Sitten tuli kristinusko. Kaikki muuttui. Perkeleet ja pirut ilmestyivät kuviin keihäineen ja liekinheittimineen. Ihmisiä alettiin uhkailla saatanallisilla tuskilla, loputtomalla kidutuksella. Kirkkojen seinät ja katot maalattiin täyteen toinen toistaan hirvittävämpiä kadotuksen kuvauksia.
Enää ei voinut luottaa siihen, että eiköhän kuoleman jälkeen asiat jotenkin suju... Ei! Alkoi uusi aika, jolloin jokaisen ihmisen piti miettiä päänsä puhki sitä, että pääsenkö taivaaseen vai joudunko sinne hirveään paikkaan. Alkoi ahdistuksen aika.
Tuo onkin merkittävä ero kristinuskon ja monen muun uskonnon kanssa. Nykyiset uudelleen elvytetyt pakanauskonnot edustanevat sellaista maailmankuvaa, jossa ihmisen ei tarvitse koko ajan ahdistua siitä, mitä on luvassa kuoleman jälkeen.
on olemassa vielä ateismi, jossa ei tarvitse piitata mistään tulevaisuudesta, senkun elää ja rellestää vain, koska mitään elämää ei ole luvassa kuoleman jälkeen.
Siitäkin huolimatta itselleen ateisti vain karmaa kerää uutta kierrosta varten.
Eniten karmaa kerää satanisti, joka piittaa täsmälleen vain itsestään.
On harhaluulo, että uskonnottomilla ja ateisteilla ei olisi eettisiä periaatteita ja moraalia. Oikeastaan uskonnottomien etiikka on korkeammalla tasolla, koska heillä se ei perustu mihinkään pelkoon korkeamman voiman kostosta, toivoon taivasosuudesta ja sellaiseen.
tähän mennessä ateististen yhteis kuntien eettiset periaatteet ja moraali ovat jättäneet hyvin paljon toivomisen varaa käytännön toteutuksina. samaa voidaan sanoa hyvin usein ateisteista yksilöinä.
Ateistisia yhteiskuntia ei ole minun tietääkseni ollut olemassakaan. Ateistisen yhteiskunnan edellytyksenä on sen jäsenten tietoinen vakaumus, ei esim. hallinnolliset päätökset uskonnon harjoittamisesta ja rajoittamisesta.
Ateistisia yhteiskuntia ovat mm. Suomi, Ruotsi ja Hollanti, sillä kaikissa näissä maissa uskonnon vaikutus politiikkaan ja lainsäädäntöön on hyvin pieni. Myös ko. maiden kansalaisten uskonnollisuus on hyvin ohutta, lähinnä sitä että käydään jouluna laulamassa muutama joululaulu kirkossa.
Uskonnollisia yhteiskuntia ovat tänä päivänä lähinnä islam-enemmistöiset maat. Iran, Afganistan, Algeria... Näissä maissa uskonto vaikuttaa tuhansin eri tavoin suoraan ihmisten elämään. Kristillisellä puolella vastaavia yhteiskuntia ovat ehkä latinalaisen Amerikan katoliset valtiot. Kolumbia, Brasilia, Guatemala jne.
Jokainen voi itse päätellä, kumpi johtaa rauhaan ja vaurauteen. Ateistinen Suomen, Ruotsin ja Hollannin tie? Vai uskonnollinen Iranin, Algerian ja Kolumbian tie?
Katolisilla on myös kiirastulioppi, missä sielut puhdistuvat ennen lopullista autuutta.
kysyn, onko helvettiä olemassa?
Kyllä helvetti on olemassa.
voi jeesus mitä juttuja. kaikki samaa paskasakkia , oli sitten satanistisi,pappi tai joku muu hihhuli, kaikki samoja pellepukuisia esittäjiä. ja helvetin olemassa oloa en tiedä, mutta taivas näkyy ikkunasta kun avaa verhot, ja mitä tulee kuoleman jälkeiseen elämään, niin se on sitä sitten kun voikukat saa voimaa hajoavasta ruumiista jossain. niin että eletään vaan niin kauan kun voidaan ,jooko?
Valitettavasti harraskin uskova on normaalin elämänkierron alainen ja jälleensyntyvä persoona.
On lähes aivan sama mihin uskoo, ja jos elämä kiinnostaa niin uusi kevät koittaa hänelle.
Kuinka voit esim. tietää, että Paavalin sanat: "uskomme on turhaa, ellei Jeesus olisi noussut..." olisi totta?
Miksi uskovat puhuvat asioista niin varmoina, vaikka kukaan meistä ei voi tietää?
Jeesuksen oppilaiden ja ystävien usko perustui kahteen asiaan: Jeesuksen hauta oli tyhjä ja toiseksi Jeesus itse ilmestyi ylösnousseena heille. Paavali oli aluksi raivoissaan, kun ihmiset uskoivat hänen mielestään hölynpölyä ja hulluutta. Hän ryhtyi ilmiantamaan ja vangitsemaan Nasaretilaisen lahkon jäseniä, jotka uskoivat Jeesuksen nousseen ylös. Tällaisella vainoaminmatkalla hän kohtasi Jeesuksen. Kirkkaus sokaisi hänet muutamaksi päiväksi. Sauluksesta tuli Paulus (on suomeksi vähäinen), kristikunnan suurin lähetyssaarnaaja. Paavali piti itseään Jeesuksen apostolina, koska hänkin oli nähnyt Jeesuksen. Oppilailla kasvoi näiden kokemusten ja Jeesuksen omien opetusten kautta usko siihen että Jeesus elää tänä päivänä näkymättömänä todellisuutena heidän kanssaan. Muutenhan kaikki olisi päättynyt Jeesuksen hirveään kuolemaan ristillä.
Raamatun kohtiin nämä kaksi teoriaa kuolemanjälkeisestä kahdesta vaihtoehdosta perustuvat, vai ovatko nämä kirjanoppineiden tulkintoja.
Hävyttömästi käytän tilaisuutta hyväkseni ja haluaisin saada vastauksen ns "suoraan hevosen suusta".
Tällä palstalla on tullut moneen kertaan selväksi, että vain usko Jeesukseen johtaa pelastukseen - niin ja armo.
Ihmisiä oli ennen Jeesuksen syntymää ja uskoivat ties mihin, kuka puu-ukkoon kuka Aurinkoon ja Kuuhun.
Mitä tapahtuu näiden ihmisten sieluille, mihin ne joutuvat kuoleman jälkeen, jotka eivät ole kuulleet Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta ja veriuhreista halaistua sanaa.
Jos kiirastulet ja tuonelat ovat kirjanoppineilla noinkin selvillä, niin tähänkin täytyisi löytyä suht pätevä vastaus.
Pätevänä vastauksena en pidä sitä, jonka joskus olen kuullut, että Jumalalla on heidän varalleen oma suunnitelmansa. Mikä on tuo suunnitelma? Sinun sielunpaimenena tulisi se tietää, jotta voisit antaan epäuskoiselle vastauksen.
............ kiitos
Kirjoitit:
Mitä kuoleman jälkeen" ajankohtaistuu läheisen ihmisen poismenon johdosta. Asiaa kysytään myös papilta (olen pappi) hautajaisissa ja muistotilaisuuksissa.
Mitä tapahtuu uudestisyntymättömille ihmisille? Et voi puhua kuoleman jälkeisestä ajasta sanaakaan, jos tuot vain esiin, että kaikki menevät Taivaaseen. Näinkö sinun Raamatussasi lukee?
Voitko sanoa meille, että keiden sanotaan olevan Uuden Jerusalemin ulkopuolella? Mikä on epäjumalan palvelija? Mitä eroa oli tavallisilla juutalaisilla ja opetuslapsilla?
Voin sanoa vain sinulle että luota yksin Jeesukseen. Jätä syrjään kaikki hirvittävän monimutkaiset ajatusrakennelmat, joita tämä uskonnollinen maailma on täynnä. Vain Jeesus voi sinut pelastaa. Hän on sen tehnyt, kun kuoli ristillä ja nousi kuolleista todistukseksi kaikille, jotka haluavat pelastussanoman ottaa vastaan. Jotka tieten tahtoen hylkäävät Jumalan rakkauden heitä ei meidän tarvitse tuomita vaan Jumala itse kyllä osaa arvioida sellastenkin kohtalon. Jumala rakastaa jokaista.
Jeesuksen opetuksesta saa vähintään sen kuvan että kuoleman jälkeen toiset ovat saavat lisää ja toiset menettävät.Jos meillä siellä olisi kaikille varattu saman verran niin palatessamme kuoleman jälkeen
osamme olisi oikeudenmukaisesti odottamassa tekojemme mukaan.Kadotusta =menetystä meidän omasta "perinnöstä".
Usko Jeesuksen opetukseen ja sen mukaan eläminen
olisi oikea tapa tehdä meille kuuluva tehtävä.
Usko on uskollisuutta omassa niin mitättömältä tuntuvassa työssään. Kerran eräältä maanviljelijältä kysyttiin mitä hän tekisi jos saisi lottovoiton. Kääntämättä katsettaan kysyjään päin katse tiukasti työssään hän sanoi: - Kynnän vain.
Emme elä ja tee työtä sen tähden että saamme siitä palkaksi taivasosan. Taivasosa ei riitä elämämme motiiviksi. Motiivi on täynnä jännitettä: - Katsotaan mitä se Taivaan Isä tekee. En kuitenkaan elä päiväunelmissa, ah, millaista on sitten taivaassa kun elän mahdollisimman hyvin tämän elämän läpi ja olen kelpo kristitty.
Taivas on siellä missä ihminen elää Jumalan rakkauden= armon todeksi. Taivas on siellä missä syntinen saa armon lahjaksi.
Totta on että helvetti on mutta yhtä totta on että taivas on!
niin Hän ei voi hyväksyä epätäydellisiä eikä peru puheitaan. Siksi tuli Poika ja oli täydellinen ihminen kuolemaan asti,
ottaakseen omikseen ne jotka eivät ole täydellisiä.
Näin me pääsimme Isän lain alta Pojan lain alle.
Poika kärsi etukäteen omassa ruumiissaan rangaistuksen joka olisi meidän osamme Isän lain alla.Yhteen kertaan kärsitty rangaistus riittää.
Armoa on olla Jeesuksen kansalainen.Hyvää tekemällä me pidämme kunniassa Jeesuksen työtä meidän pelastukseksemme.Emme tee niin täyttääksemme Lain vaatimuksia.
Hyvä "magpie". Kiitän Isää että hän on sinulle, lapselleen, ilmoittanut mikä on uskon salaisuus. Säilytä se hyvässä omassatunnossa ja palvele ja tee työtäsi iloisin ja vapain sydämin. Kyllä Isä antaa sinulle kaiken mitä tarvitset uskoon ja elämään nähden kun näin teet. Runsasta Jumalan siunausta sinulle.
Mikä oli monimutkaista. Jeesus sanoi, että täytyy uudestisyntyä. Miksi?
Meille ihmisille uudestisyntyminen on monimutkaista kuten Nikodemokselle aikanaan. N. ei ymmärtänyt Jumalan työtä synnyttää meitä uudeksi ihmiseksi vielä vanhanakin. Jumala synnytti tänne maailmaan oman poikansa Jeesuksen. Jeesuksessa uudestisyntymämme on valmis. Siksi Paavali sanoo: Jotka ovat Kristuksessa ovat uusi luomus, Se mikä on vanhaa on kadonnut ja uusi on tullut sijaan. Jumalan puolelta kaikki on selkeää, kirkasta jo tehtyä ja valmistettua.Tästä on osoituksena lapsikaste. Emme siinä mitään itse voi tehdä emmekä ansaita. Mutta me ihmiset - meissä asuu vielä sekä uusi että vanha ihminen. Jumalalla on meidän syntimme tähden suuri työ uudestisynnyttäessään meitä ja vielä monimutkaisempaa pitää meitä siinä tilassa. Olemme kuin rimpuilevia lapsia isän sylissä. Uudestisyntymisessä kaikki on meillä valmiina Kristuksessa. Elämme hänessä, Hänen kauttaan, olemme hänessä ja hän meissä.
Jumalalla oli heitäkin ajatellen loistava suunnitelma, mutta ihminen vapaalla tahdollaan teki Jumalan tahdon tyhjäksi.. niin muutoin myös fariseukset, jotka eivät ottaneet kastetta vastaan.
Nytkö siis Jumala valmisti robottisuunnitelman? Jos kaste uudestisynnyttää, ja liittää Jumalan kansaan, niin mikä ihme on muuttunut? Silloin juutalaiset olisivat pelastuneet pelkällä ympärileikkauksella?
Syntyä vedestä ja hengestä.. ja seuraava jae kuuluu.. mikä lihasta on syntynyt on liha, ja mikä hengestä on henki.. huomaatko? Kaksi kertaa toistettuna sama ajatus. Juutalaisilla tämä on aivan selvä juttu, heidän kirjallisuudessaan tämä on tyypillistä.