Nastarengaspöly rikkoo autojoen mekaaniset osta kuten nokkahihnat, eipä sitten niinkään paljoa kanneta ihmisten keuhdoista huolta. Keuhkosiirtoihinko luotetaan?
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/autojen-jakohihnoja-tuhoava-mystinen-oulun-tauti-jatkuu-yha-olemme-alkaneet-tarkistaa-jakohihnat-jokaisen-huollon-yhteydessa/828114/
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/autojen-jakohihnoja-tuhoava-mystinen-oulun-tauti-jatkuu-yha-olemme-alkaneet-tarkistaa-jakohihnat-jokaisen-huollon-yhteydessa/828114/
Vastaukset 41
Vanhimmat
Oikeissa autoissa käytetään kettinkiä jako päässä.
Datsun 1600 OHC -koneessa (-71) oli kettinki jakopäässä. Siitä katkesi tosin virranjakajan akseli päittäisvälyksen takia.
Isoveljeni hitsasi puolikkaat sitten Kempin muuntajalla yhteen ja akseliin yksi prikka, että välys katosi.
Sillä Datsunilla ajettiin vielä vuosia - ei katkennut uudelleen.
On tainnut aloittaja hengittää liikaa nastapölyä kun kirutusvirheitä pukkaa !
Siirrännäiskeuhkot ovat Keski- Eurooppalaista tuontitavaraa, koska kotimaiset ovat yhtä huonoja kuin vaihtoon menevät.
Huolimatta, että nastarenkaitten aiheuttama likainen kivipöly aiheuttaa noninkertaiset ennenaikaiset kuolematat mitä koko maantieliikenne yhteensä, niin silti ollaan pääasiassa huolestuneita vain nokkahinan kulumisesta.
Nastojen kovametalli hioo esimerkiksi asfalttipäällysteestä kvartsia ja pehmeämpiä sideosia. Seos sekaantuu renkaan kumin ja muiden aineosien pölyyn, ja myös pienhiukkasiin. Kuivalla kelillä liikenne nostaa tämän ilmaan.
Olisi mielenkiintoista patologin tutkia esimerkiksi kaupunkikoirien keuhkoja (patologille tulee harvoin lastenvaunuilla kaupungeissa kuljetettuja pikkulapsia). Mutta nousee pölyä aikuisen ihmisen ilmanottoaukkoihin.
Nastarengaskielto kaupungeissa olisi paikallaan. Taksi- ja hälytysliikenteen voisi kiellost vapauttaa.
Millä perusteella taksit pitäisi vapauttaa?
Kyllä ne nastarenkaat vähenee vuosivuodelta.
Monissa autoissa nastarenkaat säilyy auton mukana monia vuosia koska ne kuluu niin vähän, voi olla hyvinkin jopa 10 vuotta vanhat nastarenkaat mitkä tulu uuden auton mukana silloin.
Kitkat yleistyy mutta on hyvä tietää että ainoa tasaisesti hyvin toimiva rengas on nastarengas kun kelit vaihtelee, tienpinnan muutokset vaihtelee eli on asfalttia, jä'ätä, lunta ja taas asfalttia ja tätä voi olla pimeällä vaikea huomata missä ollaan liukkaalla ja missä ei. Tasainen pidon takaa nastarengas, se toimii asfaltilla, jäällä antaen hyvän tuntuman koko ajan ajamiseen. Kitkarengas on suoraan sanoen prkl, ajan itse kitkoilla myös, toisessa autossa on nastarenkaat että tiedän hyvin kyllä mitä eroa näillä renkailla on. Kitkarenkaan kuvioiden reunatkin kun pyöristyy niin se pito heikkenee entisestäänkin todella paljon. Kumi ei ota jäädän mitään pitoa, menkää luistelekentälle kokeilemaan miten kengät pitää, ei jääseinillä kiipeilijätkään kumipohjilla niitä seiniä nouse :)
Hyvä tietää vaan, omaan sporttiseen beibe vilkun vilaus ajotapaan tietyissä olosuhteissa kannattaa kiinnittää vähän enemmän huomiota kun ajaa kitkoilla
Tässä olet nyt antanut täysi väärää tietoa. Minkä vastuun otat? Viimeisten tilastoitten mukaan nastarenkaitta käyttävä joutuu kuolemaan johtavaan onnettomuuteen noin 5 kertaa useammin kuin kitkarengasta käyttävä.
no niimpä, oletkos huomannut että kiinalainen joutuu paljon useammin kuolemaan johtavaan kolariin kuin suomalainen, ihan kesägummeilla. Joten nastarengas on turvallisempi.
Miksei pulkassa ole nastoja, jos kerran luistaa paremmin?
Johtuu siitä, että nastarenkaita käytetään viisi kertaa enemmän kuin
kumikintaita.
Hyvät ihmiset katsokaa tämä https://yle.fi/uutiset/3-10689503
Miksi testeissä nastarengas saa talviominaisuuksista kympin, kun kitka
saa seiskan?
Ei ei. Siinä on huomioitu renkastyyppien määrät ja onnettomuudet.
Kitkoilla ajetaan varovaisemmin, siinä se syy. Näkeehän sen liikenteessäkin kun edessä on kitkajännittäjä, nastoilla voisi ulkokaarteen puolelta mennä ohi tuplasti raskaammalla ajoneuvolla.
Kysymys ei ole absoluuttisesta pidon paremmuudesta, vaan nastarenkaan etu ja taka- akselin pidon muuttumistesta vetävien pyörien lisätessä nastaulkonemaa voimakkaasti. Etuvetoisella autolla tulee aina vaihtaa nastarenkaat edestä taakse ja takaa eteen noin 3000 km ajon jälkeen. Muuten liikennekuolema tulee liian lähelle.
Lisäksi kysymys on siitä, että nastarengaan pito romahtaa renkaan kuluessa, mutta kitkarenkaan pito pysyy koko elinkaaren samana, koska kuluessa tulee esiin uusi yhtäpitävä kitkapinta.
Joo niin, kitkarenkaan käyttäjä laittaa näppylähanskat kaulaan roikkumaan kevätjäille pilkille mennessään, nastarenkaan käyttäjä jäänaskalit. Kukin tyylillään ja toisten usko on vahvempi kuin toisten.
En tiedä miksi nastoilla ajetaan enemmän kolareita, ehkä juuri sen paremman pidon takia nopeudet on paljon suurempia. Asfaltilla kitka on ok sekä täysin lumisella tiellä, pointtina siis että tienpinta on tasaisen samanlainen pidon suhteen. Kun näin ei ole niin kitkoilla joutuu ajamaan mutkiin paljon paljon varovaisemmin, pahimpia pinnan muutoksia on tietysti kun on asfalttia ja välillä jäätä eli aivan ääripäät pidon vaihtelussa, nastarengas toimii tälläisessä todella hyvin eikä yllätä.
Tilastot pitää varmaan paikkaansa mutta ei se poista tätä faktaa mistä kirjoitan.
Tutkimuksen juju voi olla siinä, että kukaan hullu ei uskalla ajaa täysin jäisillä keleillä kuin korkeintaan 50 km/h. Toisaalta valtaväylät suolataan aika usein.
Ongelma tulee yksityisillä pienemmillä sorateillä, joita ei hiekoiteta talvella. Esim. mökkimatkat ovat hengenvaarallisia muutamana päivänä vuodessa. Täälläkin jossa tätä kirjoittelen, on sama juttu. Pari isoa mäkeä, jotka ovat myös kaltevia tiepinnoiltaan. Yhdessä kohtaa on mäessä samassa kohdassa mutka ja kalteva paikka. Siinä ei edes nastat auta. Olen ajatellut kokeilla lumiketjuja.
Toistaiseksi olen kävellyt viimeiset 3 km mökille, jos on oikein kovat jääkelit olleet.
Talvirengastestien jääosuudet ajetaan jääradalla sileällä jäällä, jossa voisi jopa luistella. Tottakai siellä naskali pitää paremmin, kuin näppylä. Mutta mikään tie ei ole koskaan jäärata, joten tuollaisella testillä ei ole muuta arvoa, kuin "hauska tietää", jos sitäkään.
Ja tuo sun vitsis on vanha ja kulunut, eikä sillä ole mitään yhteyttä renkaisiin.
Itse olet vanha ja kulunut. No, kuten tunnustat, on päivän selvää että uppoavan nastan kitka jäällä on kumin kitkaa suurempi. Kitkarengas on talviolosuhteissa humpuukia. Saman testin voi tehdä vaikka kumiläpyskällä ja hiekkapaperilla ja todeta kitkan ero.
Eli paremmat ilman muuta ETEEN, vaikka nojatuolitieteilijät muuta mussuttavatkin.
Tottakai nasta pitää paremmin sileällä jääradalla. Mutta tie ei ole jäärata, kyllä sinä sen tiedät, mutta kunhan vaan jankutat. Vai kumiläpyskä ja hiekkapaperi, jos sillä tasolla on tietämys renkaista, niin terve vaan.
Tuo on jo vanha juttu, joka on uudelleen nostettu julkisuuteen. Ei etelässä ole esiintynyt suurta määrää jakohihnojen katkeamisia. Itse vaihdatutan hihnan vanhaan autooni 4 vuoden välein. Auto on jo yli 26 vuotta vanha Volvo.
Aha, kuinka paljon sitten sinulle tulee kilsoja, kun se nyt on määräävämpi tekijä hihnoissa kuin aika.
Vanhassa CVH-Escortissa oli vaihtoväli 40 tkm, jossakin jenkissä 100 kmailia=160 tkm..
Kitkoilla ajavat ovat perään ajaneita ja tulevia perään ajajia.
Joka tapauksessa kannattaa valita kitkakenkaat, jotka ovat tilastollisesti viisi kertaa vähemmän hengenmenon päälle.
No kyllä se johtuu huonosta nokkahihnojen suojauksesta. Että silleen.
Pölystä se johtuu!
Varmasti jokainen ymmärtää, että teräväsärmäinen kvartsipöly rikkoo liikkuvat osat samaten kun se myöskin tuhoaa ihmisten keuhkot.
Paikkakuntakohtaiset pölyerot johtuvat eroista katujen pesussa keväisin.
Esimerkiksi Tampereella pari vuotta sitten laiminlyötiin kevätpuhdistukset. Rahat olivat kuluneet kaupungin hyväveli-investoineihin.
Erityiskohteissa, kuten tunneleissa voi viikottainen pesu olla tarpeen.
Kitkarenkaan riskitekijä on juuri se pidon suuri vaihtelu.
Millä tahansa renkaalla näin käy mutta ottaen huomioon olosuhteet ja renkaan niin on hyvä tiedostaa missä mennään, millä ajetaan ja miten.
Esimerkiksi talvisilla keleillä joka klassinen vastaantulijan eteen pyörähtäminen johtuu usein siitä että ei ajeta siinä missä pito on tasaisen samanlainen, oiotaan mutkassa kovemmalla vauhdilla ja joudutaankin kesken mutkaa muuttamaan ajolinja huonommalle pidolle mutkan ajokaistan keskelle ja pito menetetään. Korooooostan että tietysti tämä voi käydä millä renkailla vaan mutta kitkoilla ainakin olet vielä isommassa matkustajan roolissa ratin takana, auto menee sitten minne menee.
Tähän edelliseen liittyen, ajakaa ne ajokaistan urat lumeen yms sinne missä ajokaista oikeasti menee. Fiksuimmat kuskit jopa korjailee näitä paikkoja eikä seuraa väärään paikkaan ajettua ajokaistaa, useimmiten oikeita ammattikuskeja, kaikki ei ole oikeita ammattikuskeja vaan kaikenlaista sunnuntai suharia.
Nyt olet keksinyt aivan omassa päässäsi. Nastarenkailla ajetut kuolemantapaukset (viisinkertaiset ja otettu huomioon autojen määrä. Nimenomaan nastarenkaallisessa autossa nastaulkoneman kasvaessa etupyörissä tapahtuu se ns. KLASSINEN PYÖRÄHDYS, jota ei taitavakaan kuljettaja pysty hallitsemaan, vaan muuttuu matkustajaksi.
https://docplayer.fi/10802380-Nastarenkaan-nastojen-kulumistutkimus.html
mm. sivu 24 ja liitteet osittavat selvin käyrin miksi nastarengas ei sovi etuvetoiseen autoon.
Tutkimukset osoittavat, että vetävissä pyörissä syntyy valtava nastaulkonema, joka aiheuttaa, että liukkaassa tienkohdassa auton takapää näkyy sivuikkunasta ja kuski on muitten matkustajien tapaan myös matkustaja kaikkien odottaessa oliko vastaantulija kohdalla vai ei.
Vaikka paremmat renkaat laitetaan taakse ne muuttuvat huonommiksi jo muutaman tuhannen kilometrin matkalla!
Vaihdoin jo nastat alle. Nyt on turvallista ajella muiden körötellessä kuuttakymppiä.
Siis tässä on se syy miksi erityisesti etuvetoiseen autoon ei pidä laittaa nastarenkaita.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8365/Shemeikka.Tuukka.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Sivulta 24 lähtien näkee järkyttävän diagrammin, joka takaa sen, että etuvetoauto lähtee sivuluisuun ellei renkaita vaihda joka 3000 km välein edestä taakse ja takaa eteen. Lisäksi aina paremmat renkaat oltava ehdottomasti taka- akselilla!! Jos vastoin näitä ohjeta tekee niin on suuri riski, että autonkuljettajasta tulee liukkaassa kohdassa matkustaja.
Auto ei lähde mihinkään, kun ajaa taidolla. 1 milj. km-takana.
Paremmat kuuluvat tietenkin ETUAKSELILLE, kuten arkielämän kokemukset osoittavat - fysiikan lakeja on näet pakko uskoa , vaikka googlekeikarit sanoisivat muuta.
Etupäällä autoa nimittäin HALLITAAN , en ole kuullut autosta , jossa takapää määrittelee menon!
Tarpeellinen koulutustaso ja normaali järki päässä niin tekee päinvastoin kuin sinä. Paremmat renkaat pitää olla aina takana, koska on elintärkeää, että auton perässä on parempi pito. Ei ole kovi kohtalokasta, jos etupyöristä pito häipyy hetkeksi, mutta jos takapyörät eivät pidä, auto käätyy nopeasti poikittain. Maantienopeudessa tämä käy niin äkkiä, ettei sähäkämpikään kuski ehdi edes kissaa sanoa. Jos auto karkaa kuskin käsistä kylki edellä. Ja jos kaikesta huolimatta vieläkin aikoo käyttää nastarenkaita niin ne pitää vaihtaa noin 3000 km välein takaa eteen ja päinvastoin.
Ei. Pitoa tarvitaan etuvetoisella autolla nimenomaan eturenkailla. Takavetoisella autolla takarenkailla. Nelivedolla ei niin väliä, sillä pääsee oikeastaan liikkeelle kesärenkaillakin.
Siis paremmin pitävät renkaat ovat olemassa vain ja ainoastaan liikkeellelähtöä varten. Jo liikkeellä ollessa ei pitoa enää niin paljoa tarvitakaan, ei se auto silloin enää kiinni jää. Tämän sanoo maalaisjärkikin.
Jos etuvetoautossa aina laittaa paremmat taakse, jossain vaiheessa rengassarjassa on kaksi lähes uuden veroista ja kaksi vaihtokuntoista. Tuollainen rengassarja on jo sinänsä vaarallinen, jopa vaarallisempi kuin kautta linjan tasaisesti loppuun ajettu sarja.
Tietysti renkaita vaihdetaan vuosittain niin, että viimeksi edessä pyörineet laitetaan taakse ja takana pyörineet eteen. Näin renkaat kuluvat tasaisesti ja turvallisesti ja kun ne vaihdetaan, vaihdetaan kerralla koko sarja eli ei niin, että vaihdetaan vain ne kaksi 10v vanhaa, loppuun ajettua jne.