Tässä lyhyesti ja nopeasti selitettynä/kirjoitettuna:
Avaus
Olin onnettomuudessa ja olin hetkellisesti kuollut.
Heräsin, syytä ei vieläkään tiedetä miksi ja lääkärit vain hokivat ihmepelastumista ja miten tämä voi olla mahdollista.
Tapaus
Kun "kuolin" minulla välähti koko elämä silmieni edessä. Se oli kuin vanha mustavalkoinen elokuva, mutta monta kertaa nopeampana, vähän kuin salaman isku. Siinä kelautui koko elämä väläyksinä.
Se hetki kun olin "kuollut". Tätä seuraavaa on TODELLA vaikeaa selittää, mutta haluan silti kertoa tämän. Tiedostin että olin olemassa ja pystyin havainnoimaan asioita. Nähtävää ei ollut paljoa. Vihreää ja usvaista. Ei kuulosta kovin hienolta. Mutta minun oli hyvä olla. Varmaan huono sanoa paikaksi, mutta siinä tilassa, sillä hetkellä, minulla ei ollut mitään "tarpeita". Tiedättekö niin kuin elämässä normaalisti, halu auttaa muita, haaveet, toiveet, rakkaus tai niin kuin normaalit tunteet ja tarpeet yleensä elämässä. Oli vain "minä", siellä ei ollut mitään fyysistä. Siellä ei ollut ketään muita mutta silti olisin voinut "olla" siellä kauemminkin tai jäädä sinne. Ihan kuin olisin ollut ilmaa. Sitten tuli semmoinen tajuttoman kirkas valo. Vähän niin kuin kääntäisi todella kirkkaan himmentimellä toimivan lampun nopeasti 10% -> 100%.
Avasin silmät. Kukaan ei tiedä varmasti kuinka kauan tämä kesti.
Yhteenveto
9kk toipumisaika.
Menetin hetkellisesti näkökykyni. Se palautui huomattavasti parempana kuin ennen. Pystyn erottelemaan havusetkin puista n. 100m päästä. Silmieni väri muuttui. Ei tieteellistä selitystä.
Persoonallisuuteni muuttui pysyvästi.
En ole millään tapaa itsetuhoinen tai muutenkaan ja minulla on kavereita, työ, asunto, miksi valittaisin. En ole koskaan käyttänyt huumeita tai lääkitystä. Joku voisi sanoa että minulla menee paremmin kuin hyvin.
Olen oppinut elämään näiden asioiden kanssa.
Toiset pelkää kuolemaa.
Minä jollain tapaa odotan sitä.
Turha varmaan etsiä kohtalotovereita,
Tapauksesta toistakymmentä vuotta.
En sinänsä aio kysyäkään mitään. Jaoin vain asian tänne.
Olkaa hyvät.
Avaus
Olin onnettomuudessa ja olin hetkellisesti kuollut.
Heräsin, syytä ei vieläkään tiedetä miksi ja lääkärit vain hokivat ihmepelastumista ja miten tämä voi olla mahdollista.
Tapaus
Kun "kuolin" minulla välähti koko elämä silmieni edessä. Se oli kuin vanha mustavalkoinen elokuva, mutta monta kertaa nopeampana, vähän kuin salaman isku. Siinä kelautui koko elämä väläyksinä.
Se hetki kun olin "kuollut". Tätä seuraavaa on TODELLA vaikeaa selittää, mutta haluan silti kertoa tämän. Tiedostin että olin olemassa ja pystyin havainnoimaan asioita. Nähtävää ei ollut paljoa. Vihreää ja usvaista. Ei kuulosta kovin hienolta. Mutta minun oli hyvä olla. Varmaan huono sanoa paikaksi, mutta siinä tilassa, sillä hetkellä, minulla ei ollut mitään "tarpeita". Tiedättekö niin kuin elämässä normaalisti, halu auttaa muita, haaveet, toiveet, rakkaus tai niin kuin normaalit tunteet ja tarpeet yleensä elämässä. Oli vain "minä", siellä ei ollut mitään fyysistä. Siellä ei ollut ketään muita mutta silti olisin voinut "olla" siellä kauemminkin tai jäädä sinne. Ihan kuin olisin ollut ilmaa. Sitten tuli semmoinen tajuttoman kirkas valo. Vähän niin kuin kääntäisi todella kirkkaan himmentimellä toimivan lampun nopeasti 10% -> 100%.
Avasin silmät. Kukaan ei tiedä varmasti kuinka kauan tämä kesti.
Yhteenveto
9kk toipumisaika.
Menetin hetkellisesti näkökykyni. Se palautui huomattavasti parempana kuin ennen. Pystyn erottelemaan havusetkin puista n. 100m päästä. Silmieni väri muuttui. Ei tieteellistä selitystä.
Persoonallisuuteni muuttui pysyvästi.
En ole millään tapaa itsetuhoinen tai muutenkaan ja minulla on kavereita, työ, asunto, miksi valittaisin. En ole koskaan käyttänyt huumeita tai lääkitystä. Joku voisi sanoa että minulla menee paremmin kuin hyvin.
Olen oppinut elämään näiden asioiden kanssa.
Toiset pelkää kuolemaa.
Minä jollain tapaa odotan sitä.
Turha varmaan etsiä kohtalotovereita,
Tapauksesta toistakymmentä vuotta.
En sinänsä aio kysyäkään mitään. Jaoin vain asian tänne.
Olkaa hyvät.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvä, että jaoit, se voi auttaa monia epäuskoisia ajattelemaan henkisempää elämää.
Kiitos. Tuo on rohkaiseva juttu. Itse näin unen, jossa tuli vain yhtäkkiä kuin musta The End- kuva ja kauhu, että nytkö kaikki loppui. Kamala painajainen. Sinulla kiva kokemus.