Maailmassa on paljon informaatiota, on myös sitä, jota kutsutaan tieteeksi, vaikka sitä se ei ole. Joskus kyseessä on tieteellisistä faktoista luotua ideologista maailmankatsomustietoa, kuten naturalismi,, joka on tieteessä vallitseva valistusajan ideologisten metodien mukaan. Tällä tarkoitan tieteen tekemisen ideologista suhdetta ateismiin ja teismiin. Jumalan olemassaolon mahdollisuus kiistetään tieteenteon premissein kategorisesti, vaikka myönnetään, että tiede ei voi siitä asiasta tietää. Silti näillä metodeilla tehtyjä tutkimuksia pidetään yhtä kuin totena. Sehän on vain faktojen tulkitsemista ideologisilla, tässä tapauksessa ateistisilla, rajotteilla, eikä filosofisesti todellisen tiedon etsinnällä. On vain ollut joukko ateistisia tiedemiehiä, valiststus aikana ja sen jälkeen, jotka ovat rajanneet tieteen. No se on hyvä, mutta välttämätöntä totuusarvoa sillä ei ole, koska se on rajattua ja ideologista. Tässä en kirjoita faktoista vaan niiden ihmismielen tulkinnoista totuudesta. Tiede on hyvä itsessään mutta sen käyttö vain rajattua maailmankatsomusta tukevaksi ei, eikä naturalistisen maailman manifestin jatkumona. Tässä voin ottaa esimerkkejä todellisuudessa tapahtuvista asioista, kuten Kristuksen seurakunnassa tapahtuvista yhteisesti ja yksityisesti tapahtuneista koherenteista asioista suhteessa Sanaan. Eikä kyse ole pienistä yksittäisistä tapahtumista vaan kokonaisvaltaisista ja jatkuvasta. Se on todistus jo henkilökohtaisesti, että Jumala on, ja Hänen sanansa on tosi. Asioiden yhteisesti ja yksittäin kokemat jatkumoa, eivät mene enää pelkkiin subjektiivisuuden selitysmallin kanssa. Kyse ei myöskään ole joukko hypnoosista, koska samat asiat koetaan yksilöinä, joka vetää yksilön joukkoon. En tiedä mitä selittelyjä tämän johdosta kirjoitetaan, mutta pitäydyn Kristuksen todistajana, siihen mitä Luukaskin sanoi,kirjoitan siitä minkä olemme ominsilmln nähneet.
Hanki ymmärrystä ja viisautta
Anonyymi
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Monilla ovat menneet käsitteet hukkaan tieteestä, ja mitä sillä tarkoitetaan. Täsmennykseksi tiede on filosofisesti mielessä eri kuin luonnontieteen kategorioissa, jossa se rajataan pelkkiin ennaltaasetettuihin rajoituksiin, jotka ovat luotuja kategorioita, joissa taustalla voi olla tekninen tai ideologinen tarkoitushakuisuus mutta faktoista ne eivät totuusarvoa kata, jos ovat sitoutuneita naturalismiin, silloin on kyse ideologiasta ja tulkinnoista, jotka eivät aina ole oikeita vaan perustuvat ihmisten päättelyyn, johon taas vaikuttaa uskomukset suurimpana tekijänä, konstruktiivisestl, josta ihminen ei ole koskaan vapaa ja ymmärtämään absoluuttista totuutta ulkomaailmasta missä olemme. Vaikka me emme voi tietää absoluuttista totuutta, se ei tarkoita, etteikö totuutta ole olemassa, jos otan kahvikupin käteeni, se on totta. Jos totuutta on suhteellisesti olemassa sen täytyy olla olemassa myös absoluuttisesti, eli jos totuus yleensä on, sillä täytyy olla jokin absoluutti. Samoin voi sanoa olevaisuudesta sinänsä. Olevaisuus tarkoittaa, että yleensä jotain on, jonka vastakohta on olemattomuus, ei tyhjyys tai tyhjiötä, sillä nekin ovat olemassa. Sen tähden on perusteltumpaa ajatella, että maailman perusluonne on ennemminkin kaikkeus kuin olemattomuus, Jumala sanoi nimeksensä Minä olen, joka kätkee myös äärettömästi viisautta käsitteenä todellisuudesta, eli Jumala on kaikki olevaisuus mukaanlukien ihmiset, se mikä vain On, on Jumalasta, joka pätee hyvin myös Raamatun kanssa, Isä Jumala on määrännyt ajat ja hetket, eli Hän on olevaisuuden Herra ja ylläpitäjä.