Mannerheim oli se, joka kiihkeästi päivittäin pyysi radiosanomilla Saksaa apuun ja hän lisäsi muistelmiinsa tapauksesta kertovaan juttuun tietoisen valheen eli väärän käännöksen, siitä kuinka Suomi vain pyysi aseita eikä sotilaita Saksasta.
Asiasta todellisen kuvan paljastavan kiitossähkeen Ludendorffille hän lähetti 3 päivän kuluttua siitä, kun oli saanut tietää Saksan suostuneen apujoukkojen lähettämiseen Suomeen. Tosin ensinhän niitä tarvittiin Ahdeidenmaalle ruotsalaisia anastajia karkottamaan. Sähkeensä (Theslefille) Ludendorffille hän julkaisi muistelmissaan VAIN osittaisena ja vääränä käännöksenä, MUTTA jätti pois sen lauseen, jossa piti välttämättömänä saksalaisten välitöntä ja kiireellistä saapumista, (Verzögerung schicksalschwer = viivyttely kohtalokas) että sota voitaisiin ylipäätään voittaa täällä Suomessa.
"Jota ilman emme nyt voisi lujasti ja voitokkaasti kestää Suomen vapaustaistelussa."
Lähde: Talas kertoo kirjassaan Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat, jutun ja Hjeltin kirjassa, osassa II, on se sähke kokonaisena.
Talas Onni Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat
Karisto, 1953, 112 s., 1. painos
Hjelt Edv. Viherikkailta vuosilta 1-2
Otava, 1920, 322 268 s., 1. painos
Asiasta todellisen kuvan paljastavan kiitossähkeen Ludendorffille hän lähetti 3 päivän kuluttua siitä, kun oli saanut tietää Saksan suostuneen apujoukkojen lähettämiseen Suomeen. Tosin ensinhän niitä tarvittiin Ahdeidenmaalle ruotsalaisia anastajia karkottamaan. Sähkeensä (Theslefille) Ludendorffille hän julkaisi muistelmissaan VAIN osittaisena ja vääränä käännöksenä, MUTTA jätti pois sen lauseen, jossa piti välttämättömänä saksalaisten välitöntä ja kiireellistä saapumista, (Verzögerung schicksalschwer = viivyttely kohtalokas) että sota voitaisiin ylipäätään voittaa täällä Suomessa.
"Jota ilman emme nyt voisi lujasti ja voitokkaasti kestää Suomen vapaustaistelussa."
Lähde: Talas kertoo kirjassaan Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat, jutun ja Hjeltin kirjassa, osassa II, on se sähke kokonaisena.
Talas Onni Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat
Karisto, 1953, 112 s., 1. painos
Hjelt Edv. Viherikkailta vuosilta 1-2
Otava, 1920, 322 268 s., 1. painos
Vastaukset 15
Vanhimmat
Silkkaa pötyä.
Mannerheim ei halunnut saksalaisia joukkoja, mutta oli aivan selvää, että ilman Saksan aseapua ei sotaa kyetty käymään.
Saksan lähettämillä aseillahan Pohjanmaan talonpojatkin aseistettiin.Uudet jääkärijoukot aseistettiin jääkärien tuomilla aseilla.Tosin ne olivat venäläistä sotasaalista.
Mannerheim hyväksyi Saksan joukkojen tulon,koska asia ei ollut hänen päätettävissään, mutta vaati ne alaisikseen. Sen Ludendorff hyväksyi.
Mannerheim oli se, joka kiihkeästi päivittäin pyysi radiosanomilla Saksaa apuun.
Otappas tämä kirja esiin ja lue se:
Leisler Kiep: Saksan laivaston toiminta Suomen vapaussodassa keväällä 1918
Ei varmasti, Helsingin käytännössä vallanneet, Saksan merivoimien laivasto-osasto ollut Mannerheimin alaisena.
Eivät tykänneet ko. herrasta ensinkään kun se lähetteli radiollaan avunpyyntöjä lähes päivittäin.
Luntinen lainaa Kiep:in kirjaa jättäen sopivasti pois Mannerheimin, ajoittain lähes päivittäiset, radiolla lähettämät anelut saksalaisavun kiirehtimisestä.
Pertti Luntinen SAKSAN KEISARILLINEN LAIVASTO ITÄMERELLÄ
http://www.doria.fi/bitstream/10024/167606/1/HT143_opt.pdf
Aloitus on täyttä potaskaa. Noissa lähdeviittauksissa ei ole kyseisiä tapahtumia. 1918 Mannerheim suuttui kuullessaan senaatin pyytäneen saksalaisia apuun ja passitti Thesleffin Berliiniin perumaan Saksan suunnitteleman operaation.
<<Aloitus on täyttä potaskaa. Noissa lähdeviittauksissa ei ole kyseisiä tapahtumia.>>
Nyt jäit pahasti nalkkiin "potaskoinesi". Mannerheim mainitaan kirjassa kolmesti ja viimeinen kerta koskee Viipurin valtaamista, joka ei ollut saksalaisille mahdollista puuttuvien miinakorttien takia, s. 60.
Minulla on ko. kirja kädessäni.
LEISLER KIEP: Saksan laivaston toiminta Suomen vapaussodassa keväällä 1918
Kirjoittanut entinen korvettikapteeni, valtiotieteiden tohtori. Wsoy 1923
s. 16: "Amiraaliesikunnan Berliinistä käsin Ruotsin kanssa pitämät poliittiset neuvottelut viivyttivät siinä määrin lähtöämme, että amiraali Meurer siirsi kaikki merisotavoimat Kielistä Danzigiin olakseen lähempänä sotatoimiensa kohdetta. Tämä oli jo senkin takia tarpeen vaatimaa, että vapaaherra Mannerheim radiolla pyysi lähettämään saksalaiset sotavoimat pikaisesti."
s. 37-38 "Kaikki tarpeelliset valmistelut saatiin pian suoritetuiksi, mutta aivan kuin ennen Saarenmaaretkeä aikaansai silloin huono ilma, joka ajoittain esti miinanetsintäosastojen toiminnan kokonaan, pitkänpuoleisen lykkäyksen, joskaan ei niin pitkää kuin silloin Saarenmaalle aiottaessa. Tällä kertaa se kuitenkin sentakia oli vieläkin epämiellyttävämpi, kun kenraali, vapaaherra Mannerheimilta päivittäin saapui yhä kiihkeämpiä radiosanomia, joissa pyydettiin, että saksalaisten apu lähetettäisiin viipymättä."
Mannerheim ei lähettänyt Thesleffiä Berliiniin. Hän oli joutunut sotavangiksi ja työskenteli Saksan pääesikunnan laskuun. Suomeen hän tuli ensin jääkärien pääjoukon mukana. Mannerheim määräsi hänet yhteysupseeriksi v.d. Goltzin joukkoihin.
Mannerheim halusi vapauttaa Suomen omin voimin, mutta tarvitsi Saksan materiaaliapua ja jääkärit.
Kun senaatti oli hyväksynyt Saksan saneleman avunpyynnön, oli Mannerheim lojaali hoputtaen apuretkikuntaa sotaa lyhentämään.
Ei tuossa uutta. Mannerheim oli itse asiassa suurissa vaikeuksissa punaisten suurhyökkäyksen kanssa. Se torjuttiin nipin napin. Mannerheim lähti vastoin useimpien rintamakomentajien tahtoa yleishyökkäykseen ennen jääkärijoukkojen käyttövalmiutta saadakseen valkoiselle armeijalle ainakin yhden selkeän voiton ennen saksalaisten tuloa.
Siinä hän onnistui.Tuloksena oli Tampereen valtaus.
Nyt tämä "Lykkäät pötyä" -tyyppi narahti ja etsii kiivaasti Leisler Kiepin kirjaa. Kirja onkin melkoinen harvinaisuus jopa kirjaston kautta lainattavaksi.
Kaikki lainaukset on luonnollisesti ko. kirjasta poimittu.
Lykkäät pötyä! Kiepin kirjaa ei löydy millään...
Kirjastossa:
https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.673763
Googlessa:
https://books.google.fi/books/about/Saksan_laivaston_toiminta.html?id=_lP7GwAACAAJ&redir_esc=y
Aloitus on täysin järjetön, koska se olisi tarkoittanut Saksan valtaavan Pietarin ja hyökkäävän Muurmannin rataa pitkin ympärysvaltojen kimppuun, joiden tukija Mannerheim oli. Saksan prinssi oli Svinhufvudin agenda.
Järjetön kyllä.
Saka ei tosinollut valtaamassa Pietaria, mutta uhkasi sitä sekä Virosta että Suomesta.
Yksi tarkoitus oli käyttää Goltzin joukkoja suomalaisten tukemina hyökkäykseen
bolsevikkien kanssa valtaamaan liittotuneiden valtavat materiaalivarastot Muurmanskissa ja Arkangelissa. Saksa tarvitsi niitä kipeästi. Yritys uuvahti Saksan romahdukseen länsirintamalla elokuussa ja liittoutuneiden nopeaan materiaalin poiskuljetukseen.
Mannerheim otti yhteyttä liittoutuneisiin Tukholmassa.
Kuningashanketta johtivat Svinhufvud ja Paasikivi. Se oli siihen aikaan täysin järkevä hanke, tosin vain elokuuhun 1918.
Saksa ilmoitti polsuille, että he itse laittavat ententen ahtaalle Murmanskissa, mikäli tämä ei onnistu Pietari vallataan ja käytetään rautateitä, Saksan kukistuminen Baltiassa teki tyhjäksi tämän.
<<Aloitus on täysin järjetön, koska se olisi tarkoittanut Saksan valtaavan Pietarin>>
Sinähän se oletkin ihan pöhvelö juttuinesi.
Saksahan oli juuri solminut rauhan Venäjän kanssa Brest-Litovskissa ja ei halunnut vaarantaa tuota sopimusta EDES Ahneidenmaalla. Saksalaisen laivasto-osaston komentaja amiraali Meurer suostui jopa kyyditsemään venäläiset sotilaat laivalla sieltä pois ja palauttamaan heidät Venäjälle. Tosin ilman aseita ja ryöstösaalista.