Mökkivene/ yhteysvene

Anonyymi

Terve.

Millaista mökkivenettä suosittelisitte, jolla pääsisi suojaisia vesiä pitkin saareen mökille 400m matka?
Saaressa ei laituria, joten keula kiinni rantaan/ vene poijuun. Ranta suojainen.
2 aikuista ja 2 lasta yleensä.
Mantereella venepaikka.

Joskus uistelua ja ankkurionkimista vaimon kanssa kahdestaan.

57

218

Vastaukset

  • Kumivene ilmapohjalla ja 10 hp koneella.

  • Jos olisin tilanteessasi, ostaisin jonkun Busterin max 20hv, kahvaohjattu ja vetonarukäynnistys,et olisi pulassa koskaan; voisit ajaa mökilläsi vaikka maihin, eikä vene vaadi huoltoa ja kestää vähintään lapsenlapsillesi; minulla ollut Buster 40v, ainut korjaus: alumiinihitsausta 180mk:lla kauan sitten.

  • Miten joku lasikuituinen 4-4.5m pulpettivene?
    Uistelu olisi helpompaa ja ajaminen ratista mukavampaa.

  • Kumivenettä en missään tapauksessa hankkisi yhteysveneksi. Yhteysveneillä joutuu yleensä kuljettamaan tavaraa, johon kumiveneet milestäni soveltuvat huonosti.

    400 m on sen verran lyhyt matka, että en hankkisi liukuvaa venettä, vaan tyytyisin isohkoon 4:n hengen soutu/moottoriveneeseen, jossa 3-6 hp moottori, ehkä jopa 2-tahtinen, jonka huolto omatoimisesti on aika vaivatonta. Pieni kone ja soudettavuus saattaa olla merkittävä etu monessa tilanteessa. Alumiiniveneet ovat kevyitä ja säilyttävät hyvin arvonsa ja kestävät kolhuja jolloin niitä ei tarvise varoa samalla tvalla kun lasikutuveneitä, lisäksi ajo jääriitteessä onnistuu ilman vahinkoa veneelle. Linder 440 voisi olla oma valintani tuohon tarpeeseen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kumivene on ainoa venemalli, jota voi ylikuormata lähes rajattomasti.
      Teepä tuo busterilla :D

      https://www.newsdeeply.com/syria/articles/2015/09/10/europe-bound-syrian-refugees-hopes-and-hardships

      Yhtälailla voi kaikkia uppoamattomia ylikuormata. Riittävästi kun ylikuormittaa niin kaikki uppoaa, mutta kumivene uppoaa ilman ylikuormaa kun kaivonrengas tms. rahdattava raskas kolho esine puhķaisee kumiveneen ilmaponttoonin. "Pikkubusteri" ei uppoa vaikka poraisit reikiä mihin kohtaan tahansa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kumivene on ainoa venemalli, jota voi ylikuormata lähes rajattomasti.
      Teepä tuo busterilla :D

      https://www.newsdeeply.com/syria/articles/2015/09/10/europe-bound-syrian-refugees-hopes-and-hardships

      Minulla on tällä hetkellä ilmapohjainen kumivene (Zodiac) ja on ollut RIB tyyppinen kumivene (Gand). Sen lisäksi vanhemmillani on mökillä laiturissa Yamarin 475 (tms) avovene. Pienestä pitäen on kokemusta lasikuituisesta, puisesta ja peltisestä avoveneestä noin 15-40 heppasilla koneilla. Ja kaikkia noita olen käyttänyt paljon myös rantautumiseen paikkaan, jossa ei ole laituria eli vene on vedetty kuiville. Ja mökkikin on ollut saaressa.

      Ainoa kannatettava ehdotus aloittajalle on heti alussa tullut: Busteri (tai vastaava peltivene) jollain 20 heppaisella koneella jossa on kahvaohjaus. Kaikista huonoin ehdotus on kumivene mallista riippumatta.

      ALOITTAJA: "Saaressa ei laituria, joten keula kiinni rantaan/ vene poijuun. Ranta suojainen. 2 aikuista ja 2 lasta yleensä."


    • Anonyymi kirjoitti:

      Minulla on tällä hetkellä ilmapohjainen kumivene (Zodiac) ja on ollut RIB tyyppinen kumivene (Gand). Sen lisäksi vanhemmillani on mökillä laiturissa Yamarin 475 (tms) avovene. Pienestä pitäen on kokemusta lasikuituisesta, puisesta ja peltisestä avoveneestä noin 15-40 heppasilla koneilla. Ja kaikkia noita olen käyttänyt paljon myös rantautumiseen paikkaan, jossa ei ole laituria eli vene on vedetty kuiville. Ja mökkikin on ollut saaressa.

      Ainoa kannatettava ehdotus aloittajalle on heti alussa tullut: Busteri (tai vastaava peltivene) jollain 20 heppaisella koneella jossa on kahvaohjaus. Kaikista huonoin ehdotus on kumivene mallista riippumatta.

      ALOITTAJA: "Saaressa ei laituria, joten keula kiinni rantaan/ vene poijuun. Ranta suojainen. 2 aikuista ja 2 lasta yleensä."

      Se on vain mielipide.


  • Suomi 475 Cat.

    • Millä tuollaistakin kuljettaa talvea vasten pois satamasta?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Millä tuollaistakin kuljettaa talvea vasten pois satamasta?

      Yleensä pientä venettä kuljetetaan maalla venetrailerilla. Niin tuotakin. Voi tietysti olla että jos olet aina tottunut touhuamaan lainakamppeilla niin ehkä naapurillasi ei ole tuohon sopivaa lainata.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Yleensä pientä venettä kuljetetaan maalla venetrailerilla. Niin tuotakin. Voi tietysti olla että jos olet aina tottunut touhuamaan lainakamppeilla niin ehkä naapurillasi ei ole tuohon sopivaa lainata.

      Suomi 475 Cat on siis katamaraanityyppinen, eli kahdella rinnakkaisella kölillä vaustettu, mikä mielestäni aiheuttaa kuormausongelman jos käytössä olisi tavallinen venetraileri tavalliselle yksiköliselle veneelle.

      Käsittääkseni katamaraaneja voi kuljettaa esim erikoistrailerilla, jossa kölirullien tilalla on esim. ylös nostetut tuplapyörärivistöt tukemassa veneen keskilinjaa. Ehkä kuljetus järjestyy helpommalla tavallisella riittävän suurella peräkärryllä, tai kuorma-autolla.


  • Matka on niin lyhyt, että matkanopeudella ei ole mitään väliä. Sen takia hommaisin tuollaiseen käyttöön tilaavan uppoumarunkoisen veneen. Esim. Terhi 440 5 hv moottorilla voisi olla passeli peli.

    Mielestän pulpettivene isommalla moottorilla tuo vaan murheita mukanaan. On kalliimpi ja huolto sekä telakointi vaikeampaa. Pienessä yhteysveneessä myös ohjauspulpetista ei ole muuta kuin harmia. Se vie tärkeitä lattianeliöitä ja painaa, joten veneen tavarankuljetuskyky heikkenee ohjauspulpetin myötä.

    • Olen samaa mieltä. 400 m matka taittuu noin minuutissa esim. liukunopeudella 15 solmua 20 hp koneella. Uppoumarunkoisella ja pienkoneella esim 4 hp, n. 5 solmua menee noin 3 minuuttia.

      Pienkone on helppo ottaa mukaan talvisäilytykseen vaikka kotiin varastoon tai viedä huoltoon, 20 hp nelari on jo aika raskas, jäteään usein talveksi kiinni veneeseen. Kevyen pienveneen talvisäilytys on yleesä sen verran yksinkertainen että vene vain käännetään ylösalalaisin, ja erityiseesti "peltivenettä" ei tarvitse edes peittää, ja jos käytetään antifouling maalia niin kevään pohjan hionta ja maalaus on huomattavasti helpompaa kun esim. trailerilla tai pukilla seisovan veneen.

      Itse en hankkisi ABS muovista tehtyä Terhiä , muovinen ulko ja sisäkuori, välissä polyuretaania. Yhdestä on kokemusta. Jos tätä harkitsee, niin kannattaa vaikka googlata käyttökokemuksia ABS veneistä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olen samaa mieltä. 400 m matka taittuu noin minuutissa esim. liukunopeudella 15 solmua 20 hp koneella. Uppoumarunkoisella ja pienkoneella esim 4 hp, n. 5 solmua menee noin 3 minuuttia.

      Pienkone on helppo ottaa mukaan talvisäilytykseen vaikka kotiin varastoon tai viedä huoltoon, 20 hp nelari on jo aika raskas, jäteään usein talveksi kiinni veneeseen. Kevyen pienveneen talvisäilytys on yleesä sen verran yksinkertainen että vene vain käännetään ylösalalaisin, ja erityiseesti "peltivenettä" ei tarvitse edes peittää, ja jos käytetään antifouling maalia niin kevään pohjan hionta ja maalaus on huomattavasti helpompaa kun esim. trailerilla tai pukilla seisovan veneen.

      Itse en hankkisi ABS muovista tehtyä Terhiä , muovinen ulko ja sisäkuori, välissä polyuretaania. Yhdestä on kokemusta. Jos tätä harkitsee, niin kannattaa vaikka googlata käyttökokemuksia ABS veneistä.

      Mikä olisi sopiva vaihtoehto Terhi 440:selle? Onko muita tukevia uppoumarunkoisia veneitä edes tarjolla?


    • Miten nuo Terhin muoviveneet kestää toistuvaa maihin kiskomista? Oletuksena, että keula maihin ja kiinni puuhun, kun porukkaa/ tavaraa kuskataan.
      Eikö Gelcoat ja alumiini ole huomattavasti lujempia materiaaleja tähän?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olen samaa mieltä. 400 m matka taittuu noin minuutissa esim. liukunopeudella 15 solmua 20 hp koneella. Uppoumarunkoisella ja pienkoneella esim 4 hp, n. 5 solmua menee noin 3 minuuttia.

      Pienkone on helppo ottaa mukaan talvisäilytykseen vaikka kotiin varastoon tai viedä huoltoon, 20 hp nelari on jo aika raskas, jäteään usein talveksi kiinni veneeseen. Kevyen pienveneen talvisäilytys on yleesä sen verran yksinkertainen että vene vain käännetään ylösalalaisin, ja erityiseesti "peltivenettä" ei tarvitse edes peittää, ja jos käytetään antifouling maalia niin kevään pohjan hionta ja maalaus on huomattavasti helpompaa kun esim. trailerilla tai pukilla seisovan veneen.

      Itse en hankkisi ABS muovista tehtyä Terhiä , muovinen ulko ja sisäkuori, välissä polyuretaania. Yhdestä on kokemusta. Jos tätä harkitsee, niin kannattaa vaikka googlata käyttökokemuksia ABS veneistä.

      Miten samalla veneellä verkostaminen ja uistelu, jos ei ole ohjauspulpettia?
      Uistelu ainakin lienee mielekkäämpää ratista ohjaten?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Miten nuo Terhin muoviveneet kestää toistuvaa maihin kiskomista? Oletuksena, että keula maihin ja kiinni puuhun, kun porukkaa/ tavaraa kuskataan.
      Eikö Gelcoat ja alumiini ole huomattavasti lujempia materiaaleja tähän?

      Kestää ne Terhit sen minkä kuituveneetkin ellei enemmän, mutta siistin korjaamisen voi unohtaa ellei vie niille harvoille ammattilaisille jotka sen osaavat. Pakkanen on Terhin suurin ongelma. Jos löytyy plussan puolella pysyvä talvisäilytyspaikka tyhjän panttina on Terhi erittäin kustannustehokas ratkaisu muttei välttämättä ekologinen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mikä olisi sopiva vaihtoehto Terhi 440:selle? Onko muita tukevia uppoumarunkoisia veneitä edes tarjolla?

      Kannataisi ehkä katsella tarkemmin Rönnqvistejä, joilla käsittääkseni on hyvä maine. Taitaa löytyä puoliplaanaavaa mallia, eli laaja moottoriteho ilman liukukynnystä, ja taitaa myös löytyä sadevesityhjenevää mallia, ellei peräti itsetyhenevää. Mutta kuten kaikissa n.s. lasikuitusissa täytyy miettiä onko tämä itselle sopiva vene jos käyttö on sellaista että on suuri riski kolhia pintakerrosta, siis gelcoatia rikki toistuvasti esim rantautuessa kivikkoon tai kalliolle, omalle venekäytölle tämä on ominaista enkä ole halunnut olla laskuituveneen omistaja.

      Pintakerroksen korjaus taitaa olla helppoa, mutta uskon että vaikeampi asia ainakin mökkiolosuhteissa on varmistaa että lasikuitu sen alla on riittävän kuivaa jotta korjaus onnistuu. Ja nämä mielipiteet siis lähes täydellisellä kokemattomuudella.

      Käsittääkseni Rönnqvistit ovat aika hintavia, mutta monen mielestä hintasa arvoisia ja hyvin merikelpoisia.


    • Vaikka en yleensä Terhejä juuri suosittelekaan, niin tässä tapauksessa se voisi olla ideaali.

      -hankintahinta edullinen
      - vakaa eli hyvä perhekäytössä
      - viiden vuoden takuu
      - materiaali ei vety
      - hyvät yksityiskohdat
      - pienen moottorin voi kuljettaa mukana pois rosvojen kynsistä

      Jos hankit käytettyä, niin valitse huolella, ettet osta halkeillutta yksilöä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Miten nuo Terhin muoviveneet kestää toistuvaa maihin kiskomista? Oletuksena, että keula maihin ja kiinni puuhun, kun porukkaa/ tavaraa kuskataan.
      Eikö Gelcoat ja alumiini ole huomattavasti lujempia materiaaleja tähän?

      Miten nuo Terhin muoviveneet kestää toistuvaa maihin kiskomista? Oletuksena, että keula maihin ja kiinni puuhun, kun porukkaa/ tavaraa kuskataan.
      Eikö Gelcoat ja alumiini ole huomattavasti lujempia materiaaleja tähän?

      Gelcoat/lujitemuoviveneen ongelmana on se, että tuota gelcoatia on pinnassa vain ohut kerros ja vähän syvemmän naarmun tultuavesi imeytyy lasikuituun-->lasikuiturutta. Tietysti tästä selviää maalailemalla pohjaa joka kevät ja pohjaan voi liimata myös suojan.

      Alumiiniiinkin tulee naarmuja, mutta alumiini ei vety (kuten ei ABS). Alumiinin heikkous tuollaisessa käytössä on, että se helposti "hitsautuu" kiinni kiveen.

      Varmasti kuitenkin teet mökkirantaan jonkinlaisen rallin, jonka päällä vene lepää.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Vaikka en yleensä Terhejä juuri suosittelekaan, niin tässä tapauksessa se voisi olla ideaali.

      -hankintahinta edullinen
      - vakaa eli hyvä perhekäytössä
      - viiden vuoden takuu
      - materiaali ei vety
      - hyvät yksityiskohdat
      - pienen moottorin voi kuljettaa mukana pois rosvojen kynsistä

      Jos hankit käytettyä, niin valitse huolella, ettet osta halkeillutta yksilöä.

      Mutta, eikö Terheillä ole aika lyhyt elinkaari?
      Hirveän paljon on juttua, että kerrokset irtoaa ja vesi menee väliin, sekä korjaus aikalailla mahdotonta/ kannattamatonta.
      Eli ei liene ihan niin huoleton kuitenkaan kuin tavan veneet?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mutta, eikö Terheillä ole aika lyhyt elinkaari?
      Hirveän paljon on juttua, että kerrokset irtoaa ja vesi menee väliin, sekä korjaus aikalailla mahdotonta/ kannattamatonta.
      Eli ei liene ihan niin huoleton kuitenkaan kuin tavan veneet?

      Vesi menee väliin ja kerrokset irtoaa pakkasessa, mutta mistä se vesi sinne väliin päätyisi ellei pintaa ensin ole rikottu ja jätetty korjaamatta? Jos halkeama tulee ja jättää korjaamatta ei siltikään tule ongelmia jos talvisäilytys on plussan puolella. Jos haluaa varmistella voi peräpeiliin kölilijan kohdalle porata tyhjennysreijän joka tukitaan kumitulpalla. Omassa on pieni halkeama peräpeilissä joka syntyi valtuutetun huollon ruuvatessa moottorikiinnityspultin liian pieneksi esiporattuun reikään, kymmenen kesän jälkeen (vene poijupaikassa) sain noin desilitran valutettua ulos eikä pakkanen ole tuhojaan tehnyt kun ei se uretaani kovinkaan nopeasti vety. Pohjapropun kauluksen käytin irti ja annoin kuivua muutaman viikon kunnes sormella koittaen reikä oli kuiva. Jälleenmyyntiarvo on mitä on, mutta hyvin suhteessa hankintahintaan. Jos ostaa omaan käyttöön eikä jälleenmyyntiin niin palvelee monta vuotta tekemättä mitään korjauksia, mutta lasikuituista voisi viitseliäs korjailla maailman tappiin ja niiden halvimpien kuituveneiden korjailun saa aloittaa heti ensimmäisen käyttökauden jälkeen. Terhit on hintaluokassaan niitä huolettomimpia, mutta kertakäyttökamaa ja vaikeasti kierrätettävissä eli ei ekoihmisen valinta. Laadullisesti mainettaan parempia.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kestää ne Terhit sen minkä kuituveneetkin ellei enemmän, mutta siistin korjaamisen voi unohtaa ellei vie niille harvoille ammattilaisille jotka sen osaavat. Pakkanen on Terhin suurin ongelma. Jos löytyy plussan puolella pysyvä talvisäilytyspaikka tyhjän panttina on Terhi erittäin kustannustehokas ratkaisu muttei välttämättä ekologinen.

      No ei todellakaan kestä. Lasikuituvene on käytännössä ikuinen. Terhi vettyy ennen pitkää eikä sitä saa ikinä kuivaksi. Sitä voi kuivattaa vaikka vuosia mutta se ei kuivu. Vettynyt terhi on ongelmajätettä eikä sitä ole mitään järkeä korjata. Ei ikinä Terhiä, jo luonnonkin ja mielenrauhan kannalta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      No ei todellakaan kestä. Lasikuituvene on käytännössä ikuinen. Terhi vettyy ennen pitkää eikä sitä saa ikinä kuivaksi. Sitä voi kuivattaa vaikka vuosia mutta se ei kuivu. Vettynyt terhi on ongelmajätettä eikä sitä ole mitään järkeä korjata. Ei ikinä Terhiä, jo luonnonkin ja mielenrauhan kannalta.

      Nuo vaahdolla täytetyt / vahvistetut koteloratkaisut ovat todella sitä mitä kirjoitat.
      Olen tänne pari kertaa kirjoittanut oman tarinani uretaanivaahdon kastumisesta.
      Siellä eivät mitkään kuivatusreijät vaikuta mitään.
      Se tavara ei päästä vettä pois sisästään edes vapaassa kuivassa ilmassa.
      Ainoa keino on poistaa se vettynyt vaahto mekaanisesti ja suunnitella veneen kellunta ja jäykistäminen uudelleen.

      Reiska2K


    • Anonyymi kirjoitti:

      No ei todellakaan kestä. Lasikuituvene on käytännössä ikuinen. Terhi vettyy ennen pitkää eikä sitä saa ikinä kuivaksi. Sitä voi kuivattaa vaikka vuosia mutta se ei kuivu. Vettynyt terhi on ongelmajätettä eikä sitä ole mitään järkeä korjata. Ei ikinä Terhiä, jo luonnonkin ja mielenrauhan kannalta.

      Ei kestä lasikuituvenekään ilman huolenpitoa ja korjauksia. Rannallevetoa Terhi kestää samanhintaista kuituvenettä paremmin, mutta sitten kun se hajoaa on kuituvene helpommin korjattavissa. Jos Terhin urtsi kastuu ei se nopeasti vety, eli korjaus on hyvin tehtävissä pienen kuivattelun jälkenen vaikka lopputulos ei välttämättä ole kaunis ellei siihen tosissaan panosta. Pahastikin runtattuja Terhejä on korjattu onnistuneesti niin että näyttävät jopa uutta paremmilta, mutta veneen arvo huomioiden se ei ole halpaa lystiä vaikkakin säästää luontoa. Osaamattomalle on kuituveneenkin paikkaaminen ylivoimainen tehtävä.


  • lasten kanssa korkeat laidat ja vakaus lastattaessa ovat arvossaan

    • Siis Kumivene. Sen voi laittaa talveksi vaikka kaappiin.
      Matka on vain 400m ja sen voi uidakin.
      Kolmen hengen kumppariin mahtuu kaikki tarpeellinen ja voihan lyhyen matkan tehdä kahteen kertaan, jos on pakko.

      Jos haluaa esittää varakasta, voi ostaa 5 hengen kumiveneen. Sen saa koneen kanssa 2500 eurolla.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Siis Kumivene. Sen voi laittaa talveksi vaikka kaappiin.
      Matka on vain 400m ja sen voi uidakin.
      Kolmen hengen kumppariin mahtuu kaikki tarpeellinen ja voihan lyhyen matkan tehdä kahteen kertaan, jos on pakko.

      Jos haluaa esittää varakasta, voi ostaa 5 hengen kumiveneen. Sen saa koneen kanssa 2500 eurolla.

      No jos tuolle linjalle lähtee niin miksei sitten Pouch tai Klepper kangaskajakki? Säästyy moottorin hinta kun samassa ajassa tuon matkan meloo ja tarvittaessa ominaisuuksia riittää vaikka Ahvenanmaan ympäri meloisi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      No jos tuolle linjalle lähtee niin miksei sitten Pouch tai Klepper kangaskajakki? Säästyy moottorin hinta kun samassa ajassa tuon matkan meloo ja tarvittaessa ominaisuuksia riittää vaikka Ahvenanmaan ympäri meloisi.

      Ihan hyvä sekin, mutta kajakki ei ole yhtä vakaa. Kokeneelle melojalle ja kyytiläisille toimiva ratkaisu.

      Moottori on 400m matkalle ylellisyys, myönnän sen. Hyvä soutuvene voi olla jopa nopeampi kuin moottorivene koska se ei vaadi alkuvalmisteluja.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ihan hyvä sekin, mutta kajakki ei ole yhtä vakaa. Kokeneelle melojalle ja kyytiläisille toimiva ratkaisu.

      Moottori on 400m matkalle ylellisyys, myönnän sen. Hyvä soutuvene voi olla jopa nopeampi kuin moottorivene koska se ei vaadi alkuvalmisteluja.

      "Moottori on 400m matkalle ylellisyys, myönnän sen. Hyvä soutuvene voi olla jopa nopeampi kuin moottorivene koska se ei vaadi alkuvalmisteluja."

      Mitä ihmeen alkuvalmisteluja? Jos oletuksena, että vene on lastattu ja valmiina lähtöön, sovitat airot paikoilleen ja alat kiskoa tai lasket moottorin veteen, nykäiset käyntiin ja ajat kohti auringonlaskua?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Siis Kumivene. Sen voi laittaa talveksi vaikka kaappiin.
      Matka on vain 400m ja sen voi uidakin.
      Kolmen hengen kumppariin mahtuu kaikki tarpeellinen ja voihan lyhyen matkan tehdä kahteen kertaan, jos on pakko.

      Jos haluaa esittää varakasta, voi ostaa 5 hengen kumiveneen. Sen saa koneen kanssa 2500 eurolla.

      Uintihan on nykytietämyksen mukaan terveellinen harrastus. Näillä kuulailla syyskeleillä se on varmasti erittäin vilvoittavaa.
      Aivan turhaa sijoittaa suuria rahoja mihinkään veneeseen. Kastuvat tavarat jätesäkkiin ja siitä naru hampaisiin, niin mökkireissu hoiituu edullisesti.


    • Anonyymi kirjoitti:

      "Moottori on 400m matkalle ylellisyys, myönnän sen. Hyvä soutuvene voi olla jopa nopeampi kuin moottorivene koska se ei vaadi alkuvalmisteluja."

      Mitä ihmeen alkuvalmisteluja? Jos oletuksena, että vene on lastattu ja valmiina lähtöön, sovitat airot paikoilleen ja alat kiskoa tai lasket moottorin veteen, nykäiset käyntiin ja ajat kohti auringonlaskua?

      Jos oletuksia muuttaa realistisempaan suuntaan eli siihen, että polttoaine pitää hakea ja vene tankata tai käyttää irtotankkia, niin sillä bensanhakureissulla hukataan jo sen verran aikaa, että ehtii souitaa edestakaisin.

      Mitä, jos kirjoittaisit jatkossa käsityöpalstalle koska se on selvästi asia, jota teet eniten. Täällä puhutaan veneistä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ihan hyvä sekin, mutta kajakki ei ole yhtä vakaa. Kokeneelle melojalle ja kyytiläisille toimiva ratkaisu.

      Moottori on 400m matkalle ylellisyys, myönnän sen. Hyvä soutuvene voi olla jopa nopeampi kuin moottorivene koska se ei vaadi alkuvalmisteluja.

      Koitin kerran seisten kaataa vanhaa Pouchia... en onnistunut. Putosin kyllä kyydistä mutta kajakki pysyi pystyssä.

      Joo, jos 400m viittä solmua pienellä perämoottorilla niin nopeammin olet meloen perillä ottaen huomioon moottorin alkuvalmistelut (kuljetus, paikalleen asettaminen, huollot, bensanhakureissut).

      Itse ottaisin kuitenkin pienen plaanaavan avomallisen veneen yhdellä sivupulpetilla koska mieli voi äkkiä muuttua ja halu tutkiskella lähisaaria kasvaa tai tulee kiire noutaa verkot tms. Ei mökkeilyn pidä olla kärvistelyä ja käytettyinä tuollaisia max 20 heppaisella saa varsin edullisesti.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Jos oletuksia muuttaa realistisempaan suuntaan eli siihen, että polttoaine pitää hakea ja vene tankata tai käyttää irtotankkia, niin sillä bensanhakureissulla hukataan jo sen verran aikaa, että ehtii souitaa edestakaisin.

      Mitä, jos kirjoittaisit jatkossa käsityöpalstalle koska se on selvästi asia, jota teet eniten. Täällä puhutaan veneistä.

      No eiköhän se veneen irtotankki täyty siinä samalla kun autokin?
      Kyllä melkonen karppinen saat olla jos esim. Jollain terhillä soudat edes tuon 400m nopeemmin kuin moottorilla.
      Käsityömiehelle: reilu 50vuotta kuljettu merellä et et..


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ihan hyvä sekin, mutta kajakki ei ole yhtä vakaa. Kokeneelle melojalle ja kyytiläisille toimiva ratkaisu.

      Moottori on 400m matkalle ylellisyys, myönnän sen. Hyvä soutuvene voi olla jopa nopeampi kuin moottorivene koska se ei vaadi alkuvalmisteluja.

      ihan tismalleen noin, kaikista järkevin ratkaisu. Melkein tuo matka menisi uimalla:)
      tuollaiselle matkalle on turha hommata järeämpää kalustoa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Siis Kumivene. Sen voi laittaa talveksi vaikka kaappiin.
      Matka on vain 400m ja sen voi uidakin.
      Kolmen hengen kumppariin mahtuu kaikki tarpeellinen ja voihan lyhyen matkan tehdä kahteen kertaan, jos on pakko.

      Jos haluaa esittää varakasta, voi ostaa 5 hengen kumiveneen. Sen saa koneen kanssa 2500 eurolla.

      Paljon parempi kuin kumivene on esim. Päijän soutuvene tarvittaessa 4hp moottorilla tai sitten sähkövatkaimella. Mulla on ollut Päijän 45 vuotta ja se on edelleen kuin uusi, pieniä naarmuja lukuunottamatta. Vakaa ja turvallinen.


  • Kuinka moni keskusteluun osallistujista kulkee säännöllisesti mökilleen yhteysveneellä?
    Arvatenkin suurin osa on vain ns. "yleistietäjiä".

    • "Kuinka moni keskusteluun osallistujista kulkee säännöllisesti mökilleen yhteysveneellä?"

      Hep minä. Siksi tuolla aika alussa kannatin busteria ja max 20 heppasta konetta. Ja vastustin kumivenettä. Soutamistakin vastustan. Ei soutuveneestä ole oikeasti mökin yhteysveneeksi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      "Kuinka moni keskusteluun osallistujista kulkee säännöllisesti mökilleen yhteysveneellä?"

      Hep minä. Siksi tuolla aika alussa kannatin busteria ja max 20 heppasta konetta. Ja vastustin kumivenettä. Soutamistakin vastustan. Ei soutuveneestä ole oikeasti mökin yhteysveneeksi.

      Onko matka 400 metriä vai vielä lyhyempi?

      Siinä olen samaa mieltä, että mitä isomman veneen valiutsee, sitä isompi moottori tarvitaan paitsi lentotukialuksella, jonka voi virittää sillaksi saaren ja mantereen väliin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      "Kuinka moni keskusteluun osallistujista kulkee säännöllisesti mökilleen yhteysveneellä?"

      Hep minä. Siksi tuolla aika alussa kannatin busteria ja max 20 heppasta konetta. Ja vastustin kumivenettä. Soutamistakin vastustan. Ei soutuveneestä ole oikeasti mökin yhteysveneeksi.

      Toistakymmentä kesää soudettiin mökille 350 metriä suuntaansa, varmasti olisi 400 metriäkin onnistunut. Jos oli paljon tavaraa soudettiin sama väli useampaan kertaan ja tuli vähintään kilometrin matka mökillä ollessa päivittäin soudettua muutenkin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Toistakymmentä kesää soudettiin mökille 350 metriä suuntaansa, varmasti olisi 400 metriäkin onnistunut. Jos oli paljon tavaraa soudettiin sama väli useampaan kertaan ja tuli vähintään kilometrin matka mökillä ollessa päivittäin soudettua muutenkin.

      Hyi, hyötylìkuntaa!
      Läski on in!


    • Anonyymi kirjoitti:

      "Kuinka moni keskusteluun osallistujista kulkee säännöllisesti mökilleen yhteysveneellä?"

      Hep minä. Siksi tuolla aika alussa kannatin busteria ja max 20 heppasta konetta. Ja vastustin kumivenettä. Soutamistakin vastustan. Ei soutuveneestä ole oikeasti mökin yhteysveneeksi.

      argumentoinnistasi huokuu kokemus aiheesta.
      tavaroita roudattaessa jopa 400m vesimatka käy rasittavaksi vuosien mittaan.

      ja monellako oikeasti mahtaa olla kumivene yhteyveneenä?


    • Minulla on ollut yhteyskäytössä useita erilaisia pieniä alumiiniveneitä noin 10 km matkalle noin 20 vuoden aikana, pääasiassa päiväreissuja varten, melkein säässä kun säässä jäiden lähdöstä jäiden tuloon vilkkaalla merialueella, yleensä olen ajanut yksin. Toki veneillä on sitten myöskin tehty päiväreissuja retkimielessä. Suosittelin alumiinivenettä enkä pitänyt lyhyelle matkalle liukuvaa venettä terpeellisena, enkä pitänyt kumivenettä hyvänä vaihtoehtona.

      Vielä joitakin mietteitä jotka saattavat olla hyödyksi veneen valintaan, varustukseen ja käyttöön liittyen:

      Sadevesi :
      Jos vene säilytetään vedessä niin sadevesi voi olla merkittävä huolen aihe mantereen puolella erityisesti jos on pitkiä taukoja käyntien välillä. Vaikka akkua ei tarvitsisi käynnistykseen, niin pilssipumpulle voi laittaa oman pikkuakun. Pilssipumppukin voi hirttää kiinni eri syistä ja tyhjentää akun, näin kävi minulle tänä kesänä. Jos joutuu tyhjentämään sadeveden käsin, niin tämä voi olla todella aikaa vievää jos vesi on vaikka jo turkkilevyjen yläpuolella, kokemusta on.

      Sumu:
      Vain sumuun eksynyt tietää varmuudella miten petollinen, äkkiä muuttuva sumu voi olla, ja miten se ikään kuin muuttaa tutun maiseman aivan tunnistamattomaksia. Älypuhelimella tai muilla navigointivälineillä tilanteesta voi selvitä ilman aikahukkaa, mutta varmuuden vuoksi ankkurointivälineet olisi hyvä olla ainakin sumun varalta, ja äkkiä nouseva kova tuuli voi myös viedä pienellä moottorilla varustettua venettä muualle kun ohjaaja haluaa - ankkurilla voi pysäyttää kulunesim. ennen kun joutuu kivikkoon.

      Jää:
      -Jos veneilee myöhään syksyllä, niin jää voi muodostua yllättäen. Omakohtaisia kokemuksia on useita liittyen myöhäiseen telakointiin. Paksuhko jää tai jääsohjo murtuu kyllä vielä vaikka siten, että ajaa keulan jään päälle ja siirtyy keulaan jolloin jää murtuu tai murretaan tarvittessa parrunpätkällä. Ohuessa jäässä on jopa ihan hauskaa ajaa, mutta ei kannata kokeilla muilla kun metalliveneillä.

      Pimeys:
      -Vaikka suunnittelee käyttävänsä yhteysvenettä vain valoisalla, niin kannattaa varautua siihen, että voi joutua ajamaan pimeällä. 360 astetta näkyvä valo voi olla tärkeä oman turvallisuuden kannalta jos alueella liikku muita veneilijöitä. Olen harmittavan usein nähnyt pimeitä veneitä iltojen hämärtyessä, Luultavasti näkevät minut, kun on valo, mutta näenkö heitä?? Tuleeko vastaan vene, jonka valo on niin matalan nysän päässä, että en näe sitä kun kuljettaja on valon edessä?

      Kahvaohjaus:
      -Kahvaohjattu perämoottori on varsin kätevä, yhteysveneissäni oli aikonaan vain näitä, kunnes rupesin kiinnittämään yhä enmmän huomiota yhteen turvallisuusongelmaan: ohjauksen jäykkyys tulee säätää sellaiseksi, että vaikka käsi irtoaa vahingossa ohjauspuikosta, niin moottori ei saisi kääntyä ainakaan niin paljon että vene kääntyy jyrkästi, mikä voi olla kohtalokasta liukunopeuksissa, ja vaarallista myös hitaassa vauhdissa. Käytännössä tämä säätö on 15-20 hp moottoreissani saanut aikaan aika jäykän, voimaa tarvitsevan ohjauksen, jonka jäykkyys saattaa kasvaa nopeuden mukaan. Veneiden ja moottoreiden kasvaessa tämä on myötövaikuttanut siirtymiseen rattiohjaukseen. Luonnollisesti käytän turvakytkintä aina kun se on mahdollista.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Minulla on ollut yhteyskäytössä useita erilaisia pieniä alumiiniveneitä noin 10 km matkalle noin 20 vuoden aikana, pääasiassa päiväreissuja varten, melkein säässä kun säässä jäiden lähdöstä jäiden tuloon vilkkaalla merialueella, yleensä olen ajanut yksin. Toki veneillä on sitten myöskin tehty päiväreissuja retkimielessä. Suosittelin alumiinivenettä enkä pitänyt lyhyelle matkalle liukuvaa venettä terpeellisena, enkä pitänyt kumivenettä hyvänä vaihtoehtona.

      Vielä joitakin mietteitä jotka saattavat olla hyödyksi veneen valintaan, varustukseen ja käyttöön liittyen:

      Sadevesi :
      Jos vene säilytetään vedessä niin sadevesi voi olla merkittävä huolen aihe mantereen puolella erityisesti jos on pitkiä taukoja käyntien välillä. Vaikka akkua ei tarvitsisi käynnistykseen, niin pilssipumpulle voi laittaa oman pikkuakun. Pilssipumppukin voi hirttää kiinni eri syistä ja tyhjentää akun, näin kävi minulle tänä kesänä. Jos joutuu tyhjentämään sadeveden käsin, niin tämä voi olla todella aikaa vievää jos vesi on vaikka jo turkkilevyjen yläpuolella, kokemusta on.

      Sumu:
      Vain sumuun eksynyt tietää varmuudella miten petollinen, äkkiä muuttuva sumu voi olla, ja miten se ikään kuin muuttaa tutun maiseman aivan tunnistamattomaksia. Älypuhelimella tai muilla navigointivälineillä tilanteesta voi selvitä ilman aikahukkaa, mutta varmuuden vuoksi ankkurointivälineet olisi hyvä olla ainakin sumun varalta, ja äkkiä nouseva kova tuuli voi myös viedä pienellä moottorilla varustettua venettä muualle kun ohjaaja haluaa - ankkurilla voi pysäyttää kulunesim. ennen kun joutuu kivikkoon.

      Jää:
      -Jos veneilee myöhään syksyllä, niin jää voi muodostua yllättäen. Omakohtaisia kokemuksia on useita liittyen myöhäiseen telakointiin. Paksuhko jää tai jääsohjo murtuu kyllä vielä vaikka siten, että ajaa keulan jään päälle ja siirtyy keulaan jolloin jää murtuu tai murretaan tarvittessa parrunpätkällä. Ohuessa jäässä on jopa ihan hauskaa ajaa, mutta ei kannata kokeilla muilla kun metalliveneillä.

      Pimeys:
      -Vaikka suunnittelee käyttävänsä yhteysvenettä vain valoisalla, niin kannattaa varautua siihen, että voi joutua ajamaan pimeällä. 360 astetta näkyvä valo voi olla tärkeä oman turvallisuuden kannalta jos alueella liikku muita veneilijöitä. Olen harmittavan usein nähnyt pimeitä veneitä iltojen hämärtyessä, Luultavasti näkevät minut, kun on valo, mutta näenkö heitä?? Tuleeko vastaan vene, jonka valo on niin matalan nysän päässä, että en näe sitä kun kuljettaja on valon edessä?

      Kahvaohjaus:
      -Kahvaohjattu perämoottori on varsin kätevä, yhteysveneissäni oli aikonaan vain näitä, kunnes rupesin kiinnittämään yhä enmmän huomiota yhteen turvallisuusongelmaan: ohjauksen jäykkyys tulee säätää sellaiseksi, että vaikka käsi irtoaa vahingossa ohjauspuikosta, niin moottori ei saisi kääntyä ainakaan niin paljon että vene kääntyy jyrkästi, mikä voi olla kohtalokasta liukunopeuksissa, ja vaarallista myös hitaassa vauhdissa. Käytännössä tämä säätö on 15-20 hp moottoreissani saanut aikaan aika jäykän, voimaa tarvitsevan ohjauksen, jonka jäykkyys saattaa kasvaa nopeuden mukaan. Veneiden ja moottoreiden kasvaessa tämä on myötövaikuttanut siirtymiseen rattiohjaukseen. Luonnollisesti käytän turvakytkintä aina kun se on mahdollista.

      Aloittajalla on 400 metriä saareen. Olisiko tutka tarpeen sumulla, joka yllättää?
      Ainakin lähettävä AIS on välttämätön.

      Pimeällä myös kumiveneeseen saa valon.

      Tuntuu siltä, että matkan ymmärrys on olematon. 400 metriä on kierros stadionin ympäri eikä mikään avomeritaival. Naiset juoksevat sen alle minuuttiin ja hyppivät aitojen yli matkalla :D


  • Kokeneena saarimökkeilijänä neuvon jättämään ohjauspulpetin pois pienestä veneestä. Pinnaohjaus on on varma, eikä se ole niin epäergonominen kuin täällä annetaan ymmärtää. Suurinta osaa purjeveneistäkin ohjataan pinnalla ja päivämatkat ovat tunnetusti pitkiä.

    Veneen tärkeimpiä ominaisuuksia on kuormankantokyky, ja oman kokemuksen mukaan Terhi 440 on yksi kokoluokkansa parhaista. ABS-muovi kestää kyllä rantaanvetoa ja myös jäissäajoa lasikuituvenettä paremmin.

    Tänä päivänä itsellä on käytössä Rönnqvist 16 pinnaohjauksella. Sitä ennen meillä oli yli 10 v Terhi ilman mitään ongelmia. Rönnqvist hankittiin itsetyhjentyvyyden takia ja on se kovassa kelissä kuivempi ajettavakin.

    • Olisiko valinta sama, jos saareen olisi 400m suojaista vettä?
      Mitä lyhyempi matka, sitä lähempänä vneen koon pitää olla normaalia pienintä tarvetta. Jos sitten pitää joskus kuljetaa enemmän, voi tehdä kaksi matkaa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olisiko valinta sama, jos saareen olisi 400m suojaista vettä?
      Mitä lyhyempi matka, sitä lähempänä vneen koon pitää olla normaalia pienintä tarvetta. Jos sitten pitää joskus kuljetaa enemmän, voi tehdä kaksi matkaa.

      Riippuu täysin siitä onko mökkinaapureita lähistöllä. Jos on naapureita pitää katsastaa niiden kalusto ja ostaa pykälän kalliimpi. Pätee niin Terheihin kuin Targoihin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olisiko valinta sama, jos saareen olisi 400m suojaista vettä?
      Mitä lyhyempi matka, sitä lähempänä vneen koon pitää olla normaalia pienintä tarvetta. Jos sitten pitää joskus kuljetaa enemmän, voi tehdä kaksi matkaa.

      Rönnqvist ja Paro ovat meillä päin erittäin suosittuja saaristolaisten yhteysveneitä. Lyhyelle matkalle pienempi ja ulkosaaristolaisille isompi. Alle 5 m veneeseen riittää 20 hv moottori ja ohjauspulpetti on tosiaan pienemmissä veneissä täysin turha. Yli 5 m veneissä moottoritehot yleensä 40 hv ja enemmän. Niissä rattiohjaus puolustaa paikkaansa.


  • Miten joku r-Busteri helpolla ja toimintavarmalla 2-t koneella?

  • Jos möksässä on kunnon sähköt niin laittaisin soutuveneen sähkösnurralla. Jos mantereen venepaikka on laituripaikka niin sitten sadevesityhjentyvä vene ois parempi.

    • Sähkösnurra on yhtä älytön ajatus kuin kumppari yhteysveneeksi.

      2 - 3 hp bensiinikäyttöiset perämoottorit pesevät nuo sähkösnurrat mennen tullen ja tankkaat sellaisen viidessä minuutissa. Akun lataamiseen menee paljon aikaa ja akut vievät ison osuuden pienen veneen kantokyvystä. Mulla on 3,5 hp Tohatsu yhteysveneen perässä. Koko kesän polttoainekulut ovat muutamia kymppejä, eikä moottorikaan ole kallis.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Sähkösnurra on yhtä älytön ajatus kuin kumppari yhteysveneeksi.

      2 - 3 hp bensiinikäyttöiset perämoottorit pesevät nuo sähkösnurrat mennen tullen ja tankkaat sellaisen viidessä minuutissa. Akun lataamiseen menee paljon aikaa ja akut vievät ison osuuden pienen veneen kantokyvystä. Mulla on 3,5 hp Tohatsu yhteysveneen perässä. Koko kesän polttoainekulut ovat muutamia kymppejä, eikä moottorikaan ole kallis.

      Jossain vaiheessa se bensakone kuitenkin sotkee paikat kun sitä nostellaan ja tankataan. Katso huviksesi mitä litiumakku ja sähkömotti painaa. Ei vie kantavuudesta mitään.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Jossain vaiheessa se bensakone kuitenkin sotkee paikat kun sitä nostellaan ja tankataan. Katso huviksesi mitä litiumakku ja sähkömotti painaa. Ei vie kantavuudesta mitään.

      Käyttökohteena suojaisat vedet 400 metriä. Sähkösnurra palvelisi muuten ihan hyvin mutta hinta karkaa käsistä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Käyttökohteena suojaisat vedet 400 metriä. Sähkösnurra palvelisi muuten ihan hyvin mutta hinta karkaa käsistä.

      Sähköperämoottorit ovat käytännössä kertakäyttökamaa Torqeedoa lukuunottamatta. Eivät sovellu yhteysveneen moottoriksi. Kovassa yhteysvenekäytössä sähköperämoottori ei kestä edes yhtä kesää.

      Osta noin 5 m pitkä itsetyhjentyvä kalaraudallinen avovene ja sen perään 5 hv perämoottori. Sellaisella yhdistelmällä me kuljetaan saareen ja ollaan tyytyväisiä veneeseen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Sähköperämoottorit ovat käytännössä kertakäyttökamaa Torqeedoa lukuunottamatta. Eivät sovellu yhteysveneen moottoriksi. Kovassa yhteysvenekäytössä sähköperämoottori ei kestä edes yhtä kesää.

      Osta noin 5 m pitkä itsetyhjentyvä kalaraudallinen avovene ja sen perään 5 hv perämoottori. Sellaisella yhdistelmällä me kuljetaan saareen ja ollaan tyytyväisiä veneeseen.

      Onko yli 400m matka?
      Jos on, niin kyse ei ole samasta tilanteesta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Sähköperämoottorit ovat käytännössä kertakäyttökamaa Torqeedoa lukuunottamatta. Eivät sovellu yhteysveneen moottoriksi. Kovassa yhteysvenekäytössä sähköperämoottori ei kestä edes yhtä kesää.

      Osta noin 5 m pitkä itsetyhjentyvä kalaraudallinen avovene ja sen perään 5 hv perämoottori. Sellaisella yhdistelmällä me kuljetaan saareen ja ollaan tyytyväisiä veneeseen.

      Kolmessa kesän kesämökkikäytön jäljiltä Minn Kotan potkurin sokka oli syöpynyt pois jolloin potkuriakseli löi tyhjää. Toisaalta ainakin kyseinen Minn Kota malli on tarkoitettu ainoastaan makeavesikäyttöön ja sitä käytettiin murtovedessä. Alumiinikotelointikin on syöpynyt ja rupinen mutta vesitiivis ja uudella potkurisokalla toimii taas soutuvene ja kalastelukäytössä. Elektroniikka toimii kuin uutena. Nyt jos olisin hankkimassa sähköperämoottoria pienen bensakoneen korvikkeeksi katselisin 48v malleja joita on tullut markkinoille useammalta valmistajalta ja vaikuttavat laadukkailta.


SEISKA.FI

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.