Siis kun evouskovainen lukee tiedemediaa niin hänen neneänsä eteen tulee tämän tästä JOKAISSESSA tiedemedia-artikkelissa eteen jokin jutun loppujen lopuksi ehdollistava sana tai ilmaus jonka perusteella jutun kirjoittaja väistää vastuunsa valehtelijana.
Tämä näkyy erinomaisen selvästi sekä evoluutiota että kosmologiaa koskevissa uusissa ja vanhemmissakin alan uutisoineissa.
Mutta mitä tekee evokki nähdesään tämän? Hän HALUAA uskoa toisin koska on niin kova kiire sinne sateenkaaarihommiin joista analyysi löytyy Room 1. luvusta.
Tämä näkyy erinomaisen selvästi sekä evoluutiota että kosmologiaa koskevissa uusissa ja vanhemmissakin alan uutisoineissa.
Mutta mitä tekee evokki nähdesään tämän? Hän HALUAA uskoa toisin koska on niin kova kiire sinne sateenkaaarihommiin joista analyysi löytyy Room 1. luvusta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sivullisille tiedoksi, jyrvän valistaminen on osoittautunut mahdottomaksi:
"..jonka perusteella jutun kirjoittaja väistää vastuunsa valehtelijana."
Ei niin, vaan hän suojautuu ottamasta vastuuta kaikkitietävyydestä. Tieteessä on tuo tapa, ettei tuloksia väitetä ikivarmoiksi, vaan esitetään perustelut. ja muistutetaan erehtymisen mahdollisuudesta.
Kiva että tunnustit sen että evokieilla ei ole muuta kuin erehtyväistä näennäistiedettä! Kiitos tästä rehellisyydenpuuskastasi!
Toisinsanoen sanoit juuri saman asian kuin minäkin mutta vain toisin sanoin!
En tietenkään tunnustanut::
"Kiva että tunnustit sen että evokieilla ei ole muuta kuin erehtyväistä näennäistiedettä!"
Sehän ehdottomasti vähiten erehtyvää reaalitiedettä. Suurin osa uusista löydöistä tai korjauksista jättävät aikaisemmat tulokset ennalleen kumoamatta mitään.
Jyrpä se tuossa jankuttaa omiaan, vaikka Raamatusta kirjaimellisina kiskaistut tieteelliset väitteet ovat yleensä umpivääriä.
Tiede on perusteltua tulkintaa pohjautuen objektiivisiin havaintoihin.
Näin ollen, kun esim. tutkija Leisola kirjoittaa luottavansa darwinistisiin menetelmiin kehitellessään entsyymejä, on meidän luotettava hänen sanomaansa, eli, että darwinistiset menetelmät ovat tehokkaita, jopa suunnittelua tehokkaampia tietyissä asioissa.
Taitaa tiedeuutisten lukeminen olla sinulle Jyri liian hapokasta. Katsos kun kiveen hakatut absoluuttiset totuudet kuuluvat vain uskontoihin ja uskomuksiin. Tieteellisessä tutkimuksessa esitetään havaitut tosiasiat mutta niiden perusteella tehdyt päätelmät jätetään tiedeyhteisön arvioitaviksi.
Minulla oli opettaja, joka ei ikinä sanonut vastauksen olevan "oikein". Hän käytti johdonmukaisesti termiä "näin voidaan sanoa". Nuorena opiskelijana pidin tapaa erikoisena, kunnes myöhemmin tajusin sen järkevyyden.
Ainahan voidaan sanoa, mitä sanoa voidaan.
Fiksu opettaja Agnolla. Vähänkin kompleksisemmissa asioissa ilmaisu "näin voidaan sanoa" on selvästi parempi kuin väittää vastausta oikeaksi. Voisihan ilmaisua vielä tarkentaa muotoon "näin voidaan perustellusti sanoa." Kelpaisiko se paremmin?
Vai oliko kommenttisi tarkoitettukin vain saivarteluksi?
>> "näin voidaan perustellusti sanoa." <<
Tämä olisi asiallisempi kyllä.
Sillä "näin voidaan sanoa", vaikka sanottaisiin mitä hyvänsä, mitä vaan ihmisen ääntöelimet kykenee lausumaan.
Evon on tietenkin järkevää ehdollistaa kaikki evouskovaisten pötypuheet sillä ainahan ne uudet evoluution todisteet on kaadettu ennemmin tai myöhemmin.
On kiinnostavaa että sama alituinen ehdollistaminen kuuluu myöskin kosmologian piiriin. Ja se osoittaakin sitten sen että tiedämme kovin vähän mustistaa aukoista ja ja avaruden kaareeutumisesta ja avaruuden laajuudesta.
Älykkäin ihminen kyllä jotenkin hämärästi voi tajuta sen että avaruuden täytyy olla ääretön, siis sehän on tietenkin ääretön, mutta silti sitä asiaa on jotenkin vaikeaa ajatella, samooin kuin ajan ikuisuutta, siis nuo ovat asioita jotka ovat olemassa mutta kuitenkin niiden olemassaolo auttaa vähän ymmärtämään sitä että kenties ihminen ei olekaan se kaikkeuden älykkäin olento.
Toisaalta jos joku älykäs loi kosmoksen ja ihmisenkin niin miksi kummassa hän ei antaisi ihmisen tietää olemassaolostaan? Ja kas kummaa, meillähän onkin Raamattu joka ei ole suinkaan mikään vaikeatajuinen kirja vaan jokainen huolellinen lukija voi kyllä ihan helposti ymmärtää sen sanoman, ja niinhän sen asian kuuluisikin olla, vai mitä?
Ehdollistaminen kuuluu kaikkeen tieteelliseen kielenkäyttöön.
Raamatun sanoma on helppo ymmärtää. Onhan se ymmärretty tuhansilla eri tavoilla uskonnollisissa lahkoissa.
Siinäpä miettimistä:
"Toisaalta jos joku älykäs loi kosmoksen ja ihmisenkin niin miksi kummassa hän ei antaisi ihmisen tietää olemassaolostaan?"
Raamattuun on turha vedota, koska se ei vakuuta kuin pienen osan ihmisistä Jumalan olemassaolosta. Tieteellisesti objektiivisia havaintoja siitä ei ole lainkaan, vaan kaikki jumalatodisteet ovat henkilökohtaisia (subjektiivisia).
Mielestäni tuohon kysymyksesi on löydettävissä vastaus, joka ei kiellä uskoa Jumalaan. Koetapa, keksitkö?
Kretupellen ainoa turva hulluutta vastaan on uskominen absoluuttiseen totuuteen. Muutoin hän joutuisi pohtimaan todennäköisyyksiä sille kuinka todennäköisesti hän palvoo oikeaa jumalaa ja vielä oikeassa lahkossa? Numeroiden valossa kretun taivaspaikka on katkolla samantien, eikä kretun ajukuuppa pysty käsittämään asiaa hajoamatta.