Yritin käydä nukkumaan ja aivan yllättäen tui jokin lapsuusmuisto mieleen... siitä on tuhottoman kauan aikaa... aloin miettimään... lapsuuden jälkeen päivät ovat olleet kuin samanlaista harmaata massaa ja olen tuhlannut vuosikymmeniä, olen tuhlannut elämääni tällä palstallakin, siis tämähän on ajantuhlausta ylimmillään, ihan turhaa ja se ei ketään palvele, ketään en täältä tunne ja ihmiset väittelevät samoista aiheista tai ovat väittelemättä, mutta kirjoitukset näillä palstoilla, ne unohtuvat, jonnekin ajanvirtaan ja ei niitä kukaan muista jälkikäteen... päivät kuluu ajan tuhlauksessa... en halua olla ajantuhlari, joka jätti elämänsä elämättä, minun tulisi käyttää aikaani paremmin.
Tiedättekö, että lopetin taas tupakan polton joitakin päiviä sitten, nikotiinipurukumilla menen etiäpäin ja ajattelin onnistuvani tällä kertaa aivan oikeasti... se ei mitään ratkaise asioita puolestani eikä anna todellista turvaa, eikä lohtua... siinä on tietyt kuviot, milloin on tottunut tupakoimaan ja kuinka sitä käyttää kuin palkintona tai lohdukkeena, se mukamas auttaa selviämään tilanteista, aivot ovat luoneet kuin koodin, jossa se kuvittelee, että se auttaisi selviämään... ja se on aikamoinen valhe... mietin... onko tällä palstalla ollut samanlainen juttu elämässäni.
Joten palstalaiset, auf wiedersehen. On aika hyvästien. Ajanjakso kait tämäkin Kiitos kuitenkin kaikille juttuseurasta, vaikka en ketään täällä ikinä oppinutkaan tuntemaan. Toivottavasti pääsen tästäkin eroon kuin siitä tupakasta... koska en oikeastaan tarvitse tätä palstaa, en lainkaan, kuten en sitä tupakkiakaan.
Tiedättekö, että lopetin taas tupakan polton joitakin päiviä sitten, nikotiinipurukumilla menen etiäpäin ja ajattelin onnistuvani tällä kertaa aivan oikeasti... se ei mitään ratkaise asioita puolestani eikä anna todellista turvaa, eikä lohtua... siinä on tietyt kuviot, milloin on tottunut tupakoimaan ja kuinka sitä käyttää kuin palkintona tai lohdukkeena, se mukamas auttaa selviämään tilanteista, aivot ovat luoneet kuin koodin, jossa se kuvittelee, että se auttaisi selviämään... ja se on aikamoinen valhe... mietin... onko tällä palstalla ollut samanlainen juttu elämässäni.
Joten palstalaiset, auf wiedersehen. On aika hyvästien. Ajanjakso kait tämäkin Kiitos kuitenkin kaikille juttuseurasta, vaikka en ketään täällä ikinä oppinutkaan tuntemaan. Toivottavasti pääsen tästäkin eroon kuin siitä tupakasta... koska en oikeastaan tarvitse tätä palstaa, en lainkaan, kuten en sitä tupakkiakaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kiitos, tämä oli hyvä kirjoitus. Itse olen ollut muutaman päivän tupakoimatta ja suunnilleen yhtä monta päivää tällä palstalla. Olen onnistunut muuttamaan kirjoitukseni pitkälti itseäni voimistavaksi hyvän antamiseksi muille, mutta uskon tämän olevan myös hyvin väliaikaista, koska ajantappoa tämä pääasiassa kuitenkin on ja haluan keskittyä oikeasti olennaisiin asioihin. Hyvää jatkoa sulle.
Aika ajoin tulee mieleen väkisin, eletyn elämän vaiheita. Usein juuri yöllä saattavat ajatukset lapsuudesta tai erilaisista kokemuksista ahdistaa. Kaikilla meillä on omat ristimme. Yritän nauttia ja olla kiitollinen siitä, että olen terve, vaikka välillä ahdistaa. Itse sain uudestisyntyä vaikean elämäntilanteen aikana , kun Jumala veti puoleensa. Kyllä veti nöyräksi ja polvet lattiaan. Nyt on jotakin, , jossa ”roikkua”, vaikka välillä elämä on tyhjää. Toki siihen ovat vaikuttaneet omat valinnat. Uusi päivä voi kaiken muuttaa. Aamen.