Herätystä ei voi tulla niin kauan, kun sitä anotaan itsekkäästi vain omalle uskonryhmälle tai tunnustuskunnalle.
Miksi Herra ohjaisi uusia ihmisiä seurakuntiin, joissa uskovat eivät hyväksy edes toinen toisiaan, tai naapuriseurakunnan uskonsisaria ja -veljiä, edes samalla paikkakunnalla? Tällä hetkellä hedelmää kantaakin enemmän Uskontojen uhrit ry ja muut vastaavat järjestöt kuin Herran seurakunta.
Herätyksessä uskovien on herättävä toimimaan yhdessä rintamassa
konkreettisella käytännön tasolla.
Tämä on vaikea läksy monelle. Onkin aika tyypillistä, ettei näitä herätyksen perään huutajia useinkaan näy muissa kuin omissa seura- ja kuppikunnan kokouksissa. Oppiylpeys on liian korkea raja-aita.
Herran päämääränä ei kuitenkaan ole kasvattaa "kuppikokoa", vaan raamatullista seurakuntaa, joka puhaltaa paikkakunnalla yhteen hiileen. Eikä tällä ykseydellä tarkoiteta ekumeniaa, vaan käytännön tasolla esiin tulevaa rakkautta ja ruohonjuuritason yhteistyötä koko paikkakunnan uskovien kesken.
Herra, joka on lahjomaton sydänten tuntija, kyllä näkee, jos herätystä kaivataan ja rukoillaan etupäässä oman ryhmän tai tunnustuskunnan maineen kiillottamiseksi tai muista itsekkäistä syistä, vaikka suusta tulisi kuinka jaloja sanoja ja rukouksia hyvänsä.
Pimeyden on poistuttava ensin yksilöuskovan omasta sydämestä ja asennemaailmasta. Herätys alkaa yksilöuskovan omasta muutoksesta suhteessa kanssaihmisiin - ja varsinkin suhteessa kanssauskoviin. Herran on ensin annettava silmävoidetta, sydämentahdistin ja kuulokoje jo uskossa oleville. Vasta sen jälkeen on mahdollista, että näkyvämpi ja laajempi herätys voi alkaa myös uskosta osattomissa.
Herralla on herätys ollut jo 2000 vuotta käynnissä. Ihmisiä tulee jatkuvasti uskoon. Vain osa heistä ilmaantuu myös seurakuntiin. Miksi? Juuri edellä mainituista syistä.
Miksi Herra lähettäisi uusia haavoittuvaisia karitsoitaan keskelle mojovaa perheriitaa, jolle jumalaton maailmakin sivusta nauraa?
Raamatun mukaan uskovia seuraa pilkka Jeesuksen nimen tähden, ei sen vuoksi, että olemme räjähtäneet miljoonaan eri palaseen, jotka käyvät enemmän taikka vähemmän hiljaista sisällissotaa keskenään, jopa samalla paikkakunnalla.
Miksi Herra ohjaisi uusia ihmisiä seurakuntiin, joissa uskovat eivät hyväksy edes toinen toisiaan, tai naapuriseurakunnan uskonsisaria ja -veljiä, edes samalla paikkakunnalla? Tällä hetkellä hedelmää kantaakin enemmän Uskontojen uhrit ry ja muut vastaavat järjestöt kuin Herran seurakunta.
Herätyksessä uskovien on herättävä toimimaan yhdessä rintamassa
konkreettisella käytännön tasolla.
Tämä on vaikea läksy monelle. Onkin aika tyypillistä, ettei näitä herätyksen perään huutajia useinkaan näy muissa kuin omissa seura- ja kuppikunnan kokouksissa. Oppiylpeys on liian korkea raja-aita.
Herran päämääränä ei kuitenkaan ole kasvattaa "kuppikokoa", vaan raamatullista seurakuntaa, joka puhaltaa paikkakunnalla yhteen hiileen. Eikä tällä ykseydellä tarkoiteta ekumeniaa, vaan käytännön tasolla esiin tulevaa rakkautta ja ruohonjuuritason yhteistyötä koko paikkakunnan uskovien kesken.
Herra, joka on lahjomaton sydänten tuntija, kyllä näkee, jos herätystä kaivataan ja rukoillaan etupäässä oman ryhmän tai tunnustuskunnan maineen kiillottamiseksi tai muista itsekkäistä syistä, vaikka suusta tulisi kuinka jaloja sanoja ja rukouksia hyvänsä.
Pimeyden on poistuttava ensin yksilöuskovan omasta sydämestä ja asennemaailmasta. Herätys alkaa yksilöuskovan omasta muutoksesta suhteessa kanssaihmisiin - ja varsinkin suhteessa kanssauskoviin. Herran on ensin annettava silmävoidetta, sydämentahdistin ja kuulokoje jo uskossa oleville. Vasta sen jälkeen on mahdollista, että näkyvämpi ja laajempi herätys voi alkaa myös uskosta osattomissa.
Herralla on herätys ollut jo 2000 vuotta käynnissä. Ihmisiä tulee jatkuvasti uskoon. Vain osa heistä ilmaantuu myös seurakuntiin. Miksi? Juuri edellä mainituista syistä.
Miksi Herra lähettäisi uusia haavoittuvaisia karitsoitaan keskelle mojovaa perheriitaa, jolle jumalaton maailmakin sivusta nauraa?
Raamatun mukaan uskovia seuraa pilkka Jeesuksen nimen tähden, ei sen vuoksi, että olemme räjähtäneet miljoonaan eri palaseen, jotka käyvät enemmän taikka vähemmän hiljaista sisällissotaa keskenään, jopa samalla paikkakunnalla.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Juuri näin,samat ajatukset minulla.Eilen juuri totesin ystävälleni,miten on mahdollista,että kaikkein suurimmat hyökkäykset ja hylkäämiset,halveksunnat ovat tulleet uskovien yhteydessä????Haavat ovat todella syvät,sitä kipua en koskaan enää halua kokea,sinä et ole tervetullut,meillä on oma kuppikunta,muita parempi,mene pois!!!!!
Mikä tahansa aihe kääntyy minuun ja minun kurjuuteni. Taito se on tämäkin.
Että on oksettava!!!!!!Juuri tällaisten takia monet ovat lähteneet pois seurakunnista,itseään täynnä olevia petoja!
Mitenkäs Paavali, joka oli Kristuksen rakkauden valtaama ja kantoi huolta kaikista seurkunnista? Hän taisteli taisteli kuitenkin seurakuntien opin puhtauden puolesta, vahvasti nuhellenkin. Kuitenkin kyynelin, kuten esim korinttolaisten kohdalla. Ei siis kovalla sydämellä, vaan Kristuksen mielenlaadulla.
Kaikille seurakunnille Paavalilla oli nuhdeltavaakin, kuten myös kiitettävää. Sitäkään ei pidä unohtaa. Korinttolaisilla oli monia riitoja keskuudessaan sekä leväperäisyyttä. Niistä Paavali ei "rakkauden" nimissä vaiennut. Samoin Rooman uskovillakin oli kinaa juutalaisten ja pakanuudesta kääntyneiden kesken. Siihenkin ongelmaan Paavali pureutui.
Galatalaiset puolestaan olivat luisumassa jopa pois armon evankeliumista. Eikä Paavali siis säästänyt heitäkään. Efesolaisia hän varoitti susista, kolossalaisia järkeisopista ja kaikesta, mikä vie katsetta pois Jeesuksesta. Hän jos joku oli siis Kristittyjen yhteyden puolesta puhuja, mutta kuitenkin totuutta noudattaen rakkaudessa.
Suomessa kristityt ovat hajallaan kuppikunnissaan. Ja jos yhteen tulisi herätys, niin muut huutaisivat kurkku suorana vieressä, että ihan saatanasta. Afrikassa ja Aasiassa on sen sijaan paljon herätystä, koska siellä on otollisempi maaperä.
Neiti Fischbacherilla oli työtoveri, joka ahdisteli häntä jatkuvasti kaikenlaisella kiusaamisella. Hän tuntui jatkuvasti yrittävän saattaa neiti Fischbacheria kyseenalaiseksi muiden silmissä. Sisaremme yritti suhtautua kärsivällisesti työtoveriinsa mutta ei tiennyt, mitä olisi tilanteessa tehnyt. Aina nähdessään tuon työtoverin hän kohteli tätä ystävällisesti taputtamalla naista olkapäälle tai kättelemällä häntä. Ulkoisesti kaikki näytti olevan hyvin, mutta sisäisesti jokin oli vinossa.
Eräänä päivänä sisar Fischbacher luki 1 Pietari 1:22 kohdasta totuuden: "Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä." Hän sanoi itselleen, ettei edes rakastanut työtoveriaan, saati sitten pystynyt tätä rakastamaan hartaasti! Niinpä hän rukoili: "Jumala, minulla ei ole tästä asiasta voittoa. Olen havainnut sen synniksi. Sanot, että minun on rakastettava kanssauskoviani hartaasti, mutta en pysty." Hän pyysi Jumalaa vapauttamaan hänet tuosta synnistä. Hän ei vihannut, mutta ei pystynyt kuitenkaan rakastamaan. Aina tavatessaan työtoverinsa hän yritti parhaansa mukaan rakastaa, mutta se oli mahdotonta.
Eräänä päivänä sisar Fischbacher sulkeutui huoneeseensa ja tunnusti: "Jumala, minun pitäisi rakastaa häntä, mutta en pysty. Tämä on syntiä. Ellen pysty rakastamaan häntä tänään, mitä minulle tapahtuu?" Hän rukoili kolme tuntia, kunnes Kristuksen rakkaus täytti hänen sydämensä. Sillä hetkellä hän olisi voinut vaikka kuolla tuon sisaren puolesta. Hän ei ainoastaan rakastanut häntä, vaan nyt hän rakasti häntä hartaasti. Sellainen harras rakkaus sydämessään hän rukoili työtoverinsa puolesta koko yön. Seuraavana päivänä iltapäivällä töiden jälkeen sisar Fischbacher rukoili jälleen tuon sisaren puolesta. Sen seurauksena tuo työtoveri pääsi voittoon ja sai voiman.
(Watchman Nee, Voittava elämä)
Sak.13:6 Biblia (1776) Mutta jos hänelle sanottaisiin: mitkä haavat ovat sinun kasissäs? niin hänen pitää vastaaman: niin minä olen haavoitettu niiden huoneessa, jotka minua rakastivat.
Herätyksen kohde, alkuunpanija ja toimija on Jumala Itse. Kaitpa Hän Itse asiansa parhaiten toimittaa? Eihän Jumala ole mikään avuton puu-ukko, jonka hyväksi ihmisten tulisi jatkuvasti puuhastella. Hän Itse toimii, missä ja miten toimii, mutta useasti ihmisten kautta. Kyllähän Jumala suoraankin toimii, ilman mitään ihmis- välikäsiä.
Mikä ongelma siis tämä mainittu "herätys" on? Herätystä on yksilötasolla kaiken aikaa. Miksi pitäisi olla jotain näyttävää menoa? Ymmärrän, että helluntailaisuuden koko olemus on toiminta, jossa tavoitellaan suuria massoja. Ja jos massaliikehdintää ei näy, niin "Jumala on hylännyt".
Itse taas uskon yksilöpelastuksiin. Tämä oli Jeesukseenkin ajatus kun Hän puhui yhdestä kadonneesta lampaasta. Paimen kyllä paimentaa isoa laumaa, mutta samalla paimentaa yksilöitä. Pelastus ja herätys on yksilökohtaista ja tässä Hyvä Paimen Itse huolehtii, kaitsee, etsii ja kutsuu jokaista lammasta erikseen.
Bä-ä-ä-ääääää! 🐑
Lopunajan viimeinen suuri herätys tulee linkissä esitetylle uskovien yhteydelle:
https://jeesus-on-herra.com/raamatullinen-kristittyjen-yhteys/
Herätys tulee 06:20.
Olen lukenut linkin herätyssanoman. Uskon, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin siinä esitetty.
Myös itse uskon yhteen paikallisseurakuntaan. Raamattu ei muunlaisesta seurakuntamallista puhu paikkakuntatasolla. Paikallinen yksi seurakunta voi sitten kyllä jakautua pienempiin ryhmiin, ja on suotavaakin, mutta siitäkin huolimatta on kysymys yhdestä ja samasta paikallisseurakunnasta, ei eri tunnustuskunnista omine oppikäsityksineen tms.
En kuitenkaan usko, että ilman vainoja uskovat kaikista rajoistaan ym. hellittävät. Herralla on myös aikaa odottaa. Itselleni Herra on puhunut siitä, etteivät uskovat ole vielä valmiita totuudelliseen srk-muutokseen. Jaot ovat niin vallitsevia ja hallitsevia, samoin oppiylpeys yms. seikat. Osa esim. pelkää ekumeniaan ajautumista tai muuta harhautumista. Oikeaa paikallisseurakunta-asiaa voi siis lähinnä pitää esillä ja odotella Herran kypsyttämistä.
Vaikka rajat, kuppikunnat sun muut siis toistaiseksi vielä säilyvätkin, olisi silti jo nyt mahdollista puhaltaa yhteen hiileen paikkuntatasolla enemmän kuin tehdään. Ennen ensimmäistä askelta totuuden ja toveruuden suuntaan ei sitä toistakaan askelta ikinä tule.
Vaikka Herra koittelee meitä, niin emme saisi nauraa kuten Saara teki Herran koitellessa häntä.
Totuus tulee kyllä osoitetuksi totuudeksi ajallaan.
Raamatullinen uskoon tulo ja terve uskossa kasvaminen johtaa paikallisseurakuntakäsitteen ymmärtämiseen. Uskon sen niin kuin tässä linkissä on opetuksia:
https://jeesus-on-herra.com/kirjoitukset/
Tämä sieltä kolahti:
https://jeesus-on-herra.com/se-on-taytetty/
Laita herätyskello soimaan äläkä täällä nillitä.
Jos jumalanne olisi olemassa niin kai se olisi jo homman hoitanut mieleisekseen vaikka onkin pahansuopa ilkiö ja laiskan sutjakka.
Jos tuntisit raamatun ja raamatun Jumalan, niin et olisi tuota äskeistä kirjoittanut, sillä raamattu itse kertoo, että Jumalan pitkämielisyys odottaa, sillä hän ei tahtoisi yhdenkään joutuvan kadotukseen, vaan tulevan totuuden tuntoon ja pelastuvan. Siksi "hommia ei jo ole hoidettu hänen mieleisekseen", koska hän haluaa odottaa sinunkin tulevan luokseen ja pelastuvan, enne kuin se loppu ja tuomio on käsillä.
Ap.t.2:18 Biblia (1776) Ja myös minun palveliaini päälle ja minun piikani päälle niinä päivinä vuodatan minä Hengestäni, ja heidän pitää ennustaman. Kirjoitetaan: palvelijani.
2Piet.3:9 Biblia Ei Herra viivytä lupaustansa, (niinkuin sen viipyvän luulevat,) vaan hän on meidän kanssamme kärsivällinen, ja ei tahdo, että jonkun pitäis hukkuman, vaan että jokainen itsensä parannukseen kääntäis.