Mielipiteitä rengasvaloista?

Anonyymi

Kuvailen tuote/ruokakuvia nettiin, joten tarvetta olisi valaisimelle. Ilmeisesti rengasvalo olisi hyvä tähän tarkoitukseen? Onkos kellään tietoa tai kokemusta mikä olisi hyvä valinta?

Olen katsellut
https://www.amazon.de/dp/B07LFXYM5X/
Tai
https://www.amazon.de/dp/B07RL9VF3C/

Vai millasia ovat USB-muuntajaan liitettävät jotka maksaa parikymppia
Esim http://s.aliexpress.com/A7f2YfYZ

19

<50

Vastaukset

  • Antaa hyvin tasaisen valon, mutta samalla kuvasta tulee äkkiä lattea ja tylsä, jos käytetään pelkkää rengasvaloa. Mietin pitkään tuollaisen hankintaa, mutta valitsin valokuution parilla lampulla.

    Jos kuvaat aina samassa paikassa, tee vakio järjestely kolmella, neljällä salamalla. Esimerkiksi Godoxin triggerit ja salamat ovat aika hyviä verrattuna hintaan. Esimerkiksi keittiössä jalustat ovat hakalia, koita saada salamalaitteet kiinni johonkin esimerkiksi puristimilla. Jos taas setin pitää kulkea mukana, hanki hyvä TTL-salama ja tasoitukseen heijastin.

  • Valaistuksessa yleensä pitäisi välttää suoraa valoa joten rengasvalot eivät liene paras valinta. Täytevalona voidaan käyttää. Riippuu tietysti siitä että millaisia kuvia halutaan että miten valaistus pitää toteuttaa. Periaatteessa 1 tasovalo riittää. 2 olisi parempi ja 3 ehkä aika optimaalinen. Perus setit 2 valolla saa alle tonnilla. Käsisalamat tietysti myös mahdollisia mutta jos kuvaa paljon niin aikamoinen paristo/latausrumba.

  • Kiitoksia kaikille, yleensä keittiön pöydällä kuvaan joten mitkään kiinteät ratkaisut ei käy. Täytyy viel miettiä

  • Rengassalama on kelpo peli, mutta vain varsin rajoitetuissa tapauksissa. Ruokakuvaus ei missään tapauksessa kuulu niihin. Henkilökuvauksessa sillä saa oman omanlaatuisen tunnelmansa ja ihon muotoilun, harvemmin rengasta käytetään tuotekuvauksiin, makrokuvaukseen kyllä.

    Toisaalta rengassalamaa voi toki käyttää myös jonkin pehmentävän kalvon takaa eikä pelkästään objetiivin ympäriltä/suunnasta paukuttaen. Silloin sen antama valo on samanlaista kun minkä tahansa pienehkön pintavalon, jota ruokakuvauksessa paljon käytetään. Eli ei sellaisen hankkiminen tai edes kokeileminen ole mitenkään pöljä ajatus.

    Vaikka ruokakuvauksissa käytetään tavallisesti melko pehmeitä valoja, tarvitaan usein myös jotain kovempaa valonlähdettä lisäämään kontrastia ja antamaa kimmellystä osaan kuvasta, korostamaan pääkohdetta jne. Ei siis pelkkää valkoista telttaa.

  • YouTubessa on runsaasti hyviä esimerkkejä vaikkapa haulla "photograph food".

    Se mitä itse painottaisin on järjestelyn helppous. Valaistus pitää kyetä pitämään mahdollisuuksien mukaan paikallaan koko ajan, tai edes niin, että setti on helppo levittää vakioidusti.

    Jalustat ovat paras tapa, jos ne voivat olla koko ajan paikallaan, mutta harvassa keittiössä on näin. Toinen vaihtoehto on kiinnityspisteet seiniin. Valot tai salamat siihen tarkoitetuilla puristimilla vakio paikoille hyllyihin tai oviin on harkinnan arvoinen, kevyempi vaihtoehto. Tietysti kisko katossa on paras, mutta sille tulee hintaa.

    Meillä tehtiin keittiöremppa joku vuosi sitten ja puuseppä otatti keittiöstä mainoskuvat työn jälkeen. Kuvat valaistiin yhdellä studiosalamalla katon kulmaan. Pienessä keittiössä se loi riittävän, tasaisen ja muotoilevan valon. Tuotakin voisi kokeilla.

    Jos setin levittämiseen menee tunti, et tee sitä. Jos siihen menee viisi minuuttia, se sujuu muun ohessa.

    • Kiinteä kiinnitys? Miten silloin muutat valaistusta helposti ja nopeasti? Kotona vain turhaan pölyttyisivät. Jalustan pystyttäminen ei kauaa vie mikäli vermeet on nopeasti saatavilla. Amatöörillä aikaa kuluu ihan vaan ihmettelyyn ja miettimiseen. Ruokakuvauksen voi aloittaa yhdellä valolla. Siihen jalusta, softbox tai sateenvarjo ja lisäksi joku valkoinen levy heijastimeksi jolla voi vähän avata varjoja. Kun homma alkaa olla hallinnassa voi hankkia toisen ja kolmannenkin jos tarvetta. Ikkunasta tuleva luonnonvalo on erittäin hyvä ja suosittu valonlähde mutta siihen liittyy säävaraus ja vuodenaikojen ja kellonaikojen aiheuttama vaihtelu valon määrässä ja suunnassa. Periaatteessa voi käyttää vaikka jalkalamppua jos rahasta on tiukkaa. Pääasia on että kuvaa, eikä vain haaveile jostain "oikeasta studiosta".


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kiinteä kiinnitys? Miten silloin muutat valaistusta helposti ja nopeasti? Kotona vain turhaan pölyttyisivät. Jalustan pystyttäminen ei kauaa vie mikäli vermeet on nopeasti saatavilla. Amatöörillä aikaa kuluu ihan vaan ihmettelyyn ja miettimiseen. Ruokakuvauksen voi aloittaa yhdellä valolla. Siihen jalusta, softbox tai sateenvarjo ja lisäksi joku valkoinen levy heijastimeksi jolla voi vähän avata varjoja. Kun homma alkaa olla hallinnassa voi hankkia toisen ja kolmannenkin jos tarvetta. Ikkunasta tuleva luonnonvalo on erittäin hyvä ja suosittu valonlähde mutta siihen liittyy säävaraus ja vuodenaikojen ja kellonaikojen aiheuttama vaihtelu valon määrässä ja suunnassa. Periaatteessa voi käyttää vaikka jalkalamppua jos rahasta on tiukkaa. Pääasia on että kuvaa, eikä vain haaveile jostain "oikeasta studiosta".

      Tämä kaikki melkoisen totta, mutta luonnonvaloa käytettäessä on otettava huomioon myös värilämpötilaerot ikkunavalon ja keinovalojen välillä. Valkoinen levy on hyvä (styroksin pala) mutta myös rypytelty alumiinifolio (liimattuna pahvinpalaan) toimii joissain tapauksissa paremmin (kovempaa valoa). ihan vain erikokoiset peilit kuuluvat kuvaajan arsenaaliin myöskin, hukkavaloa voi käyttää hyväkseen korostamaan jotain kohtia asetelmassa. Tehokas LED taskulampoppu!!!

      Ruokakuvauksessahan valot pitää asetella ensin kohdalleen joko tyhjien astioitten tai vastikkeitten kanssa, koska itse annosta ei välttämättä ole pahimmillaan aikaa kuvata kuin puoli minuuttia ennen kuin vanukas lässähtää ja soppa lakkaa höyryämästä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Tämä kaikki melkoisen totta, mutta luonnonvaloa käytettäessä on otettava huomioon myös värilämpötilaerot ikkunavalon ja keinovalojen välillä. Valkoinen levy on hyvä (styroksin pala) mutta myös rypytelty alumiinifolio (liimattuna pahvinpalaan) toimii joissain tapauksissa paremmin (kovempaa valoa). ihan vain erikokoiset peilit kuuluvat kuvaajan arsenaaliin myöskin, hukkavaloa voi käyttää hyväkseen korostamaan jotain kohtia asetelmassa. Tehokas LED taskulampoppu!!!

      Ruokakuvauksessahan valot pitää asetella ensin kohdalleen joko tyhjien astioitten tai vastikkeitten kanssa, koska itse annosta ei välttämättä ole pahimmillaan aikaa kuvata kuin puoli minuuttia ennen kuin vanukas lässähtää ja soppa lakkaa höyryämästä.

      Tässä oli hyvä kiteytys.

      YouTubesta yksi ensimmäisistä hiteistä haulla food photography oli muuten ruokakuvaskirjan mainos.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Tämä kaikki melkoisen totta, mutta luonnonvaloa käytettäessä on otettava huomioon myös värilämpötilaerot ikkunavalon ja keinovalojen välillä. Valkoinen levy on hyvä (styroksin pala) mutta myös rypytelty alumiinifolio (liimattuna pahvinpalaan) toimii joissain tapauksissa paremmin (kovempaa valoa). ihan vain erikokoiset peilit kuuluvat kuvaajan arsenaaliin myöskin, hukkavaloa voi käyttää hyväkseen korostamaan jotain kohtia asetelmassa. Tehokas LED taskulampoppu!!!

      Ruokakuvauksessahan valot pitää asetella ensin kohdalleen joko tyhjien astioitten tai vastikkeitten kanssa, koska itse annosta ei välttämättä ole pahimmillaan aikaa kuvata kuin puoli minuuttia ennen kuin vanukas lässähtää ja soppa lakkaa höyryämästä.

      Kokonaisvalaistus on kolmen kauppa: valitut videovalaisimet tai salamalaitteet, luonnonvalo ja keittiön valaisimet.

      Vaihtoehto salamalaitteille on hankkia säädettävät bi color led paneelit. Silloin niiden valolla voi täydentää luonnonvaloa tai keinovaloa.

      Keittiön muun valaistuksen värilämpötila tulee ottaa huomioon, jos se näkyy kuvissa. Laadukkaat valaisinliikkeet pystyvät auttamaan. Meidän keittiön valaistuksen suunnitteli Halogen galleria Lönkalla Helsingissä. Yksi ensimmäisiä kysymyksiä oli, minkä värilämpötilan haluatte?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Tämä kaikki melkoisen totta, mutta luonnonvaloa käytettäessä on otettava huomioon myös värilämpötilaerot ikkunavalon ja keinovalojen välillä. Valkoinen levy on hyvä (styroksin pala) mutta myös rypytelty alumiinifolio (liimattuna pahvinpalaan) toimii joissain tapauksissa paremmin (kovempaa valoa). ihan vain erikokoiset peilit kuuluvat kuvaajan arsenaaliin myöskin, hukkavaloa voi käyttää hyväkseen korostamaan jotain kohtia asetelmassa. Tehokas LED taskulampoppu!!!

      Ruokakuvauksessahan valot pitää asetella ensin kohdalleen joko tyhjien astioitten tai vastikkeitten kanssa, koska itse annosta ei välttämättä ole pahimmillaan aikaa kuvata kuin puoli minuuttia ennen kuin vanukas lässähtää ja soppa lakkaa höyryämästä.

      Melkein totta tämäkin. Sekavaloa tulee välttää viimeiseen asti. Eli käytetään vain yhtä valonlähdettä kerralla. Salamoita tai muita voi toki olla useampi kerralla mutta kaikilla valonlähteillä tulee olla sama värilämpötila. Ikkunavalolla kuvattaessa sammutetaan kattovalot ja salamalla kuvatessa pitäisi tilan olla hämärä joten myös ikkuna tulee peittää. Vanukkaat tapaavat harvemmin lässähtää, kohokkaat kylläkin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Melkein totta tämäkin. Sekavaloa tulee välttää viimeiseen asti. Eli käytetään vain yhtä valonlähdettä kerralla. Salamoita tai muita voi toki olla useampi kerralla mutta kaikilla valonlähteillä tulee olla sama värilämpötila. Ikkunavalolla kuvattaessa sammutetaan kattovalot ja salamalla kuvatessa pitäisi tilan olla hämärä joten myös ikkuna tulee peittää. Vanukkaat tapaavat harvemmin lässähtää, kohokkaat kylläkin.

      Juuri noin, "...luonnonvaloa tai keinovaloa..." . Säädettävillä led-paneeleilla voi myös täydentää olemassa olevaa luonnonvaloa tai keinovaloa, mutta niitä ei voi sekoittaa. Vähän yksinkertaistaen salaman värilämpötila on yleensä luonnonvaloa lähellä, joten sillä voi täydentää päivänvaloa.


  • Kahdella tai kolmella valolähteellä saat ruokakuvat paljon herkullisemmiksi. Kuvaan järjestelmäkameralla. Itse käytän Nikon SB700 salamaa kamerassa kiinni valolähteenä ja ohjaamassa muita salamia ja suuntaan sen useimmiten kattoon. Sille kaveriksi tuon SB700 ohjaamana vanhempi SB600 ja joskus kasikin noita. Pikkusalamat omilla jalkapalikoilla joten ne voi asettaa mihin tahansa pöydälle tai tuolille. Koko setti käyttää kameran omaa salaohjausta joten aina ommistuu. Ihan satavarmasti myös Canonilla on vastaava systeemi. Tuollainen valosetti mahtuu helposti laukkuun tai kamerareppuun ja kokoaminen vie alle 2 minuuttia. Hinta tuolle systeemille on isompi. ohjaava salama käytettynä n100-150€ ja pikkuisemmat SB-600 salamat n.50€ kpl käytettynä. Tuo kameravalmistajan oma TTL ohjaus on ihan ehdoton juttu tavaroiden tai ihmisten kuvaamisessa

    • Godox tekee kohtuuhintaisia TTL (ja HSS!) salamia ja niihin triggereitä päämerkeille. Ainakin Canon, Nikon, Fuji Olympus/Panasonic ja Sony ovat mukana listalla. Niitä on kiitetty sekä testeissä että nettikeskusteluissa. Mukana on malleja, jotka sijoittuvat perinteisten kamerakohtaisten salamalaitteiden ja studiosalamalaitteiden väliin. Tässä helppokäyttöiseksi mainittu triggeri:

      https://www.digitarvike.fi/product/106887/godox-xpro-c--24ghz-hss-transmitter-canon

      Ja tässä salama, joka on jossain puolivälissä käsi- ja studiosalaman väliltä:

      https://www.digitarvike.fi/product/106018/godox-witstro-ad200-kit--barn-doors-honeycomb-4-kpl-varisuotimet

      Jos nyt olisin ostamassa salamalaitetta, ostaisin varmaan jotain tällaista. Kun ostin salamat, ei Godoxilla ollut vielä TTL:ää omalle merkilleni. Kuvaan reportaasit yleensä 42 ohjeluvun kääntyväpäisellä salamalla ja teen valaisun katon kautta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Godox tekee kohtuuhintaisia TTL (ja HSS!) salamia ja niihin triggereitä päämerkeille. Ainakin Canon, Nikon, Fuji Olympus/Panasonic ja Sony ovat mukana listalla. Niitä on kiitetty sekä testeissä että nettikeskusteluissa. Mukana on malleja, jotka sijoittuvat perinteisten kamerakohtaisten salamalaitteiden ja studiosalamalaitteiden väliin. Tässä helppokäyttöiseksi mainittu triggeri:

      https://www.digitarvike.fi/product/106887/godox-xpro-c--24ghz-hss-transmitter-canon

      Ja tässä salama, joka on jossain puolivälissä käsi- ja studiosalaman väliltä:

      https://www.digitarvike.fi/product/106018/godox-witstro-ad200-kit--barn-doors-honeycomb-4-kpl-varisuotimet

      Jos nyt olisin ostamassa salamalaitetta, ostaisin varmaan jotain tällaista. Kun ostin salamat, ei Godoxilla ollut vielä TTL:ää omalle merkilleni. Kuvaan reportaasit yleensä 42 ohjeluvun kääntyväpäisellä salamalla ja teen valaisun katon kautta.

      Digitarvikkeella on justiinsa käsittämätön tarjous Hähnelin radiotrigger + 2 salamaa setistä Sonylle. Koko satsi halvemmalla kuin 1 kpl merkkisalamoita.

      Ruokakuvausta en ole harrastanut mutta työnnän silti lusikkani soppaan. Kun tässä kerran puhutaan näistä suht halvoista lisävarustesalamoista, jotka yleensä toimivat AA-paristoilla tai akuilla, niin niissä on yksi hemmetin iso valuvika. Ne toimivat usein AA-paristoilla tai akuilla!

      Paristojen virranantokyky on heikko, joten tehokkaalla salamalla latautumisajasta tulee pitkä - jos salama joutuu antamaan kaikkensa (täysi teho), niin uusillakin paristoilla monta sekuntia ja suunta on vain huonompaan päin. Paristojen ajo tyhjäksi ottaa aikansa ja koko ajan saa kärsiä aina vaan pitemmäksi venyvästä latautumisajasta.

      NiMH akut vähän parempia latautumisen suhteen, mutta näissä silti itsepurkautuminen jonkinasteinen riesa (jos setti on välillä vaikka pari kuukautta käyttämättä) ja lyhyt elinikä ISO riesa. Mokomien kanssa on 20 vuotta pelattu ja aina on homma mennyt niin, että virranantokyky näissä rupeaa 1-2 vuoden ikäisenä hiipumaan ja virtasyöpöt laitteet rupeavat kovin nopeasti huutamaan, että vaihda patterit. Ongelma saattaa olla yhdessä ainoassa akussa ja jos samanlaisia akkuja on käsissä monta 4 kpl sarjaa ja käsissä on myös älaturi, joka kykenee akkujen kapasiteettia ja virranantoa mittaamaan, niin näistä pystyy koostamaan toimivia settejä. Tosin testien ajoon kuluu aikaa jopa päiviä... Ne huonommatkin akut saattavat vielä vuosien ajan olla käyttökelpoisia vähemmän vaativissa laitteissa, mutta sehän ei kuvaajaa lämmitä.

      Hähnelin salamat toimivat merkkikohtaisilla Li-Ion akuilla. Tämä setti on vasta paketista purettu ja pikaisesti testattu, mutta aiemmat kokemukset Li-Ioneista ovat olleet paljon parempia. Paljon pidempi toiminta-aika kuin 4xAA NiMH -setillä ja Li-Ion futaa uudenveroisesti ehkä 2-3 vuotta ja hiipuminen alkaa olla ongelma vasta n. 4 vuoden iässä. Myös Godoxilla näkyy olevan LiIon käytössä, mutta Nissinillä ei...

      Vaikka Li-Ion akun kappalehinta olisi satkun, niin ei se tule yhtään halvemmaksi ostella samalla 4 vuoden jaksolla 2 tusinaa AA akkua. Ei ainakaan, jos laskee hintaa myös tämän akkukasan tonkimiseen kuluvalle ajalle.


  • Värimäärityksiin vielä lisäyksenä, että kun käytät salamaa, niin värit ovat kohdalla riippumatta keittiön lamppujen värilämpötilasta.

    • Edellyttää toki niin vahvoja salamalaitteita, että ne peittävät muun valaistuksen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Edellyttää toki niin vahvoja salamalaitteita, että ne peittävät muun valaistuksen.

      Lähietäisyydeltä melkein mitkä vain salamalaiteet ovat kyllin tehokkaita tappamaan sisätilan valot. Täsmäysaikakin on luokkaa 1/125 - 1/250, jolla valotusajalla ja tyypillisellä f/8-11 aukolla ei vallitsevasta valosta tartu tiedostoon yhtään mitään.

      Ongelmaksi tulee näin joulun lähestyessä kynttilät, jotka pitää valottaa mukaan hieman pitemmällä valotusajalla.

      Ylimalkaan ylempänä esitetty ohje, että sekavaloa eli eri värilämpötiloja pitää välttää on sinänsä hyvä, mutta kyllä usein ruokakuvissakin halutaan sekä takkatulta, kynttilöitä ja sinertävää talven hehkua ikkunasta (vaikka sitten kalvotettu salama...) samaan kuvaan. Eri värilämpötilojen (tuli/ulkovalo) ja valojen luonteitten (platku yleisvalo/kimaltava spotti) sekoituksella tulee usein kiinnostavampi kuva.


    • Värit kohdallaan, jos paukutetaan lyhyellä suljinajalla. Sitten menee vaikeaksi, jos halutaan myös niitä keittiön lamppuja samaan kuvaa. Salaman valo vastaa päivänvaloa ja valkotasapainoasetus sen mukaan. Hehkulamput (myös halogeenit) menevät tällöin ilkeän oranssiksi ja bulkkimallin loisteputket (pienloisteputket ja muutkin lamput 827 sävyllä = 2700 K) sitten haarukassa kellanoranssia - vihreää.

      Asiaa auttaa kummasti, jos lamppuja pystyy vaihtamaan kylmäsävyisempiin. 4000 K loistelamppuja (sävy 840) saattaa tuurilla löytyä lähimmästä rautakaupastakin, samoin E27 kantaisia päivävalolamppuja. Tosin päivävalolamppujen 6500 K saattaa jo mennä vähän salamavaloa kylmemmäksi... näistä ei kokemusta.

      Paras voisi olla loisteputket 950 tai 965 sävyllä. 9=hyvä väritoisto ja värilämpötila 5000 K tai 6500 K. Tällaisia käytetään myös kirkasvaloissa - siinäpä muuten yksi vehje, mitä voisi valaisuun käyttää, jos mokoman jostain saa puoli-ilmaiseksi.


Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.