Venäjä demonisoi Natoa – Kremlin valheet listattiin
Heikki Hakala | 29.07.2019 | 07:00- päivitetty 28.07.2019 | 22:41
Disinformaatio saa tutkijan mukaan hälyttävän paljon kaikupohjaa lännessä.
Siitä saakka, kun Nato 70 vuotta sitten perustettiin suojaamaan Eurooppaa Neuvostoliiton mahdolliselta hyökkäykseltä, Kreml on pyrkinyt esittämään läntisen puolustusliiton aggressiivisena uhkana.
Neuvostoliiton propagandassa Nato pelkistyi tutkija Janusz Bugajskin mukaan Yhdysvaltojen kontrolloimaksi laajentumishaluiseksi liittoumaksi, jonka tarkoituksena oli edistää kapitalistista hyväksikäytön politiikkaa ja tukahduttaa työtätekevien massojen pyrinnöt.
– Vladimir Putinin aikana länsivastainen disinformaatio on päivitetty uusin sankarein ja lurjuksin, mutta Nato ja Yhdysvallat ovat säilyttäneet asemansa pysyvinä vastustajina. Kremlin fraseologia ja symbolismi tunkeutuvat edelleen osaksi läntisiä narratiiveja – levisivätpä ne Putinin ymmärtäjien välityksellä tai vain seurauksena siitä, että säännöllisesti toistettujen perättömyyksien korjaaminen on lyöty laimin, Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa työskentelevä Bugajski kirjoittaa.
Kreml haluaa hänen mukaansa venäläisten uskovan, että Nato pyrkii eristämään Venäjän ja suunnittelee maan pilkkomista. Läntiselle yleisölle Natosta luodaan kuvaa sotaa lietsovana järjestönä, joka provosoi Venäjää konflikteihin ja rajoittaa eurooppalaisten valtioiden suvereniteettia.
Nato ei pakota ketään jäsenekseen
Viisi Venäjän propagandassa toistuvaa valheellista väitettä on Bugajskin mukaan saavuttanut sellaista kaikupohjaa, että ne voivat vaikuttaa vääristävästi yleiseen mielipiteeseen. Niistä ensimmäinen on syytös Naton aggressiivisesta laajentumisesta.
– Tosiasiassa Nato ei ole määrännyt yhtään maata jäsenekseen, vaan maat, jotka ovat vapauttaneet itsensä Moskovan määräysvallasta, ovat vapaaehtoisesti pyytäneet päästä Naton jäseniksi. Tämä on täydellinen vastakohta Venäjän toimintatavalle – nielaista valtioita sodan, valloituksen, uhkausten ja kiristyksen keinoin, Bugajski toteaa.
Toisen, läntisiinkin tiedotusvälineisiin syötetyn väitteen mukaan Nato olisi kylmän sodan päättyessä luvannut, että mikään entisistä itäblokin maista ei pääsisi puolustusliiton jäseneksi. Todellisuudessa tällaista keskustelua ei virallisissa yhteyksissä koskaan käyty, eikä Nato ole sulkenut oviaan miltään eurooppalaiselta valtiolta.
– Kolmas laajasti hoettu perättömyys on se, että Naton laajentuminen syventää jakolinjoja Euroopassa ja uhkaa Venäjää. Tosiasiassa yhteinen jäsenyys turvallisuusliittoumassa lisää vakautta vähentäessään naapurimaiden keskinäisiä kiistoja, Bugajski sanoo.
Katteettomia uhkakuvia
Myös mielikuva, jonka mukaan Nato uhkaisi Venäjää, on hänen mukaansa pötyä. Kun Kremlin propaganda maalaa kauhukuvia Venäjän rajoille ulottuvasta Natosta, se unohtaa mainita, että yhtä lailla Venäjä ulottuu useiden Nato-maiden rajoille ja että sen Varsovaa, Tallinnaa, Vilnaa ja Riikaa kohtaan esittämillä uhkauksilla on historialliset ennakkotapauksensa.
– Neljänneksi Moskovan Nato-vastainen retoriikka syyttää liittoumaa USA:n imperialismin peitteeksi. Naton jäsenyys näin ollen tukahduttaisi itsenäisen ulkopolitiikan Washingtonin sotkiessa pienet maat yhä uusiin konflikteihin. Tässä sivuutetaan se tosiseikka, että Natossa kaikki päätökset tehdään konsensusperiaatteella, kansalliset asevoimat pysyvät valtion omassa kontrollissa eikä minkään jäsenvaltion ole pakko osallistua yhteenkään Nato-johtoiseen operaatioon, Bugajski huomauttaa.
Kremlin viidennen propagandaväittämän mukaan Naton itäiselle sivustalle sijoitetut eFP-joukot rikkovat Naton ja Venäjän vuonna 1997 solmimaa yhteistyösopimusta. Väite on Bugajskin mukaan erityisen räikeä tilanteessa, jossa Venäjä on itse loukannut eurooppalaisten naapuriensa suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.
Hän muistuttaa eFP-joukkojen tarkoittavan käytännössä vain neljää rotaatioperiaatteella toimivaa vahvennetun pataljoonan suuruista taisteluosastoa. Samaan aikaan Venäjä on tehnyt olennaisesti mittavampia ja luonteeltaan pysyviä joukkojen ja kaluston siirtoja läntisten rajojensa tuntumaan sekä laiminlyönyt sotaharjoitusten läpinäkyvyyttä koskevia sitoumuksiaan.
– Ottaen huomioon Kremlin syytösten pyörteen, läntisten johtajien yritykset vakuuttaa Moskova siitä, että Nato ei muodosta uhkaa Venäjälle, ovat silkkaa ajan haaskausta. Putin näkee jo pelkän Naton olemassaolonkin uhkana Kremlin pyrkimyksille, sillä puolustusliiton missiona on suojella niiden valtioiden itsenäisyyttä, jotka Venäjä haluaisi alistaa, Bugajski päättelee.
Heikki Hakala | 29.07.2019 | 07:00- päivitetty 28.07.2019 | 22:41
Disinformaatio saa tutkijan mukaan hälyttävän paljon kaikupohjaa lännessä.
Siitä saakka, kun Nato 70 vuotta sitten perustettiin suojaamaan Eurooppaa Neuvostoliiton mahdolliselta hyökkäykseltä, Kreml on pyrkinyt esittämään läntisen puolustusliiton aggressiivisena uhkana.
Neuvostoliiton propagandassa Nato pelkistyi tutkija Janusz Bugajskin mukaan Yhdysvaltojen kontrolloimaksi laajentumishaluiseksi liittoumaksi, jonka tarkoituksena oli edistää kapitalistista hyväksikäytön politiikkaa ja tukahduttaa työtätekevien massojen pyrinnöt.
– Vladimir Putinin aikana länsivastainen disinformaatio on päivitetty uusin sankarein ja lurjuksin, mutta Nato ja Yhdysvallat ovat säilyttäneet asemansa pysyvinä vastustajina. Kremlin fraseologia ja symbolismi tunkeutuvat edelleen osaksi läntisiä narratiiveja – levisivätpä ne Putinin ymmärtäjien välityksellä tai vain seurauksena siitä, että säännöllisesti toistettujen perättömyyksien korjaaminen on lyöty laimin, Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa työskentelevä Bugajski kirjoittaa.
Kreml haluaa hänen mukaansa venäläisten uskovan, että Nato pyrkii eristämään Venäjän ja suunnittelee maan pilkkomista. Läntiselle yleisölle Natosta luodaan kuvaa sotaa lietsovana järjestönä, joka provosoi Venäjää konflikteihin ja rajoittaa eurooppalaisten valtioiden suvereniteettia.
Nato ei pakota ketään jäsenekseen
Viisi Venäjän propagandassa toistuvaa valheellista väitettä on Bugajskin mukaan saavuttanut sellaista kaikupohjaa, että ne voivat vaikuttaa vääristävästi yleiseen mielipiteeseen. Niistä ensimmäinen on syytös Naton aggressiivisesta laajentumisesta.
– Tosiasiassa Nato ei ole määrännyt yhtään maata jäsenekseen, vaan maat, jotka ovat vapauttaneet itsensä Moskovan määräysvallasta, ovat vapaaehtoisesti pyytäneet päästä Naton jäseniksi. Tämä on täydellinen vastakohta Venäjän toimintatavalle – nielaista valtioita sodan, valloituksen, uhkausten ja kiristyksen keinoin, Bugajski toteaa.
Toisen, läntisiinkin tiedotusvälineisiin syötetyn väitteen mukaan Nato olisi kylmän sodan päättyessä luvannut, että mikään entisistä itäblokin maista ei pääsisi puolustusliiton jäseneksi. Todellisuudessa tällaista keskustelua ei virallisissa yhteyksissä koskaan käyty, eikä Nato ole sulkenut oviaan miltään eurooppalaiselta valtiolta.
– Kolmas laajasti hoettu perättömyys on se, että Naton laajentuminen syventää jakolinjoja Euroopassa ja uhkaa Venäjää. Tosiasiassa yhteinen jäsenyys turvallisuusliittoumassa lisää vakautta vähentäessään naapurimaiden keskinäisiä kiistoja, Bugajski sanoo.
Katteettomia uhkakuvia
Myös mielikuva, jonka mukaan Nato uhkaisi Venäjää, on hänen mukaansa pötyä. Kun Kremlin propaganda maalaa kauhukuvia Venäjän rajoille ulottuvasta Natosta, se unohtaa mainita, että yhtä lailla Venäjä ulottuu useiden Nato-maiden rajoille ja että sen Varsovaa, Tallinnaa, Vilnaa ja Riikaa kohtaan esittämillä uhkauksilla on historialliset ennakkotapauksensa.
– Neljänneksi Moskovan Nato-vastainen retoriikka syyttää liittoumaa USA:n imperialismin peitteeksi. Naton jäsenyys näin ollen tukahduttaisi itsenäisen ulkopolitiikan Washingtonin sotkiessa pienet maat yhä uusiin konflikteihin. Tässä sivuutetaan se tosiseikka, että Natossa kaikki päätökset tehdään konsensusperiaatteella, kansalliset asevoimat pysyvät valtion omassa kontrollissa eikä minkään jäsenvaltion ole pakko osallistua yhteenkään Nato-johtoiseen operaatioon, Bugajski huomauttaa.
Kremlin viidennen propagandaväittämän mukaan Naton itäiselle sivustalle sijoitetut eFP-joukot rikkovat Naton ja Venäjän vuonna 1997 solmimaa yhteistyösopimusta. Väite on Bugajskin mukaan erityisen räikeä tilanteessa, jossa Venäjä on itse loukannut eurooppalaisten naapuriensa suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.
Hän muistuttaa eFP-joukkojen tarkoittavan käytännössä vain neljää rotaatioperiaatteella toimivaa vahvennetun pataljoonan suuruista taisteluosastoa. Samaan aikaan Venäjä on tehnyt olennaisesti mittavampia ja luonteeltaan pysyviä joukkojen ja kaluston siirtoja läntisten rajojensa tuntumaan sekä laiminlyönyt sotaharjoitusten läpinäkyvyyttä koskevia sitoumuksiaan.
– Ottaen huomioon Kremlin syytösten pyörteen, läntisten johtajien yritykset vakuuttaa Moskova siitä, että Nato ei muodosta uhkaa Venäjälle, ovat silkkaa ajan haaskausta. Putin näkee jo pelkän Naton olemassaolonkin uhkana Kremlin pyrkimyksille, sillä puolustusliiton missiona on suojella niiden valtioiden itsenäisyyttä, jotka Venäjä haluaisi alistaa, Bugajski päättelee.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kreml raivona: Valko-Venäjän presidentti tyrmäsi ”suuren isänmaallisen sodan”
Heikki Hakala | 02.11.2019 | 23:55- päivitetty 03.11.2019 | 08:02
Aljaksandr Lukašenkan lausunnot herättävät jälleen suuttumusta Kremlissä.
Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka on useissa viimeaikaisissa puheenvuoroissaan ottanut aiempaa selväsanaisemmin etäisyyttä Vladimir Putinin Venäjään.
Tuoreessa Valko-Venäjän presidentinhallinnon julkaisemassa haastattelussa Lukašenka ottaa tähtäimeensä toisen maailmansodan, jolla on vuosi vuodelta myyttisempi asema Putinin Venäjän historiallisessa narratiivissa.
Uutissivusto Window on Eurasia kertoo Lukašenkan nyt rinnastavan ”suuren isänmaallisen sodan” lukuisiin aiempiin sotiin, joissa vieraat joukot ovat vyöryneet niin idästä kuin lännestä Valko-Venäjän yli.
Vasta Neuvostoliiton romahdusta seurannut itsenäistyminen on Lukašenkan mielestä vapauttanut Valko-Venäjän ottamaan kohtalon omiin käsiinsä sekä arvioimaan omaa historiaansa uudelleen.
– Vuoden 1812 isänmaallisessa sodassa Napoleon ensin eteni Moskovaan ja sitten vetäytyi sieltä Valko-Venäjän läpi. Kaikki ryöstettiin – kaikki tuhottiin. Sen jälkeen seurasi ensimmäinen maailmansota, jonka päätyttyä jäljellä oli vain pieni osa Valko-Venäjää. Osa maamme itäisistä kuvernementeista päätyi Venäjälle, toinen osa Minskiä myöten Riian sopimuksella Puolalle, Lukašenka sanoo.
“Suuressa isänmaallisessa sodassa” 1941–1945 Valko-Venäjä pyyhkäistiin Lukašenkan mukaan täydellisesti kartalta.
– Nämä eivät olleet meidän sotiamme. Me jouduimme niissä surullisina kärsimään, hän toteaa.
Kreml pitää pyhäinhäväistyksenä
Venäjällä Lukašenkan kommentit ovat herättäneet raivokkaita reaktioita. Svobodnaja Pressa lehti totesi Valko-Venäjän presidentin antaneen usein ennenkin järkyttäviä lausuntoja, mutta ylittäneen nyt kaikki aiemmat törkeyden rajat.
Lehden haastattelema presidentti Vladimir Putinin alaisen ulkoasiainneuvoston jäsen Bogdan Bezpalko sanoi Lukašenkan puheiden tuhoavan ”yhteistä historiallista muistia”, jonka pitäisi Bezpalkon mukaan muodostaa perusta Venäjän ja Valko-Venäjän ”yhteiselle identiteetille”.
Bezpalkon mielestä on häpeällistä, että Lukašenka ei tyydy enää vain loukkaamaan keisariajan Venäjän kunniakkaita perinteitä, vaan kyseenalaistaa nyt myös Neuvostoliiton kunniakkaat voitot toisessa maailmansodassa. Niin tekemällä Valko-Venäjän presidentti hyökkää suoraan Venäjää vastaan tavalla, joka ei ole vain russofobinen, vaan jopa fasistinen, Bezpalko arvioi.
Täysi tuki Ukrainalle
Kuukautta aikaisemmin presidentti Aljaksandr Lukašenka ilmoitti maansa antavan tinkimättömän tukensa eteläiselle naapurimaalleen Ukrainalle.
– Tulemme aina olemaan mitä luotettavin kumppaninne ja tukijanne, Lukašenka totesi ukrainalaiselle virkaveljelleen Volodymyr Zelenskyille lokakuun alussa Ukrainan Žytomyrissä.
– Myös me elämme nyt vaikeita aikoja. Samat ongelmat koskettavat meitä molempia. Haluan vakuuttaa, että teillä ei koskaan ole ollut Valko-Venäjän maaperältä peräisin olevia vaikeuksia, eikä sellaisia tule koskaan olemaan, Lukašenka sanoi tuolloin.
Lukašenkan johdolla Valko-Venäjä on myös johdonmukaisesti kieltäytynyt tunnustamasta Krimin liittämistä Venäjään.
Naton artikla 5 vastaa puutteellisesti hybridiuhkiin
Heikki Hakala | 09.09.2019 | 06:50- päivitetty 09.09.2019 | 09:02
Venäjä pyrkii tutkijoiden mukaan systemaattisesti hämärtämään puolustusvelvoitteen aktivoinnin kynnystä.
Naton peruskirjan artikla 5 määrittelee hyökkäyksen yhtä jäsenmaata kohtaan hyökkäykseksi kaikkia kohtaan. Puolustusliiton jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata tarpeelliseksi katsomallaan tavalla.
RAND-tutkimuslaitoksen tuore Yhdysvaltain puolustusministeriölle tekemä selvitys vahvistaa aiempia arvioita, joiden mukaan yksittäisten jäsenmaiden suhtautumiseen artikla 5:n aktivoinnista liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuustekijöitä erityisesti, jos kyseessä on muu kuin aseellinen hyökkäys.
– Maat, jotka näkevät Venäjän kunnianhimoisena, opportunistisena tai uhkaavana ovat mukana ilmeisemmin, kun taas jäsenet, joilla on suosiollinen käsitys Venäjästä tai matalampi uhka-arvio, ovat todennäköisesti enemmän huolissaan Venäjän taloudellisista tai sotilaallisista vastatoimista, raportissa todetaan.
Kotimaan politiikkaan liittyvät tekijät vaikuttaisivat raportin mukaan jäsenvaltion päätöksentekoon voimakkaasti varsinkin epäkonventionaalisissa skenaarioissa.
– Se, että Venäjä hyödyntää sijaistoimijoita, kyberiskuja ja informaatiokampanjoita, voisi johtaa erilaisiin tulkintoihin Venäjän aikeista ja Naton peruskirjan artikla 5:n sovellettavuudesta. Sen seurauksena huolet Venäjän liittokunnan dynamiikalle muodostamasta uhasta voisivat olla tässä skenaariossa vähäisempiä, raportissa arvioidaan.
Tilanteessa, jossa Venäjä hyökkäisi aseellisesti Naton jäsenmaata vastaan, artikla 5:n aktivointia koskeva päätöksenteko jäsenmaissa tapahtuisi raportin mukaan todennäköisesti paljon suoraviivaisemmin.
Venäjän kohteena sisäpolitiikka
RANDin raportissa muistutetaan Venäjän pyrkineen jo vaikuttamaan Naton jäsenvaltioiden kansalliseen päätöksentekoon muun kansalaismielipiteen muokkaamiseen tähtäävin toimin.
Niitä on toteutettu yhtäältä korostamalla Venäjän näkökulmaa yksittäisiin ulkopoliittisiin kysymyksiin, toisaalta hyödyntämällä sosiaalista mediaa esimerkiksi maahanmuutto- ja rotukysymyksiä koskevien sisäisten erimielisyyksien kärjistämiseen.
– Nämä toimet on nähtävästi tarkoitettu luomaan sekaannusta ja pakottamaan Nato-maat katsomaan sisäänpäin, mikä epäsuorasti vähentää sen todennäköisyyttä, että ne osallistuisivat sotilaallisiin vastatoimiin Venäjää kohtaan, raportissa todetaan.
Siinä kiinnitetään huomiota myös Venäjän pyrkimyksiin lyödä kiilaa keskeisten poliittisten ryhmittymien välille turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Vaikutukset voisivat olla Venäjän kannalta erityisen tuloksellisia silloin, jos Naton tärkeimpien jäsenmaiden välille syntyisi erimielisyyttä tai jos niissä olisi pian edessä kansalliset vaalit.
Tavoitteitaan Venäjä voi raportin mukaan edistää esimerkiksi tiivistämällä yhteistyötä venäjämielisten – usein käytännössä äärioikeistolaisten – puolueiden kanssa sekä tarjoamalla niille rahoitusta tai vastapalveluksia, kuten niiden poliittisiin vastustajiin kohdistuvaa häirintää.
– Tukemalla näitä puolueita Venäjän päämääränä on saada valituksi poliitikkoja, jotka vähemmän todennäköisesti hyväksyisivät sotilaallisia vastatoimia Venäjää kohtaan, raportti varoittaa.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on useissa viimeaikaisissa puheenvuoroissaan vakuuttanut puolustusliiton valmiutta vastata myös moderneihin ei-konventionaalisiin uhkiin. Natolla on hybridiuhkien torjunnan strategia, ja sen tiedustelukeskukseen on muodostettu erityinen hybridianalyysiyksikkö tilannekuvan ylläpitämiseksi.
Puolustusliitto on myös yksi Helsingissä toimivan Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen perustajajäsenistä.
Jääkiekko on puolustusta” – Nato onnittelee Suomea
Juha-Pekka Tikka | 27.05.2019 | 23:55- päivitetty 27.05.2019 | 21:36
Puolustusliiton mielestä MM-kisoissa oli useampia voittajia.
Puolustusliitto Nato on twiitannut alla näkyvän onnittelun kumppanilleen Suomelle jääkiekon maailmanmestaruuden johdosta.
Twiitin mukana on Naton Moskovan tiedotustoimiston johtajan Robert Pszczelin twiitti. Sen videolla MM-kisaisäntä Slovakian Nato-lähettiläs Radovan Javorcik selittää jääkiekkoa lätkävarusteet yllään.
– Kun puhumme puolustuksesta, puhumme puolustuksesta ilmassa, maalla, meressä, kyberissä ja avaruudessa. Slovakiassa päätimme lisätä siihen jääkiekon. Jääkiekossa on oltava voimakas puolustus, vastustajan älykäs lukeminen ja sääntöjen mukaan pelaaminen.
– Kuulostaako tutulta? Se on jääkiekkoa. Se on puolustusta, Javorcik luennoi.
Lähettilään mukaan kisoissa pelasi 11 Naton jäsenmaata ja viisi kumppania, ”kaikki voittajia”.
Kreml on pyrkinyt esittämään läntisen puolustusliiton aggressiivisena uhkana.
Väärä puolustautuminen johtaa vääjäämättä rökäletappioon.
"Jääkiekko ottelussa Suomi johti Ruotsia vastaan selvästi ennen viimeistä minuuttia.
Suomi turvautui vääränlaiseen puolustukseen ja hävisi tökerösti viime minuutilla selkeästi johtamansa ottelun.
Nyt Suomella on hyvä puolustus. Natoon hankkiutuminen olisi vääränlaista puolustautumista ja toisi varmasti rökäletappion Suomelle.
Meinaatko, että Venäjä hyökköisi NATO-maahan? Se olisi Venäjän tappio se.
Kreml haluaa hänen mukaansa venäläisten uskovan, että Nato pyrkii eristämään Venäjän ja suunnittelee maan pilkkomista. Läntiselle yleisölle Natosta luodaan kuvaa sotaa lietsovana järjestönä, joka provosoi Venäjää konflikteihin ja rajoittaa eurooppalaisten valtioiden suvereniteettia.
Nato ei pakota ketään jäsenekseen
Viisi Venäjän propagandassa toistuvaa valheellista väitettä on Bugajskin mukaan saavuttanut sellaista kaikupohjaa, että ne voivat vaikuttaa vääristävästi yleiseen mielipiteeseen. Niistä ensimmäinen on syytös Naton aggressiivisesta laajentumisesta.
– Tosiasiassa Nato ei ole määrännyt yhtään maata jäsenekseen, vaan maat, jotka ovat vapauttaneet itsensä Moskovan määräysvallasta, ovat vapaaehtoisesti pyytäneet päästä Naton jäseniksi. Tämä on täydellinen vastakohta Venäjän toimintatavalle – nielaista valtioita sodan, valloituksen, uhkausten ja kiristyksen keinoin, Bugajski toteaa.
Toisen, läntisiinkin tiedotusvälineisiin syötetyn väitteen mukaan Nato olisi kylmän sodan päättyessä luvannut, että mikään entisistä itäblokin maista ei pääsisi puolustusliiton jäseneksi. Todellisuudessa tällaista keskustelua ei virallisissa yhteyksissä koskaan käyty, eikä Nato ole sulkenut oviaan miltään eurooppalaiselta valtiolta.
– Kolmas laajasti hoettu perättömyys on se, että Naton laajentuminen syventää jakolinjoja Euroopassa ja uhkaa Venäjää. Tosiasiassa yhteinen jäsenyys turvallisuusliittoumassa lisää vakautta vähentäessään naapurimaiden keskinäisiä kiistoja, Bugajski sanoo.
Katteettomia uhkakuvia
Myös mielikuva, jonka mukaan Nato uhkaisi Venäjää, on hänen mukaansa pötyä. Kun Kremlin propaganda maalaa kauhukuvia Venäjän rajoille ulottuvasta Natosta, se unohtaa mainita, että yhtä lailla Venäjä ulottuu useiden Nato-maiden rajoille ja että sen Varsovaa, Tallinnaa, Vilnaa ja Riikaa kohtaan esittämillä uhkauksilla on historialliset ennakkotapauksensa.
– Neljänneksi Moskovan Nato-vastainen retoriikka syyttää liittoumaa USA:n imperialismin peitteeksi. Naton jäsenyys näin ollen tukahduttaisi itsenäisen ulkopolitiikan Washingtonin sotkiessa pienet maat yhä uusiin konflikteihin. Tässä sivuutetaan se tosiseikka, että Natossa kaikki päätökset tehdään konsensusperiaatteella, kansalliset asevoimat pysyvät valtion omassa kontrollissa eikä minkään jäsenvaltion ole pakko osallistua yhteenkään Nato-johtoiseen operaatioon, Bugajski huomauttaa.
Kremlin viidennen propagandaväittämän mukaan Naton itäiselle sivustalle sijoitetut eFP-joukot rikkovat Naton ja Venäjän vuonna 1997 solmimaa yhteistyösopimusta. Väite on Bugajskin mukaan erityisen räikeä tilanteessa, jossa Venäjä on itse loukannut eurooppalaisten naapuriensa suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.
Hän muistuttaa eFP-joukkojen tarkoittavan käytännössä vain neljää rotaatioperiaatteella toimivaa vahvennetun pataljoonan suuruista taisteluosastoa. Samaan aikaan Venäjä on tehnyt olennaisesti mittavampia ja luonteeltaan pysyviä joukkojen ja kaluston siirtoja läntisten rajojensa tuntumaan sekä laiminlyönyt sotaharjoitusten läpinäkyvyyttä koskevia sitoumuksiaan.
– Ottaen huomioon Kremlin syytösten pyörteen, läntisten johtajien yritykset vakuuttaa Moskova siitä, että Nato ei muodosta uhkaa Venäjälle, ovat silkkaa ajan haaskausta. Putin näkee jo pelkän Naton olemassaolonkin uhkana Kremlin pyrkimyksille, sillä puolustusliiton missiona on suojella niiden valtioiden itsenäisyyttä, jotka Venäjä haluaisi alistaa, Bugajski päättelee.
Lähettilään mukaan kisoissa pelasi 11 Naton jäsenmaata ja viisi kumppania, ”kaikki voittajia”.
Mikäs tässä sitten on ongelma??? Nato ei uhkaa millään tavalla Venäjää, eikä se ole usan ulkopolitiikan jatke, joten on aivan loogista pyytää Venäjä naton jäseneksi, kun kerta samalla puolella ollaan, vai mitä nasset.
Käytännön toimet ovat pahasti ristiriidassa, pikkuvaltioiden painostaminen natoon ja sen seurauksen naton aseistus maahan Venäjän rajoille.
Miksi nato haluaa sotaharjoitella Suomessa, miksi nato maa Norja ei käy, taikka riitä?
Olet ymmärtänyt täysin väärin.
Suomi on se joka on kutsunut natokumppanin harjoittelemaan Suomeen. Ja onneksi Nato on hyväksynyt kutsun ja tullut. Nato kyllä harjoittelee Norjassa ja onneksi ovat kutsuneet Suomenkin usein mukaan.
Kumppanuus on tällaista. Venäjällähän ei sellaisesta ole kokemusta, kun kumppaneita ei ole.
Nato on Suomelle tärkeämpi kuin Suomi Natolle.
Voitko mainita maan ja maita, jota Nato on painostanut liittymään Natoon?
Tosiasiassa Natoon haluavia on jonossa nytkin useita.
Venäjä se vasta on tuonut massiivisen asemäärän Suomenkin rajalle. Järjetön määrä hävittäjiä, ohjuksia, tankkeja ja muuta ja nimenomaan hyökkäysaseistusta. Ei missään järjellisessä suhteessa Suomen puolustusvoimien ja aseistuksen kokoon.
Eikä Suomi edes ole natomaa.