😁 nyt tulee minun tarinani. Olen kohta kuuskymppinen nainen. Olen ollut sairaseläkkeellä vuodesta 2004. Lapsuus oli rankka niinkuin monilla, myös sisaruksillani. Kuusi lasta, erossa, puolet isälle, puolet äidille. Tytöt äidille, pojat isälle. Olin isän tyttö. 8-13v. äidin matkassa. 27 paikkakuntaa. Äiti oli juoppo. Pidin huolta pikkusiskosta.(6v nuorempi.). Koulu loppui silloin 14 v. Lähdin pois. Olin metalli tehtaassa "lähettinä_. Kiersin halleja, otin tilauksia vastaan..esim. lotto.. apteekista pervitin, hotapulveri..kaupasta kahvitauolle viineri tai munkki. Pimeissä käytävissä, muutamat äijät, kävivät käsiksi..tukkivat mustat sormensa housuihini. En mennyt enää..vaivuin epätoivoon. Söin lääkkeitä.. 😆😂🤣😂😅asperiinia ja antibioottia! 😂😂😂😅😂😂😂🤣🤣😆😁😁. Makasin 12 neliön huoneessani oksentamassa, kun isäni uusi vaimo tuli katsomaan miksi en ole työssä. 😆...isänikin tuli.. kuulin keskustelun, isän vaimo " krapulassa se on! Kännännyt jossain!". No. Näistäkin on jo aikaa. Tätä aikaa kuitenkin kuvaa parhaiten "epätoivo!" Viimeisenä iltana..taas epätoivoisesti rukoiltuani. Eikä kukaan vastannut. Minun sieluni kuoli. Rukoilin, " En halua enää elää! Ota sieluni! ota henkeni! Ota ruumiini!! En halua enää elää!! En unohda koskaan sitä tunnetta. Katselin ulkoista elämääni..kuin ulkopuolelta..kaikki näytti vieraalta ja turhalta. Sisimmässäni oli samoin. Tunsin surua..tiesin että kaikki oli kuollut. Olin yrittänyt aiemmin rukoilla, lukea Raamattua..olisin yhtä hyvin voinut lukea keittokirjaa. Sisimmässäni tunsin miten kuolin. Kaikki tuska..kaikki elämään tai itseeni kohdistuneet odotukset kuolivat. OLIN TYHJÄ. .......IHME! Tapahtui! Sisinpääni virtasi jotain, ...Rakkaus!? Jumalan Rakkaus!?. Kyyneleet virtasivat silmistäni. Silloin tiesin..kaikki se mitä oli elämässäni tapahtunut ennen tätä, oli todellakin sen arvoista! Tätä seurasi Sapatti. Seitsemäntenä päivänä Jumala lepäsi. Niin sain levätä minäkin! Ei elämä edelleenkään ole "ruusuilla tanssimista"! Eikä helppoa, nyt kuitenkin tiedän etten ole yksin. Pidän Jeesuksen viitan liepeestä kiinni. T. Penuela
Minun Kristus uskoni!
Anonyymi
7<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
KR 1933/-38 Psalmi 107: Psalmit:
107:1 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
107:2 Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta
107:3 ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.
107:4 He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.
107:5 Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.
107:6 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan. >> Jakeen lisätiedot
107:7 Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.
107:8 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
107:9 Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.
107:10 He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,
107:11 koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.
107:12 Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.
107:13 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
107:14 Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.
107:15 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
107:16 Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.
107:17 He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.
107:18 Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja.
107:19 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
107:20 Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.
107:21 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
107:22 Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.
107:23 He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.
107:24 He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.
107:25 Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.
107:26 He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.
107:27 He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.
107:28 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.
107:29 Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.
107:30 He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.
107:31 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
107:32 Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.
107:33 Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
107:34 hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden.
107:35 Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.
107:36 Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa.
107:37 Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.
107:38 Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.
107:39 Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla,
107:40 niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,
107:41 hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat.
107:42 Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.
107:43 Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.
Rakastan Taivaan Isää yli kaiken. Toista yhtä tärkeää yhä opettelen". Rakasta lähimmäistä kuin itseäsi."
Eikö sinulla ole mitään omaa sanottavaa!? Kuka tahansa voi laittaa tänne jakeita Raamatusta!? Tee SANA ELÄVÄKSI! Kerro sinun uskostasi!
KR 1933/-38 Luukkaan evankeliumi
10:27 Hän vastasi ja sanoi:
"Rakasta Herraa,
sinun Jumalaasi,
kaikesta sydämestäsi
ja kaikesta sielustasi
ja kaikesta voimastasi
ja kaikesta mielestäsi,
ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi."
[luen sen itse tämän lävitse:) 1.Korinttolaiskirje:
13:1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
13:2 Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
13:3 Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
13:4 Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
13:5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
13:6 ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
13:7 kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
13:8 Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.
13:9 Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.
13:10 Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.
13:11 Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.
13:12 Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
13:13 Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.
Sillä jos minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhien ravinnoksi, silloinhan minustakin tulisi avustettava kerjäläinen.
Useimmat kerjääjistähän on aloholisteja jotka tuoksuvat kuin rankki tynnyrit. näille en anna rahaa vaan sanon heille sinähän olet juonut jo kaikki rahat ja jos sinulla on ollut rahaa kaljaan niin silloin sinulla on myös ruokaankin.
Mutta kuitenkin kehoitan heitä tekemään parannuksen, sillä parannus on elämäksi.
Anteeksi kun kirjoitin näin.
Hmm.. sinusta siis kaikki köyhät, kerjäläiset,juopot, kaikki riippuvaiset, kaikki NS"laitapuolen kulkijat ja mentaali sairaat ovat ansainneet osansa..ja että vain heistä itsestään riippuu miten heidän käy? Väheksyt , "he haisevat" mielestäsi pahalta, ja vain_ parannuksen" tekeminen voi heidät pelastaa?. Oletko oikeasti lukenut Raamattusi? Ja vaikka olisitkin, kuullostat fariseukselta, joka kyllä tuntee Sanan, mutta ei tee kuten Sana opettaa!
Luuletko etten huomannut mitä teet!? Otan tuon pilkkana Jumalan Sanaa vastaan. Mistä sinä tiedät mitä se sinulle haiseva rankkitynnyri on saanut kokea!? Mikä sinä olet tuomitsemaan ketään!!? Ehkä juuri hän joka haisee nenääsi, onkin Jumalan Seuraava ylin Enkeli!? ,Kuka sinä olet puhumaan kenestäkään muusta kuin itsestäsi!? Enkelitkin koetellaan. Näyttää siltä että sinulla on vielä pitkä matka, oletko varma että aikasi riittää? Rukoilen puolestasi🙏