Vähän aikaa sitten Oulun suunnalta tuli kanteluun ratkaisu, jonka tiivistetty sisältö oli "vähemmän uskontoa". Lehdissä näkyi laajasti pyöristyneitä kantoja, ja niissä esitetty ei vastannut sitä kuvaa minkä kuulin Kantelupukin toimijoilta tapauksen olleen.
Nyt lähti tapahtumaan väärinymmärrystä, mutta esimerkiksi Iltalehti kirjoittaakin mm. "perustuslakivaliokunnan jäsenen Markus Lohen kannanotto sen sijaan lähentelee valeuutisen levittämistä."
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5f9b1e18-c017-4598-a88b-fe38265396a7
Minusta tämä on hyvinkin merkittävä juttu, ja kyseessä ei siis ole ainoa huomaamani. "Pöyristyminen kristillisten arvojen kieltämisestä" tms. ei enää menekään läpi.
Nyt lähti tapahtumaan väärinymmärrystä, mutta esimerkiksi Iltalehti kirjoittaakin mm. "perustuslakivaliokunnan jäsenen Markus Lohen kannanotto sen sijaan lähentelee valeuutisen levittämistä."
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5f9b1e18-c017-4598-a88b-fe38265396a7
Minusta tämä on hyvinkin merkittävä juttu, ja kyseessä ei siis ole ainoa huomaamani. "Pöyristyminen kristillisten arvojen kieltämisestä" tms. ei enää menekään läpi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Myös HS sivuaa samaa aihetta otsikolla "Vääristelevät joulujuhlalausunnot rapauttavat poliittista keskustelua...", tarkastelussa erityisesti puheenjohtajien Orpo ja Kulmuni ilmeisen tahalliset väärinymmärrykset kommentointinsa ytimessä.
"VIIKONLOPPUNA nähty keskustelu voidaan nähdä myös kysymyksenä kirkon ja koulun sekä kirkon ja valtion välisestä suhteesta. Poliittisena aihepiirinä se ei ole uusi, ja pintaan se pulpahtelee aika ajoin, Vuorelma sanoo."
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006303241.html
Erittäin valitettavaa, että eduskuntaan on päässyt tuollaisia löperötapauksia, kuten Orpo ja Kulmuni. Ynnä muutama muu kuten Essayah.
On siis niiiiiiiiiiiin halpahintaista äänestäjien kalastelua.
Aika halpaa populismiahan tuo näiltäkin oli, persujen pelko ajaa kohti populistista konservatiivilaitaa. Mutta toisaalta, tästä voi nousta uutta keskustelua koulun ja kirkon suhteesta sekä kirkon ja valtionkin.
EOM ja monet muutkin laintuntijat ovat hyvin pitäneet päänsä kylmänä ja keskittyneet faktoihin lainsäädännössä ja sen tulkinnassa.
Hesari kysyi Orpolta ja Kulmunilta tulkitsivatko he tahallaan väärin ratkaisua. Ei kovinkaan yllättäen he sanovat että eivät:
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006304245.html
MUTTA. Miksi Hesari ei suoraan kysynyt olivatko he lukeneet itse ratkaisun ennen kommentointia, vai luottivatko siihen mitä Maaseudun tulevaisuus uutisoi?
Joulujuhla lukukauden päätösjuhlana on osa opetusta ja sen pitää sopia kaikille, sen tulee olla uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta. Sen sijaan "joulukirkko" on selkeästi uskonnollinen tilaisuus, ja samaan aikaa pitää olla tarjolla ei-uskonnollinen, uskonnollisesti ja katsomukselisesti sitouttamaton ohjelma.
Perustuslakivaliokunnan mielestä (2014) koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia. Sitä kantaa voisi päivittää.
Aluehallintovirasto on katsonut, että päivittäistä opettajajohtoista tai varhaiskasvattajajohtoista ruokarukoiluttamista ei käytännössä pysty järjestämään ilman syrjintää. Päiväkodeissa ollaankin pääsääntöisesti jo luovutta ruokarukoiluttamisesta. Nääin saisi tapahtua myös iltapäiväkerhoissa välipalan jakelun yhteydessä. Perustuslakivaliokunta voisi muuttaa kantaansa ja vetään "siunauksensa" uskonnollisilta toimituksilta kouluisa ja varhaiskasvatuksessa.
Uskonto/uskonnottomuus katsotaan arkaluontoiseksi tiedoksi, jota koskee yksityisyyden suoja. Eduskunnan oikeusasiamies viittaa mm. aivan tuoreeseen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuun (31.10.2019):
"Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on EIS 9 artiklaa koskevassa oikeuskäytännössään
katsonut artiklaan sisältyvän myös periaatteen julkiselle vallankäyttäjälle asetetusta neutraalisuuden ja puolueettomuuden vaatimuksesta. Tuomioistuin on torjunut ajatuksen, että pelkästään perinteeseen vetoamalla voitaisiin vetäytyä ihmisoikeussopimuksen asettamista velvoitteista. EIT:n tulkintakäytännössä negatiiviseen uskonnonvapauteen on katsottu kuuluvan myös yksilön oikeus olla tuomatta esiin omaa vakaumustaan (esim. Papageorgiou ym. v. Kreikka, 31.10.2019, kohta 89).
EIS:n 9 artiklan vapaus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskoa perustaa yksilölle oikeuden siihen, ettei hänen tarvitse paljastaa uskoaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan eikä käyttäytyä sellaisella tavalla, että siitä voidaan päätellä, onko hänellä sellaisia vakaumuksia. Siten artikla koskee myös henkilöä, joka ei ole uskossa ja tähän vapauteen merkitsee puuttumista, jos valtio saa aikaan tilanteen, jossa henkilö joutuu suoraan tai välillisesti paljastamaan sen, että hän ei ole uskossa (Grzelak v. Puola -tuomio 15.6.2010, kohta 87)."
Jos perustuslakivaliokunta aikoo tääs järjestää eräänlaisen "näytösoikeudenkäynnin", niin kuin vuoden 2014 päätöstä on luonnehdittu, kannattaa miettiä, miltä se vaikuttaa Euroopaan ihmisoikeustuomioistuimen linjausten valossa.
Koulu voi hyvin päätyä myös siihen, että sen lukuvuoden ohjlemaan ei sisälly uskonnolisia tilaisuuksia ja toimituksia. Sillooin ei tarvitse järjestää myöskään erillistä rinnakkaista tilaisuutta, vaan opettajien ja rehtorien työ voi suuntautua kaikille oppilaille yhteiseen toimintaan.
Suomessa ei ole implementoitu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksia uskontoa ja uskonnottomuutta koskevasta arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojasta. Ainoastaan oikeuden todistajan valan poistamista ja yhteiseen todistajan vakuutukseen siirtymistä koskevassa päätöksessä sitä on käytetty lakimuutoksen perusteluna.
"AVI katsoo päätöksessään, että koulussa ei tule lukea ääneen yhteisiä ruokarukouksia, jos tämän seurauksena yksikin oppilas, jonka huoltajat ovat ilmoittaneen, ettei oppilas osallistu koulussa järjestettäviin uskonnollisiin tilaisuksiin, joutuisi osallistumaan rukoilutilanteisiin edes passiivisesti. Tämä johtuu siitä, että oppilaita ei voida ilman leimautumisen vaaraa siirtää toiseen tilaan rukoushetken ajaksi." https://kantelupukki.fi/rulings/lansi-ja-sisa-suomen-avi-22/
Myös Vapaa Ajattelija -lehti on kommentoinut kouluasioita tämän ja viime vuoden numeroissa. Etsivä löytää: http://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti/
Pidetään+mielessä+tämäkin+taustatieto:+Kirkon+tutkimuskeskus+kysyi+vuoden+2019+rippikoululaisten+kantoja,+ja+yli+12+000+vastasi+-+näin:
Mit tapaus se oli Ruotsissa, että kirkko ei halunnut koulun tilaisuutta, jonka piti olla uskonnollinen?!