Olenko ymmärtänyt oikein että vielä 1900-luvun alussa upseeristo koostui ns. yläluokasta, pätevyys oli toissijainen. Ainakin seuraavissa maissa:
- Englanti (paremman väen koulut käynyt väki, Eton, Cambridge, Oxford jne.)
- Saksa (maalaisaatelisto ja preussin alueen junkkerikoulut)
Oliko muissa sodan osanpuolissa myös sama ajattelu - aristokratia >> meritokratia?
- Englanti (paremman väen koulut käynyt väki, Eton, Cambridge, Oxford jne.)
- Saksa (maalaisaatelisto ja preussin alueen junkkerikoulut)
Oliko muissa sodan osanpuolissa myös sama ajattelu - aristokratia >> meritokratia?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kaikkissa+sotilaallisesti+merkittävissä+maissa+upseeristo+oli+huolella+koulutettua+ja+tehtäviinsä+pätevää.
Kerrotaan, että Alfredo Strösnerin armeijassa oli enemmän kenraaleja, kuin alikersantteja.
Neuvostoliitossa oli todellinen kansanarmeija. Taisi olla Rokossovski ainoana kentsuna jonkinlaisesta aatelistosta, hänkin Puolasta ja muutaman kerran leirillä uudelleenkoulutettu.
Siksi tietenkin, että vuosina 1917-1922 aateliset ja yläluokka oli pitkälti tapettu tai ajettu maanpakoon.
Avaaja kyllä kyseli 1.Maailmansodasta. Silloin myös Venäjän upseeristo koostui paljolti aatelistosta toki keskiluokasta täydennettynä.
Korkeimmat johtopaikat oli yleensä varattu Romanoveille ja ylhäisaatelistolle. Sota kyllä nosti johtotehtäviin myös keskiluokkaisen taustan omaavia.
I ms. edeltävänä aikana suurvaltojen upseeristossa oli paljon aatelisia, mutta myös ns. keskiluokan eli opettajien, kirjanpitäjien, kauppaitten jne. poikia oli sotilasuralla.
Mutta kokonaan toinen kysymys oli sitten uralla eteneminen. Aatelistaustalla tuntui useissa maissa olleen merkittävä vaikutus eversti-, kenraali- ja marsalkkatasolle pääsyyn. Lisäksi esim. Englannissa oli etua tiettyjen sisäoppilaitosten ja yliopistojen käymisestä ja muista ei-sotilaallisista ansioista. Jos oli esim. yliopistossa ollut jalkapallo- tai ties minkä karttupelijoukkueen kapteeni, ura aukeni "mukavalle kaverille" paljon helpommin. Briteillä ilmeisesti laivastossa sen teknisten ominaispiirteiden vuoksi pätevät kaverit saattoivat edetä jossain määrin helpommin kuin maavoimissa. . Britannian laivasto sinänsä oli hyötynyt vuosisatojen mittaan siitä, että merille lähteminen oli nuoremmille aatelispojille sopivaksi katsottu ura. Näin laivasto sai luku- ja laskutaitosta väkeä koulutettaviksi.
Keisarillinen Saksa oli tästä poikkeus, tietystä syystä. Saksassa nimittäin käynnistettiin rauhan aikainen, operaatioita suunnitteleva ja koulutusta kehittänyt yleisesikunta paljon aiemmin kuin muualla. Yleisesikuntaan pääsy vaati kyseisen kurssin suorittamisen, ja sinne oli mahdollista päästä etevien upseerien, siis muidenkin kuin aatelisten. Ja toisinpäin, lahjattomia aatelisia ei otettu pelkästään sukunimen perusteella yleisesikuntakurssille. Saksalla oli sitten 1. ms aikana systeemi, että armeijakunnan, armeijaryhmän tms. ylemmän organisaation johdossa oli nimellisesti joku aatelisherra, mutta esikuntapäällikkönä oli sitten joku veitsenterävä ja opinnoissa menestynyt upseeri, jonka tausta saattoi olla suht vaatimaton.
Venäjällä 1. ms. aikana osa aatelistosta ei ollut mitenkään kiinnostunut rintama-asioista vaan keskittyi hummaamaan Pietarin kasinoilla. Sen sijaan esim. briteillä oli aatelisilla armeijaan liittyminen kunnia-asia sodan aikana.
Väittäisin siis, että helpointa ei-aatelisen oli edetä Saksassa, jos oli osaamista. Briteissä siihen oli jonkinlaiset mahdollisuudet, Venäjällä ja luultavasti vanhoillisessa Itävalta-Unkarissa hankalampaa.
Vielä 70 luvulla pääsit melko varmasti johtajaksi jos olit käynyt keskikoulun (nyk. yläasteen).
” Vielä 70 luvulla pääsit melko varmasti johtajaksi jos olit käynyt keskikoulun (nyk. yläasteen).”
Riippuu, mitä johtajakoulutuksella ymmärretään? Keskikoulun käynti tai enempi riitti useinmmiten 60-luvulla AUKiin eli aliupseeriksi. Sen sijaan AUK:ssa oli jo kova kilpailu RUK:in paikoista ja alle puolet halukkaista sinne pääsi. Ilman omakohtaista pyrkimistä jäi RUK varmasti käymättä! Halukkaita riitti kyllä!
Tältä se näytti vuosina 1966/1967.
Ylioppilas oli ennen varma upseerikoulutettava. Myös vähemmällä koulutuksella pääsi mutta ei välttämättä kiertokoulun käyneillä kuten Saksan SS joukoissa..
Kiitoksia vastanneille. Kysymykseni tausta on oikeastaan 1. maailmansotaa käsittelevästä kirjasta: G. J. Myers - A World Undone.
Ainakin brittien sodanjohdolla tuntui olivan sodan alkuvaiheissa alkukantainen käsitys teollisesta sodankäynnistä. Tyyliin ratsuväkeä usutettiin kk joukkoja vastaan koska he olivat herrasmiehiä jne.
Sodan alkuvaiheissa yritettiin nopeilla sotatoimilla saada ratkaisua. Siinä oli ratsuväellä osansa kaikissa armeijoissa.
Myöhemmin sitä pidettiin enimmäkseen reservissä odottamassa läpimurtoa.
Sitten panssarit korvasivat ratsuväen tässä tehtävässä 1916 alkaen.
Saksan maineikkaat panssarijoukot perustettiin aluksi nimenomaan ratsuväestä 1935 alkaen.