EU:N jäsenmaista kuusi järjestää puolustuksensa kansallisesti ja 22 yhdessä Naton kautta. EU:sta on kuitenkin muodostunut jäsenilleen yhä tärkeämpi yhteisö puolustuksen kehittämisessä. EU ei ole puolustusliitto vaan paljon muuta. Sisämarkkinat ja yhteinen valuutta sitovat jäsenmaat tiukemmin yhteen kuin sotilaalliset turvatakuut.
EU:lla on myös käytössään yhä laajempi valikoima työkaluja jäsenmaidensa tueksi. Se voi tuoda pöytään rahaa ja lainsäädäntövaltaa. Kauppamahtia kuunnellaan maailmalla. Poliittisesti yhtenäistä ja sotilaallisesti vahvaa kauppamahtia kuunneltaisiin vielä tarkemmin.
UUSI komissio järjestyy Suomen mallin mukaan ilmiöpohjaisesti. Tämä koskee myös puolustusta, jonka tueksi luodaan ensimmäistä kertaa oma pääosasto. Ajan hengen mukaan sen tehtävissä korostuvat liittymäpinnat teollisuuteen, avaruuteen ja kyberturvallisuuteen.
On jäsenmaiden tehtävä huolehtia, että unioni elää ajassa. Suomen puheenjohtajakausi on ollut tässä suhteessa menestys. Uudet puolustusteemat ovat tulleet agendalle jäädäkseen. Elokuussa kutsuimme yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan johtavia tekoälyasiantuntijoita Suomenlinnaan haastamaan ja herättelemään puolustusministereitä. Ministerit ovat puineet myös hybridiuhkiin vastaamista ja keskustelleet ensimmäistä kertaa EU-pöydässä ilmastonmuutoksesta.
Puolustushallinnon, muun valtiokoneiston, akateemisen maailman ja yksityisen sektorin väliset raja-aidat eivät ole missään muussa Euroopan maassa niin matalat kuin Suomessa. Uusi puolustusagenda on siten kuin Suomelle tehty.
VAIKUTTAMINEN vaatii silti muutakin kuin talvisodan henkeä ja kotimaista kokonaisturvallisuutta. On osattava toimia EU:n jäsenenä, Naton kumppanina, Pohjoismaana ja pienryhmissä. Puolustushallinnossa tämä vaatii uutta osaamista ja aloitteellisuutta.
Suomen EU-puheenjohtajakaudella on vahvistunut ymmärrys siitä, että vanhat uhat ovat palanneet mutta niihin yhdistyy uudenlaisia laajoja turvallisuuskysymyksiä. Tämä puolustuksen murros tuo esiin EU:n vahvuudet. Noustakseen yhdeksi maailmanpolitiikan navoista EU:n on pelattava vahvuuksillaan.
EU:lla on myös käytössään yhä laajempi valikoima työkaluja jäsenmaidensa tueksi. Se voi tuoda pöytään rahaa ja lainsäädäntövaltaa. Kauppamahtia kuunnellaan maailmalla. Poliittisesti yhtenäistä ja sotilaallisesti vahvaa kauppamahtia kuunneltaisiin vielä tarkemmin.
UUSI komissio järjestyy Suomen mallin mukaan ilmiöpohjaisesti. Tämä koskee myös puolustusta, jonka tueksi luodaan ensimmäistä kertaa oma pääosasto. Ajan hengen mukaan sen tehtävissä korostuvat liittymäpinnat teollisuuteen, avaruuteen ja kyberturvallisuuteen.
On jäsenmaiden tehtävä huolehtia, että unioni elää ajassa. Suomen puheenjohtajakausi on ollut tässä suhteessa menestys. Uudet puolustusteemat ovat tulleet agendalle jäädäkseen. Elokuussa kutsuimme yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan johtavia tekoälyasiantuntijoita Suomenlinnaan haastamaan ja herättelemään puolustusministereitä. Ministerit ovat puineet myös hybridiuhkiin vastaamista ja keskustelleet ensimmäistä kertaa EU-pöydässä ilmastonmuutoksesta.
Puolustushallinnon, muun valtiokoneiston, akateemisen maailman ja yksityisen sektorin väliset raja-aidat eivät ole missään muussa Euroopan maassa niin matalat kuin Suomessa. Uusi puolustusagenda on siten kuin Suomelle tehty.
VAIKUTTAMINEN vaatii silti muutakin kuin talvisodan henkeä ja kotimaista kokonaisturvallisuutta. On osattava toimia EU:n jäsenenä, Naton kumppanina, Pohjoismaana ja pienryhmissä. Puolustushallinnossa tämä vaatii uutta osaamista ja aloitteellisuutta.
Suomen EU-puheenjohtajakaudella on vahvistunut ymmärrys siitä, että vanhat uhat ovat palanneet mutta niihin yhdistyy uudenlaisia laajoja turvallisuuskysymyksiä. Tämä puolustuksen murros tuo esiin EU:n vahvuudet. Noustakseen yhdeksi maailmanpolitiikan navoista EU:n on pelattava vahvuuksillaan.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Voi olla, että Trumpin sekoilut Naton kanssa mm. Turkissa, johtavat ennen pitkää EU:n miettimään sotilaallista turvallisuuttaan aivan uudesta kulmasta.
Rahaa on. EU-maiden yhteenlaskettu puolustusbudjetti on monta kertaa Venäjää suurempi ja samoissa Kiinan kanssa.
Rahasta ei ole kiinni.
Eivätkä USA:n sotaretket rasittaisi suhteita muihin maihin.
On vain purettava turhat päällettäsyydet ja keskityttävä luomaan iskukykyisiä joukkoja.
Trumpin ystävyys ei ulotu Eurooppaan.Paitsi jos Turkki lasketaan eurooppalaiseksi maaksi.
KORKEAN TASON keskustelussa on tietenkin tärkeää, mitä puheenvuoron saanut sanoo. Usein varsinainen viesti kuitenkin syntyy siitä, kuka sanan säilää käyttää ja missä tilanteessa.
Tämä kävi hyvin ilmi viime viikolla, kun The Economist -lehti julkaisi Ranskan presidentin Emmanuel Macronin haastattelun kansainvälisestä tilanteesta ja Euroopan tulevaisuudesta.
Monet presidentin esiin nostamat asiat olivat tuttuja viime kuukausien keskustelusta. Yhdysvaltojen loitontuminen Euroopasta ja Euroopan epäyhtenäisyys herättävät huolta monissa pääkaupungeissa. Eikä vastauskaan ole täysin omaperäinen: Euroopan pitäisi ryhdistäytyä ja ottaa enemmän vastuuta omasta tulevaisuudestaan kylmän valtapelin leimaamassa maailmassa.
Mutta kun tämän sanoo Ranskan presidentti, joka käyttää värikkäitä ilmaisuja – Nato on ”aivokuollut” ja Eurooppa on ”jyrkänteen reunalla” –, viesti saa paljon huomiota. Haastattelu sai poliitikot ja diplomaatit liikkeelle tyynnyttelemään.
EU-eron kanssa kipuileva Britannia haluaisi muistuttaa, että Nato on jatkossakin tärkein toimija Euroopan puolustuksessa ja maa itse pysyy sen jäsenenä. Monissa EU-maissa oltiin huolestuneita, pystyykö Ranskan presidentti rakentamaan uutta yhtä tehokkaasti kuin purkamaan sanoillaan vanhan järjestelmän uskottavuutta.
RANSKAN nihkeys transatlanttista yhteistyötä kohtaan ja tarjoutuminen Euroopan tiivistymisen henkiseksi johtajaksi ei ole uusi ilmiö. Jo presidentti Charles de Gaulle otti 1950- ja 1960-luvulla etäisyyttä Natoon ja käytännössä hääti sen päämajan Pariisin liepeiltä Brysseliin. Sen jälkeen lähes jokainen hänen seuraajistaan on esittänyt oman korkealentoisen visionsa yhdistyneestä Euroopasta.
Tällä kertaa Macronilla on kuitenkin vahvempi asema esittää ajatuksiaan kuin monella hänen edeltäjällään. Ranska on toki edelleen ydinasevaltio ja YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, mutta nyt sen ympärillä on johtajuuden tyhjiö, joka kaipaa täyttäjäänsä.
Saksa keskittyy sisäisiin asioihinsa, yrittää selvitä päivästä toiseen riitaisan hallituskoalitionsa kanssa ja odottaa liittokansleri Angela Merkelin jälkeistä aikaa. Britannia kuluttaa voimansa EU-eron kanssa painimiseen. Italia ja Espanja ovat hajanaisen sisäpolitiikkansa vankeja. Atlantin takana presidentti Donald Trump ärhentelee eurooppalaisille tuon tuosta, ja vanhasta mantereesta kiinnostuneita yhdysvaltalaispoliitikkoja on yhä vähemmän.
Tätä tyhjiötä Macron on ryhtynyt tosissaan täyttämään. Hän on tehnyt aloitteita ja junaillut EU:n avainpaikoille Ranskan tavoitteille myötämielisiä toimijoita. Macronin juna on nyt ainut, joka on liikkeellä. Muut maat joutuvat miettimään, hypätäkö mukaan osin arvaamattomaan kyytiin vai jäädäkö laiturille odottamaan vaihtoehtoja.
MACRON tiesi, että hänen puheenvuoronsa herättäisi paljon reaktioita. Ranskalaisten mielestä nyt tarvittiin ravistelua, jotta Eurooppa heräisi. Kriitikkojen mielestä lopputulos on Naton uskottavuuden heikentäminen ilman että tilalle tulisi mitään uutta.
On mahdollista, että Macron saa uudesta komissiosta itselleen kumppanin. Edessä voi olla uusi yhteistyön tiivistymisen kausi mutta pienemmän ja valikoidumman maaryhmän kesken. Turvallisuuspoliittinen yhteistyö ja geopoliittisen vaihtoehdon tavoittelu ovat kuitenkin yhteistyön vaikeimpia osia. Niissä asioissa Macron kuuluu tilannetta hämmentävien presidenttien joukkoon, tosin elegantisti ja filosofisin viittauksin.
Uuteen komissioon on yhdelle komissaarille kirjattu ensi kerran myös puolustusasiat.
Ne kehittyvät olosuhteiden pakosta, kun Trumpin toimet ovat herättäneet EU-maat huomaamaan USA:n innon hakea tukea aivan muualta kuin vanhoilta liittolaisilta.
Trumpille EU on vain yksi taloudellinen kilpailija Kiinan tapaan.
Nyt Nato on herännyt vastaiskuun pääsihteeri Stoltenbergin suulla. Merkel säestää.
Nato toimiikin vilkkaammin ja tehokkaammin kuin koskaan ennen.
Macronin vihjataan vilkuilevan liikaa Moskovan suuntaan.
Kannatan kyllä EU:n puolustuksen nopeaa järjestelyä. Nato jääköön jenkkien leikkikentäksi yhdessä Turkinkanssa. Ottakoot vielä Venäjän mukaan.
Macron on saanut ankaraa kritiikkiä. Kaveri on valtiomieheksi nuori, innokas ja vallanhimoinen.
Siperia opettaa.
Natosta ei ole kuulunut vastalauseita kummempaa.
Ei taida Trumpilla olla aikaa pikkuasioihin?
EU:n kyllä olisi aika ottaa puolustus omiin käsiin.
EUvostoliito on edennyt pisteeseen , jolloin on aika perustaa VARSOVANLIITTO, tuon ranskalaisen pikku-hitlerin mukaan se nimetään pariisinliitoksi. Hopi hopi demokraait=sosialistinen työväenpuolue.
Neuvostoliitto katosi 1991.
EU-vihaajien viimeinenkin järki katosi samaan aikaan.
Kumpikaan ei koskaan palaa.
Tarkkanäköinen ei vihaa ketään , eikä mitään. Neuvostoliittoa kyllä lievästi sanottuna inhosin ,kuten kommareita. Mailma muuttuu, euvostoliitolla on AIVAN SAMAT tarkoitusperät , kuin mitä oli esikuvallaan. " Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan" Neuvostoliitto ja kommarit katosivat sanojesi mukaan vuonna 1991, ja karralla kuin taikaiskusta. Niinkö, sellaistako eu-pösilö kertoo täällä ja vieläpä totuutena. Pyri eroon tosta lapsenuskosta , vai onko se sittenkin epärehellisyyttä, Kommunismi ja neuvostoliitto MUUTTI OLOMUOTOAAN , ei sinnepäinkään paikkaa ja nimeä vain muutettiin , mutta pian on " kuin silloin ennen, kuin silloin ennen"
Tosin Euroopan yhdentymiskehityksessä, avoimissa sisämarkkinoissa, pääsääntöisesti yhteisessä lainsäädännössä, vapaassa liikkuvuudessa ja yhteisessä valuutassa on haettu mallia Yhdysvalloista - ei Neuvostoliitosta. Ja mikäpä onkaan poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti ollut maailman johtava valtio maailmansotien jälkeen ellei USA.
EU ei kuitenkaan halua tehdä Yhdysvaltojen virheitä tai ajaa yhtä aggressiivista sotilas- ja talosupolitiikkaa kuin USA. EU edustaa niitä arvoja, joiden varaan Yhdysvallat perustettiin 1776 ja joiden puolesta alkoi Ranskan suuri vallankumous 1789.
Euroopan unionin tavoitteet on kirjattu Lissabonin sopimukseen: demokratia, tasa-arvo, ihmisoikeudet, hyvinvoinnin turvaaminen, kestävä kehitys, yhteistyö ja sanan vapaus (mikä ei tarkoita edelleenkään vihakirjoittelua).
Neuvostoliitto rakentui aivan erilaisten arvojen ja taloudellisten realiteettien varaan. Levottomuudet Venäjällä alkoivat 1905, kun valtio oli taloudellisesti hajoamassa hävityn Japania vastaan käydyn sodan seurauksena. Noihin aikoihin Siperiassa kärsittiin nälänhädästä ja kannibalismiakin esiintyi. 1905 200 000 mielenosoittajaa kokoontui Pietarin Talvipalatsille vaatimaan parempia oloja, kahdeksan tunnin työpäivää, naisten palkkaamista, demokratiaa jne. Miten vastasi tsaari Nikolai II? Usutti sotilaat mielenosoittajien kimppuun. Seuranneissa levottomuuksissa menehtyi tuhansia. Se oli vallankumouksen esinäytös.
Ei unohdeta sitäkään, että Suomi sai itsenäisyyden juurikin kommunisteilta. V. I. Lenin oli ensimmäinen valtiojohtaja, joka tunnusti Suomen itsenäisyyden. Stalin aloitti Neuvostoliiton teollistamisen ja rakennemuutoksen. Miljoonia kuoli, mutta Neuvostoliitosta tuli moderni teollisuusvaltio. Toisesssa maailmansodassa kuoli noin 20-30 miljoonaa neuvostoliittolaista, mutta viime kädessä juuri Neuvostoliitto oli se, joka kaatoi Kolmannen valtakunnan. Amerikkalaiset ottavat siitäkin mielellään kunnian, mutta he liittyivät Euroopan sotaan vasta vähän ennen sodan loppua.
Neuvostoliitossa oli yksipuoluejärjestelmä ja kaikki johtajat valittiin puolueen sisältä. Euroopan maissa on lukemattomia puolueita ja edustajat valitaan vaaleilla. Neuvostoliitossa liikkumista rajoitettiin omien rajojen sisälläkin. Euroopassa liikkuminen on vapaata.
En oikeasti keksi ainuttakaan vahvaa yhdistävää tekijää Neuvostoliiton ja EU:n välillä. Sinä varmasti voit viisaampana luetella koko joukon tällaisia tekijöitä.
"Ei unohdeta sitäkään, että Suomi sai itsenäisyyden juurikin kommunisteilta. V. I. Lenin oli ensimmäinen valtiojohtaja, joka tunnusti Suomen itsenäisyyden. "
Suomi julistautui itsenäiseksi 2.12. 1917. Naapurimaat ja Saksa olivat valmiit sen tunnustamaan, mutta käytännön mukaan tunnustus oli saatava ensin entiseltä emämaalta. Leninin oli pakkotilanteessa se tunnustettava. Todellinenkanta paljastui punakapinan tukemisena.
"... viime kädessä juuri Neuvostoliitto oli se, joka kaatoi Kolmannen valtakunnan. Amerikkalaiset ottavat siitäkin mielellään kunnian, mutta he liittyivät Euroopan sotaan vasta vähän ennen sodan loppua."
NL oli liitossa Saksan kanssa 23.8. 39-22.6. 41. Saksa julisti sodan USA:lle 11.12. 41. Sitä ennen USA oli tukenut Englantia materiaalilla ja merisotatoimilla ja NL:a materiaalilla.
USA osallistui maasotatoimiin Saksaa vastaan marraskuusta 1942.
"Tosin Euroopan yhdentymiskehityksessä, avoimissa sisämarkkinoissa, pääsääntöisesti yhteisessä lainsäädännössä, vapaassa liikkuvuudessa ja yhteisessä valuutassa on haettu mallia Yhdysvalloista - ei Neuvostoliitosta"
Ei kummastakaan.
USA syntyi Britannian siirtokunnista, EU itsenäisistä maista.NL syntyi Venäjän keisarikunnan raunioille kommunistiseksi diktatuuriksi.
EU on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen yhteenliittymä.
Se on EU:n vahvuus ja heikkous samaan aikaan.
"Suomi julistautui itsenäiseksi 2.12. 1917."
Anteeksi virhe.
Svinhufvudin senaatti julisti Suomen itsenäiseksi 4.12. 1917. Eduskunta hyväksyi julistuksen 6.12. 1917.
RANSKAN presidentti Emmanuel Macron sanoo, että hänen luonnehdintansa ”aivokuolleesta” Natosta oli tarpeellinen keskustelun herättäjä sotilasliiton jäsenille.
Macron esitti arvionsa torstaina Pariisissa, missä hän isännöi Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin vierailua. Vierailu edelsi ensi viikolla Lontoossa järjestettävää Naton päämieskokousta.
”Herättely oli tarpeen”, Macron sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Keskusteleminen vain teknisistä ja taloudellisista asioista olisi hänestä vastuutonta tilanteessa, jossa sotilasliitolla on suuria haasteita.
MACRONIN Natoon kohdistama kritiikki on herättänyt viime aikoina laajaa huomiota. Presidentti on saanut myös arvostelua suorasanaisesta puheestaan.
Macron nimitti Natoa ”aivokuolleeksi” The Economist -lehden haastattelussa, jossa hän arvosteli sotilasliittoa muun muassa sitä, ettei Yhdysvaltojen ja sen eurooppalaisten kumppanien välillä ole minkäänlaista koordinointia. Marcon arvosteli myös Nato-jäsen Turkkia, joka toimii omapäisesti, mistä yksi esimerkki oli sen hyökkäys Syyrian kurdialueille aiemmin tänä syksynä.
PÄÄSIHTEERI Stoltenberg toisti Pariisissa jo useampaan kertaan julkisuudessa esittämäänsä viestiä siitä, että Nato on yhä tarpeellinen ja voimissaan.
Hän viittasi viime vuosien kehitykseen, jossa Yhdysvallat on Krimin valtauksen jälkeisinä vuosina lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Euroopassa ja eurooppalaiset Nato-jäsenet ovat lisänneet panostuksiaan puolustukseen.
”Epävarmoina aikoina tarvitsemme vahvoja monenkeskisiä instituutioita, kuten Natoa”, Stoltenberg sanoi.
”Euroopan unioni ei voi puolustaa Eurooppaa. Euroopan yhtenäisyys ei voi korvata transatlanttista unionia. Vahva Nato ja vahva Euroopan unioni ovat saman kolikon kaksi puolta.”
MACRON peräänkuulutti vierailulla aiempaan tapaansa myös keskusteluyhteyden ylläpitämistä Venäjään. Lisäksi hän toivoi Ranskan liittolaisilta laajempaa tukea Ranskan johtamaan terrorisminvastaiseen taisteluun Länsi-Afrikassa, AFP kertoi.
Turkki syytti torstaina Macronia terrorismin tukemisesta, koska Ranskan presidentti on arvostellut Turkin lokakuussa Koillis-Syyriassa toteuttamaa hyökkäystä kurdijoukkoja vastaan, AFP kertoo. Turkin mukaan tarkoituksena oli iskeä ”terroristeja” vastaan.
Macron totesi torstaina Turkin yksipuolisella päätöksellään tekemän hyökkäyksen vaarantaneen Isisin-vastaisen liittouman toiminnan. Turkki puolestaan muistutti olevansa Naton jäsen ja pysyvänsä liittouman rinnalla.