Väylä virasto tumputtaa

Anonyymi

Mihin unohtuivat pohjoisen nopeat junamatkat? Oulusta halutaan neljässä tunnissa Helsinkiin ja ratayhteys Ruotsiin

Suunnitelmilla alkaa olla jo kiire, jos Suomi mielii osallikseksi EU-rahoista.
rautatieliikenne13.11.2019 klo 19.34päivitetty 15.11.2019 klo 10.04
Matkustajat kiiruhtivat junaan Oulussa
Oulun kautta kulkee rautateitse yli miljoonaa matkustajaa vuodessa. Nopea junayhteys voisi houkutella ihmisiä vaihtamaan lentämisen junaan. Paulus Markkula / Yle

Jaa artikkeli Facebookissa
634
Jaa artikkeli Twitterissä

Nopein junayhteys Oulun ja Helsingin välillä kestää 5 tuntia 24 minuuttia tuntia ja se on monelle liikaa. Niinpä Oulu-Helsinki-väli onkin Suomen ylivoimaisesti suosituin lentoyhteys. Ilmateitse matkustajia on reitillä vuosittain noin miljoona.

Vaikka junalla matkustaminen on hidasta, sen suosio on silti kovassa kasvussa. Esimerkiksi lokakuussa Helsingin ja Oulun välillä tehtiin junamatkoja 43 prosenttia viime vuotta enemmän. Kasvu on Suomen suurinta.

Vuosittain junamatkustajia Oulun ja Helsingin välillä on yli 1,1 miljoonaa. Tähän tulee päälle erittäin vilkas tavarajunaliikenne, joka hidastaa matkustajajunien kulkua.

Tavaraliikenteen määrä Oulu-Kokkola-välillä on Suomen toiseksi suurin, 7,5 miljoonaa tonnia vuodessa.

Oulusta on tavoiteltu nopeaa junayhteyttä Tampereelle ja Helsinkiin jo vuosia. Tampereelle matka-ajaksi tavoitellaan kolmea tuntia ja Helsinkiin neljää tuntia.

Neljän tunnin yhteys Oulun keskustasta Helsingin keskustaan tarjoaisi aidon vaihtoehdon lentoliikenteelle. Samalla se voisi auttaa vähentämään Suomen liikennepäästöjä.

Mutta miksi rahaa pohjoisen nopealle yhteydelle ei ole herunut?
Oulusta halutaan päästä rataa pitkin Ruotsiin ja nopeasti Helsinkiin

Toiveet nopeasta junayhteydestä heräsivät jälleen hallituksen vaihtuessa, sillä Rinteen hallitus lupasi merkittäviä satsauksia rataverkkoon.

Pohjoisen ratatarpeet olivat esillä myös hallitusneuvotteluissa, kertoo vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen. Entinen euroedustaja ja entinen liikenneministeri johti neuvotteluissa Liikenneverkon kehittäminen ja ylläpitäminen -työryhmää.

Oulu on ajanut etenkin kaksoisraiteen rakentamista Limingan ja Oulun välille. Se jäi uupumaan Pohjanmaan radan remontin yhteydessä.

Oulussa katsotaan, että kaksi vuotta sitten valmistunut rataremontti jäi kesken.

Kaksoisraide parantaisi eri vauhtia kulkevien tavara- ja matkustajaliikenteen sujuvuutta ja nopeuttaisi matkantekoa sekä Oulusta etelään että pohjoiseen. Samalla se mahdollistaisi lähijunaliikenteen aloittamisen Oulun seudulla.

Oulun, Kokkolan, Ylivieskan, Seinäjoen ja Tampereen kaupunkien teettämän selvityksen mukaan Oulu-Tampere-välin nopeuttaminen maksaisi arviolta 1,1–2,2 miljardia euroa.
VR-Juna Oulussa
VR lisää Oulun ja Helsingin välisiä junayhteyksiä joulukuun puolivälissä. Yhteyksien määrä kasvaa kahdeksaan molempiin suuntiin.Paulus Markkula / Yle

VR:n suunnittelujohtajan Juho Hannukaisen mukaan alle viiden tunnin junayhteys Oulun ja Helsingin välillä ei ole käytännössä mahdollista nykyisellä radalla.

Jotta Oulun ja Tampereen väli voitaisiin taittaa kolmeen tuntiin, tulisi radalla päästä ajamaan yhtäjaksoisesti jopa yli 200 km tunnissa.

– Puolen tunnin matka-aikalyhennys edellyttäisi varsin suuria lisäinvestointeja rataoikaisuineen, Hannukainen kertoo.

Oulusta ei tavoitella pelkästään nopeampia yhteyksiä eteläiseen Suomeen, vaan katseet on luotu myös Ruotsin suuntaan. Oulun ja Luulajan välisen henkilöjunaliikenteen esteenä on radan sähköistyksen uupuminen Keminmaan Laurilan ja Tornion väliltä.

Junayhteys Ruotsiin mahdollistaisi myös raaka-aineiden ja teollisuustuotteiden kuljettamisen rautateitse Euroopan sisämarkkinoille, sanoo Pohjois-Pohjanmaan liiton suunnittelupäällikkö Jussi Rämet.

Ratayhteyden sähköistys on kirjattu Rinteen hallituksen hallitusohjelmaan, mutta toistaiseksi siitä ei ole vielä tehty päätöstä.
Turun ja Tampereen radat veivät suunnittelurahat

Pohjoisen suuret odotukset vaihtuivat pettymykseen, kun hallituksen budjetista ei löytynyt suunnittelurahoja Oulun ja Seinäjoen väliselle osuudelle, sanoo kokoomuksen oululaiskansanedustaja Janne Heikkinen.

– Puhutaan ilmastohallituksesta, ilmastonmuutoksesta ja hiilineutraalista liikkumisesta ja silti pohjoisen ratahankkeita ei olla laittamassa liikkeelle nopealla aikataululla.

Heikkinen katsoo, että suunnittelurahat voitaisiin ottaa yksityistämisestä saatavista varoista.

– Kun hallitus myy valtion omistuksia kolmella miljardilla eurolla, tulisi iso osa siitä käyttää liikennehankkeisiin, kuten rataverkkoon.

Vihreiden oululainen kansanedustaja Jenni Pitko teki pohjoisen ratarahojen puuttumisesta kirjallisen kysymyksen. Hän arvelee, että pohjoisen rataverkon parantamisen merkitystä ei ymmärretä etelässä.

Pitko muistuttaa, että Oulun ja Turun matkustajamäärät ovat liki yhtä suuret, vaikka Ouluun junia kulkee harvemmin.

– Tunnin junat ovat vallanneet ilmapiirin. Lobbaamiseen on panostettu ja rahalla on saatu huomiota.

Liikenne- ja viestintäministeri

3

129

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ratahanke Seinäjoki-Oulu

      Ratahanke Seinäjoki-Oulu oli Suomen suurin infrahanke, joka toteutettiin aikataulussa, budjetissa, turvallisesti ja yhteistyössä.

      335 kilometriä pitkä Seinäjoen ja Oulun välinen rata on yksi Suomen tiheimmin liikennöidyistä rataosista. Rataa käyttää valtaosa Etelä- ja Pohjois-Suomen välisestä rautatieliikenteestä ja se on osa Euroopan laajuista rautatieverkkoa (TEN). Seinäjoki-Oulu-hanke oli yhteiskunnallisesti merkittävä ja kannattava.

      Parannettu ratayhteys luo uusia mahdollisuuksia Seinäjoen ja Oulun välisen alueen maankäytölle sekä elinkeinotoiminnalle. Lyhentyneet matka-ajat tuovat seudulliset ja valtakunnalliset keskukset lähemmäksi toisiaan. Tämä hyödyttää koko Pohjanmaata, mutta erityisesti asemapaikkakuntia.

      Ratahanke Seinäjoki-Oulu käynnistyi vuonna 2007 ja valmistui vuonna 2017. Pohjanmaan ratahankkeen budjetti oli 880 M€. Hanke oli valmistuessaan Suomen suurin infra-alan hanke, joka toteutettiin aikataulussa, budjetissa, turvallisesti ja yhteistyössä.
      Sisältö

      Hankkeessa on korjattu vanhaa ja rakennettu uutta. Raidetta perusparannettiin 335 kilometriä, joista 105 kilometriä uutta kaksoisraideosuutta. Liikennepaikkamuutoksia tehtiin 29 kohteessa. Kaikki hankkeen aikana parannetut henkilöliikenneasemat ovat esteettömiä. Uusia liikennepaikkoja rakennettiin kolme, jotka ovat Riijärvi, Tikkaperä ja Ahonpää. Kempeleelle ja Härmään avattiin uusi henkilöliikennepaikka.

      Seinäjoen ja Oulun väliltä poistettiin kaikki tasoristeykset, joita oli 105. Poistuneiden tasoristeyksien tilalle on rakennettu turvallisempia ali- ja ylikulkusiltoja. Kaksoisraide rakennettiin välille Etelä-Seinäjoki–Lapua sekä Kokkola–Ylivieska. Hankkeessa uusittiin 15 teräksistä vesistösiltaa teräsbetonisilloiksi. Radan turvalaite- ja sähköratajärjestelmään tehtiin parannuksia koko osuudella.
      Hankkeen hyödyt

      liikenneturvallisuus on parantunut tasoristeyksien poiston jälkeen
      laiturialueen käytettävyys ja viihtyvyys henkilöliikennepaikoilla on parantunut
      nopeammat junayhteydet henkilöliikenteen nopeuden noustua 200 kilometriin tunnissa
      liikenne on sujuvampaa uusien liikennepaikkojen rakentamisen myötä
      raideliikenteen kapasiteetti on kasvanut merkittävästi kaksoisraideosuuksien rakentamisen jälkeen
      tavaraliikenne on kustannustehokkaampaa nopeuden noustessa 100 kilometriin tunnissa
      ympäristöteko hiilidioksidipäästöjen vähentyessä 15 000–30 000 tonnilla vuodessa

    • Anonyymi

      Mitä vi---a on tehty kun näy missään oululaisille

      • Anonyymi

        Valmistuneita hankkeita

        Seinäjoki–Oulu-ratahankkeessa parannettiin Seinäjoen ja Oulun välistä yksiraiteista rataa muuttamalla se osittain kaksiraiteiseksi, mikä muun muassa nopeuttaa junaliikennettä. Hanke valmistui vuonna 2017 [4]
        Sepänkylän ohikulkutien rakentaminen Vaasan seudulla paransi liikenneturvallisuutta ja lisäsi liikenteen sujuvuutta. Ohikulkutien valmistuttua raskas liikenne siirtyi pois nykyiseltä niin sanotulta Kokkolantieltä, joka kulkee Sepänkylän taajaman läpi. Hanke valmistui talvella 2014.[5]
        Uudenkaupungin meriväylä -hankkeessa ruopattiin 10,0 m:n syvyinen väylä 12,5 m:n syvyiseksi ja parannettiin väylän turvalaitteita. Hankkeella parannettiin muun muassa lannoitteiden kaukoviennin kuljetustehokkuutta. Hanke valmistui vuonna 2015.[6]
        Kehärata muodostaa junayhteyden Vantaankoskelta lentoaseman kautta Tikkurilaan. Kehärata valmistui heinäkuussa 2015. [7]
        Kehä III:n parannushankkeessa tietä uudistetaan liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Hankkeen ensimmäinen osa valmistui keväällä 2012, ja toinen vaihe valmistui aikataulusta edellä vuonna 2015.[8]

        Palveluita

        Väyläviraston keräämiä tietoja avataan avoimesti kaikkien käyttöön. Digitraffic-palvelun[9] data avattiin kaikkien käyttöön keväällä 2014.

        Liikennetilanne-palvelun kautta on saatavilla ajantasaista tietoa Suomen teillä tehtävistä tietöistä, ruuhkista ja muista häiriöistä. Palvelun kautta on saatavilla myös kelikamerakuvaa.[10]
        Organisaatio

        Väylävirasto työllistää noin 400 henkilöä ja lisäksi välillisesti noin 12 000 ihmistä eri infrahankkeissa (2019). Tehtävät vaihtelevat liikenteen asiantuntijatehtävistä operatiiviseen liikenteen ohjaukseen ja hallinnollisiin tehtäviin. Väyläviraston budjetti on vuosittain noin 1,6 miljardia euroa.[1]


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      124
      6399
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      160
      4082
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3355
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      487
      2883
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      280
      1889
    6. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      34
      1576
    7. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      87
      1436
    8. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      174
      1379
    9. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      15
      1366
    10. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      14
      1363
    Aihe