Väylä virasto tumputtaa

Anonyymi

Mihin unohtuivat pohjoisen nopeat junamatkat? Oulusta halutaan neljässä tunnissa Helsinkiin ja ratayhteys Ruotsiin

Suunnitelmilla alkaa olla jo kiire, jos Suomi mielii osallikseksi EU-rahoista.
rautatieliikenne13.11.2019 klo 19.34päivitetty 15.11.2019 klo 10.04
Matkustajat kiiruhtivat junaan Oulussa
Oulun kautta kulkee rautateitse yli miljoonaa matkustajaa vuodessa. Nopea junayhteys voisi houkutella ihmisiä vaihtamaan lentämisen junaan. Paulus Markkula / Yle

Jaa artikkeli Facebookissa
634
Jaa artikkeli Twitterissä

Nopein junayhteys Oulun ja Helsingin välillä kestää 5 tuntia 24 minuuttia tuntia ja se on monelle liikaa. Niinpä Oulu-Helsinki-väli onkin Suomen ylivoimaisesti suosituin lentoyhteys. Ilmateitse matkustajia on reitillä vuosittain noin miljoona.

Vaikka junalla matkustaminen on hidasta, sen suosio on silti kovassa kasvussa. Esimerkiksi lokakuussa Helsingin ja Oulun välillä tehtiin junamatkoja 43 prosenttia viime vuotta enemmän. Kasvu on Suomen suurinta.

Vuosittain junamatkustajia Oulun ja Helsingin välillä on yli 1,1 miljoonaa. Tähän tulee päälle erittäin vilkas tavarajunaliikenne, joka hidastaa matkustajajunien kulkua.

Tavaraliikenteen määrä Oulu-Kokkola-välillä on Suomen toiseksi suurin, 7,5 miljoonaa tonnia vuodessa.

Oulusta on tavoiteltu nopeaa junayhteyttä Tampereelle ja Helsinkiin jo vuosia. Tampereelle matka-ajaksi tavoitellaan kolmea tuntia ja Helsinkiin neljää tuntia.

Neljän tunnin yhteys Oulun keskustasta Helsingin keskustaan tarjoaisi aidon vaihtoehdon lentoliikenteelle. Samalla se voisi auttaa vähentämään Suomen liikennepäästöjä.

Mutta miksi rahaa pohjoisen nopealle yhteydelle ei ole herunut?
Oulusta halutaan päästä rataa pitkin Ruotsiin ja nopeasti Helsinkiin

Toiveet nopeasta junayhteydestä heräsivät jälleen hallituksen vaihtuessa, sillä Rinteen hallitus lupasi merkittäviä satsauksia rataverkkoon.

Pohjoisen ratatarpeet olivat esillä myös hallitusneuvotteluissa, kertoo vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen. Entinen euroedustaja ja entinen liikenneministeri johti neuvotteluissa Liikenneverkon kehittäminen ja ylläpitäminen -työryhmää.

Oulu on ajanut etenkin kaksoisraiteen rakentamista Limingan ja Oulun välille. Se jäi uupumaan Pohjanmaan radan remontin yhteydessä.

Oulussa katsotaan, että kaksi vuotta sitten valmistunut rataremontti jäi kesken.

Kaksoisraide parantaisi eri vauhtia kulkevien tavara- ja matkustajaliikenteen sujuvuutta ja nopeuttaisi matkantekoa sekä Oulusta etelään että pohjoiseen. Samalla se mahdollistaisi lähijunaliikenteen aloittamisen Oulun seudulla.

Oulun, Kokkolan, Ylivieskan, Seinäjoen ja Tampereen kaupunkien teettämän selvityksen mukaan Oulu-Tampere-välin nopeuttaminen maksaisi arviolta 1,1–2,2 miljardia euroa.
VR-Juna Oulussa
VR lisää Oulun ja Helsingin välisiä junayhteyksiä joulukuun puolivälissä. Yhteyksien määrä kasvaa kahdeksaan molempiin suuntiin.Paulus Markkula / Yle

VR:n suunnittelujohtajan Juho Hannukaisen mukaan alle viiden tunnin junayhteys Oulun ja Helsingin välillä ei ole käytännössä mahdollista nykyisellä radalla.

Jotta Oulun ja Tampereen väli voitaisiin taittaa kolmeen tuntiin, tulisi radalla päästä ajamaan yhtäjaksoisesti jopa yli 200 km tunnissa.

– Puolen tunnin matka-aikalyhennys edellyttäisi varsin suuria lisäinvestointeja rataoikaisuineen, Hannukainen kertoo.

Oulusta ei tavoitella pelkästään nopeampia yhteyksiä eteläiseen Suomeen, vaan katseet on luotu myös Ruotsin suuntaan. Oulun ja Luulajan välisen henkilöjunaliikenteen esteenä on radan sähköistyksen uupuminen Keminmaan Laurilan ja Tornion väliltä.

Junayhteys Ruotsiin mahdollistaisi myös raaka-aineiden ja teollisuustuotteiden kuljettamisen rautateitse Euroopan sisämarkkinoille, sanoo Pohjois-Pohjanmaan liiton suunnittelupäällikkö Jussi Rämet.

Ratayhteyden sähköistys on kirjattu Rinteen hallituksen hallitusohjelmaan, mutta toistaiseksi siitä ei ole vielä tehty päätöstä.
Turun ja Tampereen radat veivät suunnittelurahat

Pohjoisen suuret odotukset vaihtuivat pettymykseen, kun hallituksen budjetista ei löytynyt suunnittelurahoja Oulun ja Seinäjoen väliselle osuudelle, sanoo kokoomuksen oululaiskansanedustaja Janne Heikkinen.

– Puhutaan ilmastohallituksesta, ilmastonmuutoksesta ja hiilineutraalista liikkumisesta ja silti pohjoisen ratahankkeita ei olla laittamassa liikkeelle nopealla aikataululla.

Heikkinen katsoo, että suunnittelurahat voitaisiin ottaa yksityistämisestä saatavista varoista.

– Kun hallitus myy valtion omistuksia kolmella miljardilla eurolla, tulisi iso osa siitä käyttää liikennehankkeisiin, kuten rataverkkoon.

Vihreiden oululainen kansanedustaja Jenni Pitko teki pohjoisen ratarahojen puuttumisesta kirjallisen kysymyksen. Hän arvelee, että pohjoisen rataverkon parantamisen merkitystä ei ymmärretä etelässä.

Pitko muistuttaa, että Oulun ja Turun matkustajamäärät ovat liki yhtä suuret, vaikka Ouluun junia kulkee harvemmin.

– Tunnin junat ovat vallanneet ilmapiirin. Lobbaamiseen on panostettu ja rahalla on saatu huomiota.

Liikenne- ja viestintäministeri

3

160

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ratahanke Seinäjoki-Oulu

      Ratahanke Seinäjoki-Oulu oli Suomen suurin infrahanke, joka toteutettiin aikataulussa, budjetissa, turvallisesti ja yhteistyössä.

      335 kilometriä pitkä Seinäjoen ja Oulun välinen rata on yksi Suomen tiheimmin liikennöidyistä rataosista. Rataa käyttää valtaosa Etelä- ja Pohjois-Suomen välisestä rautatieliikenteestä ja se on osa Euroopan laajuista rautatieverkkoa (TEN). Seinäjoki-Oulu-hanke oli yhteiskunnallisesti merkittävä ja kannattava.

      Parannettu ratayhteys luo uusia mahdollisuuksia Seinäjoen ja Oulun välisen alueen maankäytölle sekä elinkeinotoiminnalle. Lyhentyneet matka-ajat tuovat seudulliset ja valtakunnalliset keskukset lähemmäksi toisiaan. Tämä hyödyttää koko Pohjanmaata, mutta erityisesti asemapaikkakuntia.

      Ratahanke Seinäjoki-Oulu käynnistyi vuonna 2007 ja valmistui vuonna 2017. Pohjanmaan ratahankkeen budjetti oli 880 M€. Hanke oli valmistuessaan Suomen suurin infra-alan hanke, joka toteutettiin aikataulussa, budjetissa, turvallisesti ja yhteistyössä.
      Sisältö

      Hankkeessa on korjattu vanhaa ja rakennettu uutta. Raidetta perusparannettiin 335 kilometriä, joista 105 kilometriä uutta kaksoisraideosuutta. Liikennepaikkamuutoksia tehtiin 29 kohteessa. Kaikki hankkeen aikana parannetut henkilöliikenneasemat ovat esteettömiä. Uusia liikennepaikkoja rakennettiin kolme, jotka ovat Riijärvi, Tikkaperä ja Ahonpää. Kempeleelle ja Härmään avattiin uusi henkilöliikennepaikka.

      Seinäjoen ja Oulun väliltä poistettiin kaikki tasoristeykset, joita oli 105. Poistuneiden tasoristeyksien tilalle on rakennettu turvallisempia ali- ja ylikulkusiltoja. Kaksoisraide rakennettiin välille Etelä-Seinäjoki–Lapua sekä Kokkola–Ylivieska. Hankkeessa uusittiin 15 teräksistä vesistösiltaa teräsbetonisilloiksi. Radan turvalaite- ja sähköratajärjestelmään tehtiin parannuksia koko osuudella.
      Hankkeen hyödyt

      liikenneturvallisuus on parantunut tasoristeyksien poiston jälkeen
      laiturialueen käytettävyys ja viihtyvyys henkilöliikennepaikoilla on parantunut
      nopeammat junayhteydet henkilöliikenteen nopeuden noustua 200 kilometriin tunnissa
      liikenne on sujuvampaa uusien liikennepaikkojen rakentamisen myötä
      raideliikenteen kapasiteetti on kasvanut merkittävästi kaksoisraideosuuksien rakentamisen jälkeen
      tavaraliikenne on kustannustehokkaampaa nopeuden noustessa 100 kilometriin tunnissa
      ympäristöteko hiilidioksidipäästöjen vähentyessä 15 000–30 000 tonnilla vuodessa

    • Anonyymi

      Mitä vi---a on tehty kun näy missään oululaisille

      • Anonyymi

        Valmistuneita hankkeita

        Seinäjoki–Oulu-ratahankkeessa parannettiin Seinäjoen ja Oulun välistä yksiraiteista rataa muuttamalla se osittain kaksiraiteiseksi, mikä muun muassa nopeuttaa junaliikennettä. Hanke valmistui vuonna 2017 [4]
        Sepänkylän ohikulkutien rakentaminen Vaasan seudulla paransi liikenneturvallisuutta ja lisäsi liikenteen sujuvuutta. Ohikulkutien valmistuttua raskas liikenne siirtyi pois nykyiseltä niin sanotulta Kokkolantieltä, joka kulkee Sepänkylän taajaman läpi. Hanke valmistui talvella 2014.[5]
        Uudenkaupungin meriväylä -hankkeessa ruopattiin 10,0 m:n syvyinen väylä 12,5 m:n syvyiseksi ja parannettiin väylän turvalaitteita. Hankkeella parannettiin muun muassa lannoitteiden kaukoviennin kuljetustehokkuutta. Hanke valmistui vuonna 2015.[6]
        Kehärata muodostaa junayhteyden Vantaankoskelta lentoaseman kautta Tikkurilaan. Kehärata valmistui heinäkuussa 2015. [7]
        Kehä III:n parannushankkeessa tietä uudistetaan liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Hankkeen ensimmäinen osa valmistui keväällä 2012, ja toinen vaihe valmistui aikataulusta edellä vuonna 2015.[8]

        Palveluita

        Väyläviraston keräämiä tietoja avataan avoimesti kaikkien käyttöön. Digitraffic-palvelun[9] data avattiin kaikkien käyttöön keväällä 2014.

        Liikennetilanne-palvelun kautta on saatavilla ajantasaista tietoa Suomen teillä tehtävistä tietöistä, ruuhkista ja muista häiriöistä. Palvelun kautta on saatavilla myös kelikamerakuvaa.[10]
        Organisaatio

        Väylävirasto työllistää noin 400 henkilöä ja lisäksi välillisesti noin 12 000 ihmistä eri infrahankkeissa (2019). Tehtävät vaihtelevat liikenteen asiantuntijatehtävistä operatiiviseen liikenteen ohjaukseen ja hallinnollisiin tehtäviin. Väyläviraston budjetti on vuosittain noin 1,6 miljardia euroa.[1]


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi persuilla ei ole firmoja?

      Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?
      Maailman menoa
      83
      7121
    2. Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015

      Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit
      Maailman menoa
      27
      7079
    3. Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan

      Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k
      Maailman menoa
      117
      6205
    4. Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä

      Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?
      Maailman menoa
      45
      5414
    5. Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?

      Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik
      Maailman menoa
      84
      5248
    6. Demarikultin uhri kertoo

      Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa
      Maailman menoa
      63
      5225
    7. Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?

      Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus
      Maailman menoa
      40
      5118
    8. Sanna valittiin Euroopan huonoimmaksi pääministeriksi

      Sannan kaudella Suomi oli ainut maa missä bkt laski. Kannattaa huomata, että luvut valitsi Sannan huonoimmaksi. Ihmiset
      Maailman menoa
      27
      4605
    9. Purran vuoro kiihoittua Lepomäen sääristä

      "Ulkoministeri Elina sanoo, ettei muuta pukeutumistaan sen mukaan, kenet tapaa, ja että hän ei suostuisi peittämään kasv
      Maailman menoa
      19
      3485
    10. Vasemmistolaiset paskat eivät nousseet seisomaan kun Akaan kaupunginvaltuusto

      vietti hiljaisen hetken Charlie Kirkin muistoksi https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000011523016.html
      Maailman menoa
      300
      3400
    Aihe