Joko se" sokea erkki " on älynnyt sen mitä täällä maakunnissa on nähty jo pidempää. Metsät hakattu lakiaksi.
Linnusto on pienentynyt samoin eläimet. Hirviä vielä on paikoin ,niillehän pusikot maistuvat.
Näin meillä Kymenlaaksossa.
Viittaan uuteen tutkimukseen metsien hiilen sitomiskykyyn. Varsinkin mihin tämä meno johtaa.
Linnusto on pienentynyt samoin eläimet. Hirviä vielä on paikoin ,niillehän pusikot maistuvat.
Näin meillä Kymenlaaksossa.
Viittaan uuteen tutkimukseen metsien hiilen sitomiskykyyn. Varsinkin mihin tämä meno johtaa.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Valitettavasti näyttää taas kerran siltä, että tulevaisuudessakin kaupunkilaisveronmaksajat maksaa seuraukset maajussi- metsänomistajien ja metsäteollisuuden mahdollisuudesta raiskata Suomen metsiä mailman tappiin. Kiitos tästä politrukit. Vieläkö kehtaatte valittaa, että ajattelevat ihmiset pitää teitä kusitolppina?
Miten sinä raukka ajattelet, kun ei ole millä ajatella. Taidat oikeasti uskoa että metsät eivät ole uusituvaa luonnovaraa, jota on järkevää hoitaa.
Laita huvikses pariin laatikkoon kaupunkitalossasi multaa ja kylvä porkkanan siementä molempiin niin että riittää. Havenna toista kun alkavat kasvaa ja jätä toinen harventamatta. Katso sitten kummassa on koko kiertoajan aikana enemmän yhteyttävää vihermassaa ja kummasta saat enemmän jyrsittävää. Eivät puut tai muutkaan luonnon kasvit ole sen erilaisempia.
Tätäkin (metsä-) peliä pelataan nyt röyhkeästi kapitalistien pussiin ovelasti juonittelemalla ja valehtelemalla. Antakaas kun kerron :
Kun UPM perusti uuden jättitehtaan Äänekoskelle tukenaan peri-valehtelija Sipilä jopa pääministerin ominaisuudessa, asiaa perusteltiin seuraavast
- se tuo työpaikkoja
- metsä kasvaa nopeammin kuin sitä hakataan
Kumpikin perustelu oli härskiä valehtelua. Tehtaan rakentamisen hoiti pääosin ulkomaalainen vuorkatyövoima. Kaiken kukkuraksi tehtaan valmistuttua UPM sulki pikapikaa Raumalla ainakin yhden paperilinjat tms. Uuden tehtaan automaatio pitää siitä huolen, ettei työvoimakulut nousseet vaan laskivat. Se "työllisyydestä".
Äänekoskelle tehdas rakennettiin, koska suomen "metsäraja" menee suurin piirtein tällä korkeudella (kts googlesta).
Kun kusettajat puhuivat metsien kasvavan enemmän, kun mitä hakataan, kyseessä oli jälleen ovela valehtelu ja tässä jo aiemmin paljastin tääläkin mutten löytänyt enää linkkiä siihen. Yhtäältä metsät kasvavat paremmin juuri ilmaston-MUUTOKSEN seurauksea (korkeampi lämpötila, pidempi kesä, hiilidioksiidia ilmassa tuplat). Mutta hiilinieluksi suomen metsistä ei ole, koska ne on puoliksi hakattu jo ja äänekosken kaltainen mylly tuhoaa sitä entisestään.
Kerroin myös, millaista tuhoa Kepulais Pekkarisen lämpövoimala Jyväskylä'ssä metsille aiheuttaa, kun tehokäyttöön kelpaamaton laho- yms puu myös aggressiivisesti metsistä kerätään polttoon keljon voimalassa. Siinä takuulla metsot ja teeret katovat, hömötiaisista puhumattakaan ja metsät muuttuvat aneemisiksi aukeiksi, joissa ei puolukka eikä mustikkakaan enää kasva. Joskus patruunat väittivät, että marjoja kun aukkoja mutta viimekesänäkään ei tarvinnut mennä edes sieniä etsimään.
Koostan nämä metsäasiat vähän myöhemmin, kun löydän aiemmat linkkini. Niillä todistin, että suomen metsien hiilinielu-jallitus oli valehtelua ja mitä tällä menolla metsistä jää, on lähinnä raiskioita, joissa ei enää luonnoneläimiä tavata.
Terv. Haans.seA
Mikä hiilinielu on aukoiksi hakatut metsät ja niissä nyt kasvat horsmat ja pajut ?
Unohdit vatut? Ne aromikkaimmat marjat.
Ei muuta kuin poimimaan!
>Unohdit vatut? Ne aromikkaimmat marjat.
>Ei muuta kuin poimimaan!
Tuota noin, kaupoissa myydään nykyään eli vaikka tänään tuoreen näköisiä isoja vattuja, jotka ovat todella maukkaita ja alkuperäisen marjan makuisia. Ne tosin eivät kasva suomen metsissä vaan tuodaan... tuodaannnnnn .... PORTUGALISTA !!!
t. haans.sea
Suomessa ei juurikaan ole oikeita metsiä. On vain eri-ikäisiä taimikoita. Viimeistään silloin, kun taimikon puut uhkaavat saavuttaa 1/4 - 1/3 puulajin luontaisesta iästä ne kaadetaan selluksi ja raiskiolle istutetaan mulkun mittaisia taimia, jotka muka sitovat tehokkaasti hiiltä. Paitsi että taimilta menee vuosikymmeniä että se on sitonut edes puolet siitä hiilestä joka samasta metsästä juuri vapautettiin, kun puut kaadettiin ja vietiin sellutehtaalle.
Tälläkin palstalla moni oman elämänsä "metsäasiantuntija" on kirjoittanut, että metsät eivät "yli-ikäisinä" kasva eikä sido hiiltä. Heidän orwelilaisessa kielessään "yli-ikäinen" tarkoittaa esimerkiksi yli 70 vuotiasta kuusimetsää. Etelä-Suomessa kuusi kasvaa 250 vuotiaaksi. Suomen harvoissa 300 vuotta "hoitamatta" kasvaneissa aarnimetsissä on puuta jopa yli 850 m3 per hehtaari, kun "talousmetsässä" on huippuvaiheessa juuri ennen avohakkuuta ehkä 250 m3. Miten vanhassa metsässä on kolminkertainen määrä puuta verrattuna 70 vuotiaaseen jos puu ei enää kasvaisi?
Suomi on metsäraiskioiden suurvalta.
>>>Suomi on metsäraiskioiden suurvalta.
Täsmälleen ! Katsokaa asia vaikka googlen mapista
https://www.google.fi/maps/@63.3713122,24.1000721,6z
Suurenna suomen kartaa niin, että noin puolet näkyy ruudulla, jolloin google erottelee maastolaadut jo näkyvästi. Huomaa, että noin 10 metrinen puupelto näkyy jo "metsänä" ja tämä tarkoittaa sitä, että kainuun alueella kertaalleen täysin parturoidut alkumetsät on nyt sitä sipilän "voimallisesti kasvavaa" puupeltoa.
Ja ennen muuta, vertaa tilanne Itärajan takana, venäjällä.
JOs ajat autolla vaikkapa Rukalle, näet tilanteen parhaiten. Samalla voit tehdä nk. kanalintulaskennan. Jos matkallasi ei lennä yhtäkään kanalintua, voit olla varma, että niitä ei todella olekaan. Näin kepulaiset tekevät nk. "riistalaskennan". Tosin tuloksen ilmoittavat täyisin toisin päin. Jotta metsästysluvat irtoaisivat.
t. Haans.seA
Suomen metsien sitomat "valtavat hiilimäärät" ovat myytti. Saksan, Ranskan ja jopa Puolan metsissä on kiintokuutiometreinä laskettuna enemmän puuta ja siis myös enemmän sitoutunutta hiiltä kuin Suomen metsissä.
Eipä sitä kasvavaa metsää ole, tule, jos välillä ei ole aukkohakkuuta.
Ettekö te näe kasvavia taimikoita/nuorta metsää, sitä tehokkainta hiilensidonnan kannalta, missään?
Aika sokea pitää olla, Suomi on täynnä metsää.
Ei kukaan nuoria metsiä sileäksi hakkaa, se olisi järjetöntä.
Onhan se valitettavaa, että 40 vuotta kuluu, ennekuin taas uusi täysi korkuinen metsä on tilalla ; )
Tottakai täytyy olla myös vanhoja ns. ikimetsiä.
Nyt on tilaisuus,! Vaikka kaikki valtion metsät suojella, jos niin päättäjät(kansa) haluaa, haluaako ; )
Missä se pissi valuu??
Sellutehtaalle+vietyyn+puuhun+sitoutuneesta+hiilestä+90%+on+takaisin+ilmakehässä+viiden+vuoden+sisällä.+Eli+taimikko+sitoo+hitaasti+vuosikymmenien+aikana+takaisin+sitä+hiiltä+joka+metsään+oli+jo+sitoutunut+ennen+avohakkuuta.
Faktoja,+voit+tarkistaa.
Totta kai taimikot harvennushakataan ennen kuin ne avokataan. Kuka on muuta väittänyt?
Hakkuiden lisääminen merkitsee väkisin sitä, että metsien keskimääräinen ikä ja sitä myötä niiden keskimäärin sisältämä puumäärä (eli hiilimäärä) pienenee.
>>-Viimeisin valtakunnan metsien inventointi (VMI) osoitti, että vanhojen metsien osuus >>(yli 120 v) on kasvanut viimeisen sadan vuoden aikana. Ollaan siis menossa juuri tuohon >>toivomaasi suuntaan.
TSOT TSOT kepu luikuri, vaiko Kokoomus-koira:
http://www.metla.fi/ohjelma/vmi/vmi-mvarat-vanhat.htm
Olkaa varuillanne näiden kusiaisten kaa, niitä on jokapuolella ja jokaisen käsi sinun lompakossaaaaaa
terv. haans.sea
Juuri näin! Ja kun Suomen vanhin mänty on yli 750 vuotias ja kuusi voi kasvaa yli 400 vuotta, niin ei edes 100-vuotias metsä ole mitenkään elinkaarensa päässä. Suomen paksuin kuusi Sumiaisissa oli ympärysmitaltaan 470 cm. Eli puheet siitä että kuusi ei kasvaisi sen jälkeen kun on 70-vuotias (kuten "metsänhoitajat" selittää) on täyttä tuubaa.
Aika surullista maisemaa kun mökille ajelen. Isoja puupinoja siellä täällä. Avoraiskioita ja "tilkkutäkkejä", lentokenttiä vähän väliä. Surullista maisemaa, jonka heinä ja horsma valtaavat tulevina vuosina.
No nuo aukkohakkuut kuivattavat maaperän ja aiheutavat pohjaveden alenemista.
Päin vastoin. Metsä haihduttaa vettä ja pitää siksi metsänpohjaa kuivempana. Kun metsä kaadetaan maaperä kastuu. Mutta tähän "metsänhoitajilla" on ratkaisu: ojitus.
Kolmannes KOKO MAAILMAN metsäojista on kaivettu Suomeen. Ojia pitkin sitten metsäkoneiden irrottama humus valuu vesistöihin pilaamaan niitä.
hiili nielu saksa haistatti pitkät arvoille alku vuoden huono talous tulos meni loppu vuodesta voitolliseksi,
Näköjään kirjoittajat ovat lukeneet vain vihreiden pyhiä kirjoituksia eivätkä ole käyneet metsässä huomatakseen että metsä kasvaa sitä hurjemmin mitä enemmän annetaan kirvestä. Metsät kasvavat jopa liikaakin ja valtio on siksi alkanut tukkimaan ojia hukuttaakseen puut. Kutsuvat sitä ennallistamiseksi vaikka ensin oli metsä, joka myöhemmin soistui.
Muuten olen sitä mieltä että Malmin lentokenttä pitää ennallista suoksi.
Nykyinen metsätalous-insinööri-oppi käskee jättämään kaikki hakkuujätteet metsäpohjan peitoksi, koska hyönteispopulaatio tarvitsee ruokaa kehittyäkseen. Noin kolmen vuoden välein lahoavia hakkuujätteitä tulee käyttämään hyväkseen taas uusi hyönteispopulaatio. Aina kun ihminen puuttuu luonnon kiertokulkuun kuten nyt kasvattamalla hyönteispopulaatioita, seuraa katastrofi
Tärkeintä hakkuiden jälkihoidossa nykyisin onkin hyönteislajien hyvinvointi, eikä se, että maapohja olisi kulkukelpoista ihmisten ja eläinten kulkea, tai että siellä kasvaisi jotain; marjoja ja sieniä. Mätänevä hakkuujäte pitää maapohjan märkänä ja kylmänä, ja hidastaa uuden kasvuston alkua.
Nykyisten suunnistuskarttojen pääväri on vihreä. Vihreällä kuvataan tiheitä taimikoita, läpipääsemättömiä pöheeköitä ja vihreillä pystyviivoilla sitä, että maapohja on vaikeakulkuista; harvennushakkuussa ristiin rastiin kaadettua runkoa, aurattua tai mätästettyä maapohjaa jne..
Metsänkäsittelijä, jos hakattu alue ei ole kaunista katsella alle vuoden kuluttua hakkuusta, niin tee jotakin nyt. Peruste, että alue on taas kaunistunut kymmenessä tai kahdessakymmenessä vuodessa, ei käy, se on oltava kaunista nyt.
Vastuut ovat takautuvia. "Pomot" vaihtuvat ja silloin saatetaan katsoa pitkällekin taaksepäin.
Lopetetaan metsäojitukset. Siitä tykkää luonnonsuojelijat, metsässä kulkijat ja myös lähivesistöjen rannoilla asuvat / lomailevat.