Ainako yksin?

Anonyymi

Kysyn Raamattuun perustuvia mielipiteitä teiltä uskovat, asia on kipeä ja vaikuttaa jo elämänhaluun.
Tuntuu että elämäni on ohi, eikä mitään hyvää ole tässä ajassa enää jäljellä. Ajattelenkin lähinnä mitä voin loppuaikana tehdä muiden hyväksi.
Siis:
Tulin teini-iässä uskoon, ajauduin mailmaan kaikkine synteineen ja elin hurjaa uskomattoman nuoren aikuisen elämää silti uskoen ( en tajunnut että usko vaatisi jonkunlaista erilaista elämäntapaa).
Oli kova kaipuu löytää elämänkumppani ja halusin naimisiin.
Rakastuin ei-uskovaan mieheen joka ei halunnut naimisiin ja elimme yhdessä n.15vuotta kuin mies ja vaimo.
Suhteen loppuvaiheessa aloin kokea synnintuntoa siitä ettemme olleet naimisissa (myös kaikesta muusta ), en kestänyt luopua hänestä ja menimme kihloihin minun pyynnöstäni.
Naimisiin mies ei halunnut ja tein rukouksessa yksipuolisen avioliittolupauksen Jumalalle.
Lupasin omasta puolestani olla tämän miehen kanssa niin kauan kuin hän minua katselee.
En muista rukoilinko olevani kunnes kuolema meidät erottaa, vai niin kauan kuin mies on kanssani.
Tulin jätetyksi parin vuoden päästä.
Ero oli järkytys ja siitä on vuosia, yksin olen ollut siitä lähtien.
ehkä vuosi sitten sain kuulla miehen ns.jatkaneen elämäänsä, eli makaa toisten kanssa.
Soittelemme muutaman kerran vuodessa enkä juuri kaipaa enää häntä.

Ajatus siitä että minun pitäisi olla loppuikäni yksin on tuskallinen.
Kadun sitä että en odottanut uskovaa aviomiestä jonka Jumala olisi ehkä minun varalle katsonut.
Kadun nuoruuttani ja etten odottanut avioliittoon.
"joka nai hyljätyn, tekee huorin", kai osani on olla yksin ja se sattuu.
Tulin uudelleen uskoon tai oikeammin kävin Golgatalla eron jälkeen, elämänarvot ja ajatukset menivät täysin uusiksi.
Nyt yritän toteuttaa Herran tahtoa...

Onko muita samankaltaisessa tilanteessa olevia?Olisi kiva jakaa ajatuksia.
Olen vasta keski-ikäinen, jotenkin kaikki tuntuu turhalta yksin...

13

<50

Vastaukset

  • Nuorena jakorasia ja vanhana ei kelpaa, sellaista se on jeesustellun kohtalo.
    Ominaisuudet ratkaisevat kohtalon.

    • Eihän tässä ollut kyse kelpaavuudesta, oli kyse siitä että tahtoo tehdä oikein.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Eihän tässä ollut kyse kelpaavuudesta, oli kyse siitä että tahtoo tehdä oikein.

      Juupas eipäs vain vaihtuu uskovaisten mielissä, ei maailma niin toimi.


  • Näin näkisin ettet ole oikeasti ollut naimisissa. Jos menet toiselle niin älä tingi siitä, että ensimmäinen tuleva aviopuolisosi olisi leski taikka naimaton.

    • Olen ollut yksin uskova vuodesta 2015, sopisiko sinullekin?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olen ollut yksin uskova vuodesta 2015, sopisiko sinullekin?

      Yhtä kauan oltu sitten yksin.
      Siinäpä se kun ikuinen parittomuus tuntuu lohduttomalta ajatukselta.
      Koti on koti vasta kun siellä joku odottaa, kaikki on mukavampaa kumppanin kanssa.
      Olen hyvin koti ja läheis-orientoitunut joten olen huono yksineläjä luonteeltani, pakkohan siihenkin on tottua jos niin on.
      Olen jättänyt asian Herran käsiin.
      Kiitos vastauksista!Lisää vaan kiitos!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Yhtä kauan oltu sitten yksin.
      Siinäpä se kun ikuinen parittomuus tuntuu lohduttomalta ajatukselta.
      Koti on koti vasta kun siellä joku odottaa, kaikki on mukavampaa kumppanin kanssa.
      Olen hyvin koti ja läheis-orientoitunut joten olen huono yksineläjä luonteeltani, pakkohan siihenkin on tottua jos niin on.
      Olen jättänyt asian Herran käsiin.
      Kiitos vastauksista!Lisää vaan kiitos!

      Ota joku partalapsi ja ryhdy batiikkinoidaksi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ota joku partalapsi ja ryhdy batiikkinoidaksi.

      Juu ei kiitos.
      Miten se partalapsi edes olisi Raamatullisesti sallitumpi eronneelle? Et taida edes lukea mihin vastaat tai et ymmärrä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Yhtä kauan oltu sitten yksin.
      Siinäpä se kun ikuinen parittomuus tuntuu lohduttomalta ajatukselta.
      Koti on koti vasta kun siellä joku odottaa, kaikki on mukavampaa kumppanin kanssa.
      Olen hyvin koti ja läheis-orientoitunut joten olen huono yksineläjä luonteeltani, pakkohan siihenkin on tottua jos niin on.
      Olen jättänyt asian Herran käsiin.
      Kiitos vastauksista!Lisää vaan kiitos!

      "Koti on koti vasta kun siellä joku odottaa, kaikki on mukavampaa kumppanin kanssa."

      Asioilla on se merkitys, minkä niille itse antaa. Minusta on ihana mennä ihmisten parista omaan rauhalliseen kotiin. Tulisin hulluksi, jos joutuisin olemaan koko ajan jonkun kanssa. Toisilla on keskimääräistä suurempi oman tilan tarve. Itsetuntemus on viisauden alku.


  • Kaikki koettelemukset ovat karmaa. Kun ymmrrät miten karma toimii niin tiedät mistä vaikeudet jotka on voitettava johtuvat. Ajattele että kun pääsee jostain vaikeasta koettelemuksesta läpi niin jokin vanha velka tuli taas maksettua. Seuraavat elämäsi tulevat olemaan aina vain ihanampia. Sorry, tämä ei ole kristinuskoa.

    • Ominaisuudet ovat evoluutiota, ei paskaa valehtelijaa kukaan hyväksy.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ominaisuudet ovat evoluutiota, ei paskaa valehtelijaa kukaan hyväksy.

      En usko mihinkään evoluutioon, saatikka johonkin hölmöön karmaan.
      Ihmettelen vain että mitä olen nyt valehdellut ja miksi purat vihaasi minuun?
      Enhän tässä ollenkaan valittanut etten löydä miestä, kyse oli ihan muusta jos tarkemmin luet.


  • Ymmärrän kipuilusi, se on sen hinta miten on tullut elettyä mutta...

    erehtyminen elämässä ja virheistään oppiminen ei kuitenkaan ole este sille etteikö voisi vielä parantua ja päästä hyvään, rauhaisaan ja tasapainoiseen elämisen malliin.

    Meidän seksuaalisuutemme ei ole se mikä niinkään Jumalaa kiinnostaa vaan se miten kohtelemme muita tämän maan päällisen elämämme aikana. Sillä on merkitystä paljon.

    Kaikki pahasti puhutut sanat, loukkaukset, teot joilla on toista vahingoittanut, ne tulee selvittää. Pyytää anteeksi ja saada anteeksi. Vaikka toinen ei antaisikaan niin omatunto on puhdas siltä osin ja se jää toisen kontolle.

    Koska en tiedä sinusta kirjoitustasi enempää en voi ottaa suoraan kantaa tuohon yksinoloon mutta jumala on tarkoittanut niin ettei kenenkään tarvitse olla yksin .

    Eikä hän vaadi keneltäkään enempää kuin ymmärrystä hänen tahdostaan on annettu. Se on se valon määrä missä pitää pysyä, jonka tietää varmasti saaneensa häneltä eikä muilta.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.