Olen tavannut lukuisia ihmisiä, jotka huutavat automerkkinsä nimeä suureen ääneen yrittäessämme keskustella autojen ominaisuuksista noin yleensä. Kun keskustelua ei sitten synny, totean aina maailmassa olevan niin paljon hyviä autoja.
Sitten joku kysyy, mikä auto on hyvä? Täytyy yleensä vastata, että riippuu aikalailla tarpeistasi ja mistä pidät, sillä niin monessa autossa on omat hyvät ja huonot puolensa. Minulla on ollut parisenkymmentä erityyppistä, -ikäistä ja -merkkistä autoa (ei siis naista :-) kolmelta eri mantereella enkä kykene millään sanomaan, mikä näistä on ollut paras. On vain kokemuksen esille tuomia hyviä ja huonoja puolia eri merkeistä. Kaikissa on ollut jotain ehdottomasti hyvää ja huonoa.
Joillekin riittää auto, jonka he tietävät herättävän arvostusta ja kateutta muissa. Muulle ei ole väliä. Auto on heille status-symboli. Toiset hakevat suorituskykyä ja ehkä ajonautintoa. Yksi ryhmä taas ovat taloudelliset ajajat. Ekonomisesti ajatteleville on tärkeää yleensä myös luotettavuus. Joku välittää taas vain autonsa väristä.
Mitä tästä olen oppinut? Vain sen, että jokainen auto on tarpeellinen sitä tarvitsevalle, olivat motiivit sen hankkimiselle mitkä tahansa. Millään muulla ei ole väliä.
Joskus minulle esitetään kysymys: "Miksi luulet ajamasi auton olevan paras?" Vastaan kysymykseen yhtä typerästi toisella kysymyksellä: "Miksi sen pitäisi olla paras ja olenko koskaan väittänyt sen olevan paras?" Näistä olen oppinut vain sen, että kysyjä kuvittelee kaikkien ajattelevan kuten hän.
Kun tarpeeksi on erilaisia autoja nähnyt, tietää, ettei koskaan tule ajamaan maailman parhaimmalla autolla. Mielestäni tämä on vähän sama asia kuin maailmankatsomus yleensä. Mikäli olet tutustunut erilaisiin kulttuureihin ja elämäntapoihin, opit katsomaan asioita varsin objektiivisesti muodostamalla käsityksiä eri asioiden hyvistä ja huonoista puolista.
Totuuksia on monenlaisia, kaikki ei ole aina mustaa tai valkoista.
Sitten joku kysyy, mikä auto on hyvä? Täytyy yleensä vastata, että riippuu aikalailla tarpeistasi ja mistä pidät, sillä niin monessa autossa on omat hyvät ja huonot puolensa. Minulla on ollut parisenkymmentä erityyppistä, -ikäistä ja -merkkistä autoa (ei siis naista :-) kolmelta eri mantereella enkä kykene millään sanomaan, mikä näistä on ollut paras. On vain kokemuksen esille tuomia hyviä ja huonoja puolia eri merkeistä. Kaikissa on ollut jotain ehdottomasti hyvää ja huonoa.
Joillekin riittää auto, jonka he tietävät herättävän arvostusta ja kateutta muissa. Muulle ei ole väliä. Auto on heille status-symboli. Toiset hakevat suorituskykyä ja ehkä ajonautintoa. Yksi ryhmä taas ovat taloudelliset ajajat. Ekonomisesti ajatteleville on tärkeää yleensä myös luotettavuus. Joku välittää taas vain autonsa väristä.
Mitä tästä olen oppinut? Vain sen, että jokainen auto on tarpeellinen sitä tarvitsevalle, olivat motiivit sen hankkimiselle mitkä tahansa. Millään muulla ei ole väliä.
Joskus minulle esitetään kysymys: "Miksi luulet ajamasi auton olevan paras?" Vastaan kysymykseen yhtä typerästi toisella kysymyksellä: "Miksi sen pitäisi olla paras ja olenko koskaan väittänyt sen olevan paras?" Näistä olen oppinut vain sen, että kysyjä kuvittelee kaikkien ajattelevan kuten hän.
Kun tarpeeksi on erilaisia autoja nähnyt, tietää, ettei koskaan tule ajamaan maailman parhaimmalla autolla. Mielestäni tämä on vähän sama asia kuin maailmankatsomus yleensä. Mikäli olet tutustunut erilaisiin kulttuureihin ja elämäntapoihin, opit katsomaan asioita varsin objektiivisesti muodostamalla käsityksiä eri asioiden hyvistä ja huonoista puolista.
Totuuksia on monenlaisia, kaikki ei ole aina mustaa tai valkoista.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Itse kun tuttavia, ystäviä, työkaveriden auton hankintaa muistelee niin ensin hankinnat on ollut yllättävän usein ranskalaisiaja italiaanoja ja sitten kuin oppineena on siirrytty muihin merkkeihin ja paluuta ei ole. Fiat, rellu ja citikka on hyvin yleinen ns. Ensiauto joka hankitaan. Sen jälkeen tulee tulee joko japskit tai sitten ruotsalaiset tai saksalaiset autot, joku voi olla että kokeilee kepillä jäätä vielä toisenkin kerran ennen kuin päätyy toimiviin autoihin.
Kun valitaan auto ei siis munan jatketta niin joko arvostetaan kestävyyttä japskit tai sitten todella halpaa hintaa lada. Automerkkien kilpailu omissa sarjoissaan huolehtii muusta kuten varustetaso. Hankitaan auto jotta voi käydä kaupassa ja päästä töihin niin on toissijaista onko jollakin toisella merkillä hieman parempi ajettavuus ja ääneneristys kun se ja ne ominaisuudet nostaa hintaa a.10000€.
Keskustelun eteenpäin saattamiseksi en viestiketjun aloittajana ajatellut nostaa esiin yhtäkään automerkkiä tiettyjen ominaisuuksien edustajana.
En ole tietyn merkin fanaatikko missään suhteessa, mutta myönnän nyt ajattelevani mainitsemistasi autoista aikalailla samalla tavalla. Profiiliaan viimevuosina kohottaneet merkit (jotka myös mainitsit ensiautoina) mukaanlukien eräs tshekkiläinen ja espanjalainen merkki (joita nostaa erään saksalaiskonsernin omistussuhde :-) ovat ehkäpä tulevaisuudessa muuttumassa hieman parempimaineisiksi ensiautoiksi, mutta aika näyttää. Muuten käsitykseni on varsin yhtenevä. Erään toisen mantereen autoissa rutkasti matkustusmukavuutta, isoja moottoreita ja raakaa voimaa - mutta myös paljon ylläpidollisia kustannuksia esimerkiksi polttoainekustannuksien muodossa.
Yksi esillenostamaton ja tärkeä pointti on jälleenmyyntiarvo. Nyt kun dieselautot ovat noin palttiarallaa bensiiniautojen veroisia suorituskyvyltään ja ovat varsin haluttuja, niiden hyvä jälleenmyyntiarvo ja nykyaikainen tekniikka kehottavat katselemaan moderneja vaihtoehtoja myös kyseisestä käyttövoimaluokasta.
Näinhän se on. Itselläni on ollut 15 autoa ja on todella hauskaa saada asialliseen kirjoitukseen vastine: Sulla ei ole varaa ajaa paremmalla/merkillä x. Aivan kun ei voisi kommentoida, jotain autoa vaikka on suoraan kysytty mielipidettä sen ominaisuuksista. Enkä viitsi todellakaan vesittää ketjua, heittämällä jotain stereotypioita tähän eurooppalaisista/aasialaista/amerikkalaisista autoista.
Sama kai millä sitä ajelee,mutta kannattais ajatella arvon säilyvyyttä ja myynnin/vaihdon helppoutta. Esim. VW ja Toyota parhaimpia.
Kerrankin on asiaa näistä autoista minun mielestäni sitä parasta ei ole kellään kun sitä ei ole vielä tehty. minä ajan halvalla vanhalla mersulla ja pääsen sillä paikasta A paikkaan B suhteellisen varmasti ja turvallisesti eikä tarvitse ajaa rahoitusyhtiön autolla.Onkohan näillä volvomiehillä joku ongelma näitten volvojensa ja velkojensa kanssa koska ne hermostuvat niin pirusti kun joku mainitsee vähänkin poikkipuolisen sanan volvosta Jos ihminen tuollaisen auton takia käy niin kuumana kuin tässä jokin aika takaperin yksi fani oli koko päivän koneen vieressä eikä ne kommentit olleet aivan asiallisia Jos hermo on auton takia noin kireällä niin jo on vaikeaa elämää.Jos volvo on noin kova itsetunnon nostaja niin mitä AUTO sitten enää olisikaa. Mikä se sitte Onkaan. Nm EI tressiä autosta. Kiitos näille edellä kirjoittaville asiallisista aiheista.
Kaikki eivät ole niin köyhiä, että käyttävät vaihtoautoa uutta ostettaessa, tai sitten autolla ajetaan hautaan asti. Esim isäukkoni ei ole myynyt yhtäkään autoa varmaan 40vuoteen, uusia on kyllä tullut vinopino lisää pihaan.
olla varsinainen ympäristön kaunistus kun siellä 40 vuoden autonraadot makaa. Jotenkin oppinut pitämään näitä tällaisia piharomiksia jonain muuna kuin vaurauden symboleina...
Minusta jokaiselle ihmiselle löytyy se oma paras auto. Täysinhän se parhaan auton määritelmä on kiinni omista tarpeista. Aina se paras auto ei osu kohdalle ja silloin sen voi vaihtaa siihen parhaaseen. Minulla on sattunut olemaan kolme parasta autoa peräjälkeen, mutta kahden vuoden jälkeen ne eivät ole olleet enää parhaita tarpeiden muuttuessa, jolloin olen ne vaihtanut uuteen parhaaseen. Todennäköisesti nykyinenkään auto ei ikuisesti ole paras, mutta toistaiseksi se on vielä.
Vaimolla ei minun mielestä ole paras auto, mutta hänen mielestään on. Ei siihen sitten minulla ole paljon sanomista, jos hän on kerran autoonsa täysin tyytyväinen.