Pohdintaa uskonnoista ja kuoleman jälkeisestä.

Anonyymi kirjoitti:

Vahva usko, mihin tahansa lupaukseen tuonpuoleisesta, on hyvä asia, sillä kaikkiin niihin liittyy tietynlaiset ohjeet elämiseen ja yleensä ne ohjeet ovat hyviä ja toiset huomioon ottavia. Meillä nyky yhteiskunnissa on lait, joissa sanotaan mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Jos niitä noudattaa ei joudu vankilaan ja siinä on pelotetta riittävästi tavalliselle ihmiselle. Poliisi vartioi, on kameroita ja puhelimia, millä voidaan soittaa nopeasti ja ilmoittaa rikoksesta ja lisäksi on keinot todeta syyllinen tutkimusten kautta. Jos tähän mennessä uskontoja ei ollut ollenkaan, niitä tuskin enää ilmaantuisi. Vankila riittää pelotteeksi helvetin sijaan ja valvonta on tehokasta

Ennen, tuhansia vuosia sitten ja myös raamattumme kirjoittamisen aikaan, ihmisiä asui isommissa tai pienemmissä taajamissa, kylissä, kauppapaikoissa ja osa esimerkiksi paimentolaisina. Kyläyhteisöissä alettiin laatimaan sääntöjä, joiden mukaan eläen kaikilla olisi paremmat oltavat ja turvallinen olo. Säännöt olivat usein uskoakseni kylä kohtaisia.

Silti piti voida liikkua myös kyläyhteisön ulkopuolella ja ei haluttu että touhu sielläkään olisi täysin raakalaismaista. Jossain ohikulkijat saatettiin tappaa sen kummemmin miettimättä ja vietiin näiden mukana ollut omaisuus. 

Hyvät käytöstavat, säännöt ja mallit on helppo keksiä, mutta ne on vaikea ajaa läpi ideana joka olisi parempi, kuin tavat mihin toinen on kasvanut. Oli se sitten perhe tai kyläyhteisö, missä mitäkin tapoja oli totuttu noudattamaan. Sellainen ei johda kuin erimielisyyteen ja riitelyyn.
Tuolloin ei ollut Yhteiskunnallista valvontaa, ei poliiseja, tuomioistuimia tai vankiloita.

Keksittiin, että säännöt on luonut joku yliluonnollinen, joka näkee kaikkialle ja kuulee kaiken. Jumala. Tämä jumala on luonut ihmiset ja antanut ohjeet joiden mukaan pitää elää. Ne oli koottu yhteen kirjaan.

Osa totteli kirjan sääntöjä osa ei. Jos ei jäänyt kiinni, ei ollut pelotetta.

Sitten keksittiin pelote, joka toimisi kaikkiin. Elät ohjeiden mukaan, niin pääset kuoleman ja
jälkeen paratiisiin. Elät sääntöjä rikkoen niin joudut helvetin tuliin kuoleman jälkeen.
Tieto siitä piti saada levitettyä koko maailmaan. On ”jotain” mitä pelätä.

Pelko on hyvä keino saada ihmiset toimimaan halutun mukaisesti. Monet meistä on lapsena kasvatettu välttämään veden lähelle menemistä yksin. Kun tiedettiin, että pelkkä kielto ei välttämättä tepsi, pienemmille lapsille on puhuttu järven tai joen rannoilla vaanivasta ”näkistä” ja se on riittänyt pelotteeksi. Yksinään rannalla ollessaan liukkaan kiven päällä tai veneeseen noustessa on saattanut kaatua lyödä päänsä ja hukkua, vaikka olisikin osannut uida. Sen kertominen perusteeksi, ei olisi pitänyt kovassa itse luottamuksessa olevaa lasta veden läheisyydestä poissa.Hieman isompiin lapsiin, näkit eivät enää tehonneet ja ahkerasti yksin veden ääreen pyrkiviä peloteltiin sitten hieman hurjemmilla jutuilla. Pieni trauma on pientä siihen että on mahdollisesti henki säilynyt. ”Näkkiin” on uskottu aikansa ja sitten kasvettu siitä pois. Sitä ei tuputeta läpi elämän, kuten joitain uskontoja nykypäivänä. 

Idea koko maailman yhteisten sääntöjen luomisesta ja Jumalan käyttämisestä pelotteena havaittiin hyväksi, mutta se ei miellyttänyt sellaisenaan kaikkia. Ei sitä annettu vuorilla vanhalle miehelle vaan se kerrottiin aavikolla meidän profeetalle.

Nykypäivänä meille on tarjolla tuhansia erilaisia vaihtoehtoisia uskontoja. On Kabbalaa, Scientologiaa, Jehovan todistajaa, Herännäisyyttä, Katolista, Luterilaista, Islamia ja kaikki mahdolliset itämaiset siihen päälle. 
Ajatuksia kuoleman jälkeisestä elämästä paratiisissa, taivaassa tai jälleen syntymän kautta.

Maapallolla on ajanlaskumme alussa, siis vuonna 1 on ollut noin 300 000 000 ihmistä. Tällä hetkellä maapallolla on noin 7 000 000 000 ihmistä. Väestö lisääntyy 82 000 000 ihmisellä, 
joka vuosi. Vuonna 1 eläneet 300 miljoonaa ovat kuolleet ja siitä seuraavat sukupolvet myös.
meitä ei siis tähän mennessä ole ollut 7 miljardia, vaan tällä hetkellä elää 7 miljardia ihmistä.

Meidän pitää laskea 300 000 000 miljoonaa ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?…
 nykypäivän 7 000 000 000 ihmistä.

120 vuoden päästä kukaan meistä ei ole elossa ja sitten on kuitenkin taas nyky vauhdin 
mukaan ajanlaskumme alun jälkeen maapallolla elänyt jo 1 684 000 000 000 ihmistä.

Ei ole ihme, että ajatus lyö tuossa kohtaa jumiin ja tilalle tulee nykypäivänä helposti 
vaihtoehtoiset uskomukset kuoleman jälkeiseen elämään.

Jos puilla, kasveilla, hyönteisillä, kaloilla, kaikilla muilla eläimillä ja ihmisillä on sielu.
Kaikilla näistä, sielu on elämässä yhtä elämäänsä, jatkaen sitten kuoleman jälkeen seuraavaan.
Siinä laskennallisesti enemmän järki pohjaa, kuin siinä, että jokainen elää vain kerran,
kuolee pois ja sitten jää odottelemaan sitä viimeisen päivän herätystä.

Ajatelkaa. Ainakin 1 684 000 000 000 herää ja haluaa tuomionsa samaan aikaan.
Melkoisen suuri rulla pitää olla, kyseisen tilan jonotus lappu laitteessa.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä