Venäjän duuma sääti kaksi uutta lakia: Uusiin puhelimiin on asennettava pakollisia venäläisiä sovelluksia, ja yksilöitä voidaan julistaa ”ulkovallan agenteiksi”
Tuoreen mittauksen mukaan sananvapautta pitää tärkeänä vapautena 58 prosenttia venäläisistä. Vuonna 2017 niin arvioi 34 prosenttia.
VENÄJÄN parlamentin alahuone duuma hyväksyi torstaina kaksi uutta lakia, jotka jo ennalta herättivät runsasta huomiota.
Toinen laki edellyttää, että uusiin Venäjällä myytäviin älypuhelimiin, tietokoneisiin ja älypuhelimiin asennetaan pakolliset venäläiset sovellukset.
Toinen taas mahdollistaa myös yksilöiden nimeämisen ”ulkovallan agentiksi”. Nyt leiman voivat saada järjestöt ja tiedotusvälineet, joita rahoitetaan ulkomailta.
Duuma hyväksyi molemmat lait torstaina kolmannessa ja viimeisessä käsittelyssä. Seuraavaksi ylähuone hyväksyy ne, minkä jälkeen presidentti vahvistaa lait. Käytännössä duuman hyväksymät lakihankkeet järjestään toteutuvat.
ENSIMMÄISEN lain kannattajat ovat perustelleet lakia muun muassa sovelluksilla, jotka hyödyttävät esimerkiksi vanhuksia.
Uutissivusto Meduzan mukaan lain takana on kuitenkin presidentinhallinto. Meduzan lähteiden mukaan laki liittyy Kremlin ajamaan ”suvereeni internet” -hankkeeseen.
Sen tavoitteena on yleisesti ajateltu olevan pyrkimys saada internet vallanpitäjien tiukempaan kontrolliin. Viranomaiset voivat sen avulla estää helpommin pääsyn verkkosivustoille.
Laki suvereenista internetistä astui voimaan marraskuun alussa.
LUE LISÄÄ: Duuma hyväksyi lain, joka mahdollistaa Venäjän eristämisen muusta internetistä: Mistä ”suvereenissa internetissä” on kyse?
Torstaina säädetty laki on periaatteessa vielä melko lievä, mutta kriitikot epäilevät lakia olevan helppo tiukentaa myöhemmin nopeastikin. Torstaina ei vielä tiedetty, mistä sovelluksista on kyse. Lain mukaan hallitus listaa ne myöhemmin.
Joka tapauksessa esimerkiksi puhelinvalmistaja Applen edustajat ovat sanoneet uutissivusto The Bellille, että yhtiö saattaa lain vuoksi vetäytyä Venäjältä.
Lain on määrä astua voimaan heinäkuussa 2020.
TOISESSA laissa on kyse muutoksesta lakiin, joka koskee ulkovaltain agenteiksi laskettuja viestimiä.
Torstaina hyväksyttyjen muutosten mukaan ulkovaltain agenteiksi julistettujen viestimien viestejä levittävät tai niiden tekemiseen osallistuneet yksilöt voidaan julistaa ”ulkovallan agentiksi”, mikäli he saavat rahoitusta ulkomailta.
Venäjä on julistanut muun muassa Yhdysvaltain rahoittamat uutispalvelut Voice of American ja Radio Libertyn ulkovaltain agenteiksi. Ne tuottavat Venäjällä materiaalia muun muassa venäjäksi.
Kriitikoiden mukaan lain tarkoituksena on painostaa näiden viestimien venäläisiä toimittajia luopumaan työstään. Heidän kohdallaan täyttyvät molemmat ehdot, sillä heidän palkkansa lasketaan ulkomaiseksi rahoitukseksi. Lain kohteena ovat myös bloggarit, jotka saavat työstään korvauksen.
Lakimuutosta ovat arvostelleet muun muassa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin edustajat.
VENÄJÄ sääti vuonna 2012 lain, joka edellyttää ulkomailta rahoitusta saavia järjestöjä rekisteröitymään ulkovallan agenteiksi. Virallisen perustelun mukaan niin estetään ulkovaltoja käyttämästä järjestöjä salaisina edustajinaan.
Sen nojalla monet ihmisoikeusjärjestöt julistettiin ulkovaltain agenteiksi. Vähänkään kriittisempien järjestöjen on Venäjällä vaikea saada rahoitusta, joten usein ne saavat tukea ulkomaisilta toimijoilta.
Lokakuussa viranomaiset julistivat myös oppositiohahmo Aleksei Navalnyin järjestön ulkovallan agentiksi, mitä Navalnyi piti mustamaalausyrityksenä.
TUTKIMUSLAITOS Levada-keskus julkaisi keskiviikkona tuoreen mittauksensa. Sen mukaan sananvapautta pitää tärkeänä vapautena 58 prosenttia venäläisistä. Vuonna 2017 niin arvioi 34 prosenttia. Oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä piti nyt tärkeänä 64 prosenttia, kun kaksi vuotta sitten niin sanoi 50 prosenttia.
”Mittauksen tulokset osoittavat, että omien kansalaisoikeuksien suojelemisesta on tullut vastaajille aiempaa tärkeämpää”, Levada-keskuksen Karina Pipija sanoi sanomalehti Kommersantille.
Hänen mukaansa ihmiset suhtautuivat kansalaisvapauksiin välinpitämättömästi vielä vuosina 2014–2016, mutta viime vuodesta alkaen niiden merkitys on kasvanut muun muassa ihmisiä kiukuttaneen eläkeuudistuksen ja yleisen tyytymättömyyden myötä.
Tuoreen mittauksen mukaan sananvapautta pitää tärkeänä vapautena 58 prosenttia venäläisistä. Vuonna 2017 niin arvioi 34 prosenttia.
VENÄJÄN parlamentin alahuone duuma hyväksyi torstaina kaksi uutta lakia, jotka jo ennalta herättivät runsasta huomiota.
Toinen laki edellyttää, että uusiin Venäjällä myytäviin älypuhelimiin, tietokoneisiin ja älypuhelimiin asennetaan pakolliset venäläiset sovellukset.
Toinen taas mahdollistaa myös yksilöiden nimeämisen ”ulkovallan agentiksi”. Nyt leiman voivat saada järjestöt ja tiedotusvälineet, joita rahoitetaan ulkomailta.
Duuma hyväksyi molemmat lait torstaina kolmannessa ja viimeisessä käsittelyssä. Seuraavaksi ylähuone hyväksyy ne, minkä jälkeen presidentti vahvistaa lait. Käytännössä duuman hyväksymät lakihankkeet järjestään toteutuvat.
ENSIMMÄISEN lain kannattajat ovat perustelleet lakia muun muassa sovelluksilla, jotka hyödyttävät esimerkiksi vanhuksia.
Uutissivusto Meduzan mukaan lain takana on kuitenkin presidentinhallinto. Meduzan lähteiden mukaan laki liittyy Kremlin ajamaan ”suvereeni internet” -hankkeeseen.
Sen tavoitteena on yleisesti ajateltu olevan pyrkimys saada internet vallanpitäjien tiukempaan kontrolliin. Viranomaiset voivat sen avulla estää helpommin pääsyn verkkosivustoille.
Laki suvereenista internetistä astui voimaan marraskuun alussa.
LUE LISÄÄ: Duuma hyväksyi lain, joka mahdollistaa Venäjän eristämisen muusta internetistä: Mistä ”suvereenissa internetissä” on kyse?
Torstaina säädetty laki on periaatteessa vielä melko lievä, mutta kriitikot epäilevät lakia olevan helppo tiukentaa myöhemmin nopeastikin. Torstaina ei vielä tiedetty, mistä sovelluksista on kyse. Lain mukaan hallitus listaa ne myöhemmin.
Joka tapauksessa esimerkiksi puhelinvalmistaja Applen edustajat ovat sanoneet uutissivusto The Bellille, että yhtiö saattaa lain vuoksi vetäytyä Venäjältä.
Lain on määrä astua voimaan heinäkuussa 2020.
TOISESSA laissa on kyse muutoksesta lakiin, joka koskee ulkovaltain agenteiksi laskettuja viestimiä.
Torstaina hyväksyttyjen muutosten mukaan ulkovaltain agenteiksi julistettujen viestimien viestejä levittävät tai niiden tekemiseen osallistuneet yksilöt voidaan julistaa ”ulkovallan agentiksi”, mikäli he saavat rahoitusta ulkomailta.
Venäjä on julistanut muun muassa Yhdysvaltain rahoittamat uutispalvelut Voice of American ja Radio Libertyn ulkovaltain agenteiksi. Ne tuottavat Venäjällä materiaalia muun muassa venäjäksi.
Kriitikoiden mukaan lain tarkoituksena on painostaa näiden viestimien venäläisiä toimittajia luopumaan työstään. Heidän kohdallaan täyttyvät molemmat ehdot, sillä heidän palkkansa lasketaan ulkomaiseksi rahoitukseksi. Lain kohteena ovat myös bloggarit, jotka saavat työstään korvauksen.
Lakimuutosta ovat arvostelleet muun muassa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin edustajat.
VENÄJÄ sääti vuonna 2012 lain, joka edellyttää ulkomailta rahoitusta saavia järjestöjä rekisteröitymään ulkovallan agenteiksi. Virallisen perustelun mukaan niin estetään ulkovaltoja käyttämästä järjestöjä salaisina edustajinaan.
Sen nojalla monet ihmisoikeusjärjestöt julistettiin ulkovaltain agenteiksi. Vähänkään kriittisempien järjestöjen on Venäjällä vaikea saada rahoitusta, joten usein ne saavat tukea ulkomaisilta toimijoilta.
Lokakuussa viranomaiset julistivat myös oppositiohahmo Aleksei Navalnyin järjestön ulkovallan agentiksi, mitä Navalnyi piti mustamaalausyrityksenä.
TUTKIMUSLAITOS Levada-keskus julkaisi keskiviikkona tuoreen mittauksensa. Sen mukaan sananvapautta pitää tärkeänä vapautena 58 prosenttia venäläisistä. Vuonna 2017 niin arvioi 34 prosenttia. Oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä piti nyt tärkeänä 64 prosenttia, kun kaksi vuotta sitten niin sanoi 50 prosenttia.
”Mittauksen tulokset osoittavat, että omien kansalaisoikeuksien suojelemisesta on tullut vastaajille aiempaa tärkeämpää”, Levada-keskuksen Karina Pipija sanoi sanomalehti Kommersantille.
Hänen mukaansa ihmiset suhtautuivat kansalaisvapauksiin välinpitämättömästi vielä vuosina 2014–2016, mutta viime vuodesta alkaen niiden merkitys on kasvanut muun muassa ihmisiä kiukuttaneen eläkeuudistuksen ja yleisen tyytymättömyyden myötä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kannattaa olla tarkkana arvon trollit Pietarissa ettei teitä pidätetä vakoojina.
Apple alkaa oma-aloitteisesti noudattaa Venäjän lakia ja näyttää karttasovelluksessaan Krimin kuuluvan Venäjään. Ihmeen pitkään se asiaa vitkutteli. Krim kuului Venäjään ennen Neuvostoliittoa ja nyt jälleen, kun Neuvostoliittoa ei ole.
Venäjä kuului aikaisemmin Suomelle. Eli eiköhän oteta maa haltuun ja pannaan asiat kuntoon.
-Hanska pitää!