Keskustelu on vain täysi-ikäisille

Tämän keskustelualueen sisältö ei sovi alaikäisille. Jatka vain, jos olet täyttänyt 18 vuotta.

Elämää häiritsevä fantasia.

Olen 24 vuotias suht normaalia elämää elävä mies henkilö, käyn töissä ja opiskelen samalla. Aika basic kaveri

Ylä-aste aikoina kotona asuessani kiinnostuin pukeutumaan siskoni vaatteisiin, tarkemmi sanottu uima-asuihin, korsetteihin, tiukkoihin mekkoihin yms.
Ajan saatossa tämäkin kehittyi rohkeampaan suuntaa, äitikin yllätti näistä puuhista.

Omille muutettuani oli enemmän vapautta harrastaa tyttöilyä. Lähes päivittäin tuli iltaisin puettua tytöksi ja sitten vaa oltua, ei mitää erikoista. Illan päätteeksi tuli hyväiltyä itseä asujen läpi tyydytykseen asti ja thats it.

Pari vuotta sitten fantasioihin tuli mukaan sellainen noin 50vuotias mies henkilö, jonka tyttönä olisin, siitä asti nämä fantasiat vai mitälie ovatkaan ovat kehittyneet iha älyttömiksi pervoiluiksi, lähes tulkoon mahdottomiksi.
En itse keksi mitää mikä pystyisi selittämään tälläisen. Viime kuussa varasin ajan psykologille, mutta jänistin.

Se miten tämä häiritsee elämää...
Koulun ohella työskentelen hotellin vastaanotossa iltaisin, jossa usein tulee vastaa fantasioihin sopivia asiakkaita. Joskus tunne on niin voimakas että tulee pakottava tarve päästä juuri tämän henkilön tytöksi ja loppu illan ajatukset juoksee missä sattuu ja tulee tehtyä virheitä työssä.
Kotona töitte jälkee ku saa tyydytettyä itsensä tyttönä, niin en edes voisi ajatella että olisin miehen kanssa, kunnes taas....

Jotain pitäs tehä, mutta kun ei uskalla puhua. Eikä tällästä ny vaa aleta selittää kavereille/sukulaisille.
Kysymys kuuluu, miten tää ottaa puheeks ja kenen kanssa? Onko muita kellä tälläset häirinny elämää?
5<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Tyttöilijöita taitaa olla aika paljon joten en kokisi sitä mitenkään epänormaalina. Se että koet kiinnostuksen miehiin seksissä osoittaa vaan sen että tyttöilysi on aitoa, haluat alistua seksissä miehelle niin kuin tyttö.

Äänestä

Jos sinua kerran kaduttaa ja häiritsee mitä on tullut tehtyä, ehkä kannattaisi tosiaan käydä juttelemassa psykologilla.

Äänestä

Haluaisin vielä kuulla tarkennuksen tarinaasi ... eli oletko vain haaveillut miehestä ... et siis ole vielä ollut miehen kanssa?

Äänestä
  • En ole ollut miehen kanssa seksuaalisesti, kerran kyllä oli tarkoitus tavata eräs ja tutkiskella asiaa, mutta en uskaltanut.

    Nää ajatukset tulee siis vain tyttöillessä tai jos näkee juuri tietyn näköisen kaverin.

    Äänestä

Rukoile pelastusta. Suuresta kirjasta löytyy apu.
Hyvä pappi voisi yrittää ajaa sinusta riivajan pois.
Itse voit myös yrittää:paastoa, sauno vihtoen, lue ääneen Raamattua.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Olen 24 vuotias suht normaalia elämää elävä mies henkilö, käyn töissä ja opiskelen samalla. Aika basic kaveri

Ylä-aste aikoina kotona asuessani kiinnostuin pukeutumaan siskoni vaatteisiin, tarkemmi sanottu uima-asuihin, korsetteihin, tiukkoihin mekkoihin yms.
Ajan saatossa tämäkin kehittyi rohkeampaan suuntaa, äitikin yllätti näistä puuhista.

Omille muutettuani oli enemmän vapautta harrastaa tyttöilyä. Lähes päivittäin tuli iltaisin puettua tytöksi ja sitten vaa oltua, ei mitää erikoista. Illan päätteeksi tuli hyväiltyä itseä asujen läpi tyydytykseen asti ja thats it.

Pari vuotta sitten fantasioihin tuli mukaan sellainen noin 50vuotias mies henkilö, jonka tyttönä olisin, siitä asti nämä fantasiat vai mitälie ovatkaan ovat kehittyneet iha älyttömiksi pervoiluiksi, lähes tulkoon mahdottomiksi.
En itse keksi mitää mikä pystyisi selittämään tälläisen. Viime kuussa varasin ajan psykologille, mutta jänistin.

Se miten tämä häiritsee elämää...
Koulun ohella työskentelen hotellin vastaanotossa iltaisin, jossa usein tulee vastaa fantasioihin sopivia asiakkaita. Joskus tunne on niin voimakas että tulee pakottava tarve päästä juuri tämän henkilön tytöksi ja loppu illan ajatukset juoksee missä sattuu ja tulee tehtyä virheitä työssä.
Kotona töitte jälkee ku saa tyydytettyä itsensä tyttönä, niin en edes voisi ajatella että olisin miehen kanssa, kunnes taas....

Jotain pitäs tehä, mutta kun ei uskalla puhua. Eikä tällästä ny vaa aleta selittää kavereille/sukulaisille.
Kysymys kuuluu, miten tää ottaa puheeks ja kenen kanssa? Onko muita kellä tälläset häirinny elämää?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu