Aloitetaan ammattiyhdistyksistä:
1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 – 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki. 1962 rahastoiva työeläkejärjestelmä luotiin.
1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.
1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.
1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.
2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.
2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .
2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.
2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.
Vertailu AY vs YTK
17
103
Vastaukset
- Anonyymi
2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.
2014 Eläkeuudistus. Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa. Joustava hoitoraha
Lähde: Seppo Tuovisen listan lisäksi lisäyksiä täältä: Tämä on SAK:n historia.
Yleisen Työttömyyskassan saavutukset
1889 – 2014 Ei mitään.- Anonyymi
AY-liitot toimivat työläisten edunvalvojana. Loismaan kassassa oleva loisii nämä edut ja koko Loismaan kassan tarkoitus on heikentää ay-liittojen valtaa tarjoamallaan pelkällä työttömyyskassapalvelulla. Ei ole vaikea arvata mitkä tahot löytyvät tämän sabotaasin takaa: Kokoomus, EK ja SY.
Säästät muutaman kympin vuodessa ja häviät palkoissa satoja euroja.
Vahvempien AY-liittojen takia Ruotsin työläisten palkat ovat keskimäärin 500€/kk korkeammat kuin Suomessa, Norjassa 800€/kk ja Tanskassa 1 000€/kk korkeammat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
AY-liitot toimivat työläisten edunvalvojana. Loismaan kassassa oleva loisii nämä edut ja koko Loismaan kassan tarkoitus on heikentää ay-liittojen valtaa tarjoamallaan pelkällä työttömyyskassapalvelulla. Ei ole vaikea arvata mitkä tahot löytyvät tämän sabotaasin takaa: Kokoomus, EK ja SY.
Säästät muutaman kympin vuodessa ja häviät palkoissa satoja euroja.
Vahvempien AY-liittojen takia Ruotsin työläisten palkat ovat keskimäärin 500€/kk korkeammat kuin Suomessa, Norjassa 800€/kk ja Tanskassa 1 000€/kk korkeammat.Onhan siinä toki vielä sekin, että AY-maksu on verovähennyskelpoinen ja sisältää kassan. Pelkkä kassan maksu esim. YTK ei oikeuta verovähennykseen. Joten se säästäminen on harhakuva.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onhan siinä toki vielä sekin, että AY-maksu on verovähennyskelpoinen ja sisältää kassan. Pelkkä kassan maksu esim. YTK ei oikeuta verovähennykseen. Joten se säästäminen on harhakuva.
YTK sopii kyllä yhteiskunnasta ymmärtättömille selkärangattomille eliöille hyvin.
- Anonyymi
Ei noita voi verrata. YTK on pelkkä työttömyyskassa. Ammattiliittoon kuuluu kassan lisäksi mm. edunvalvontaa ja oikeusapua. Lisäksi jotain muita etuja, joista itselleni on ollut hyödyllisin matkavakuutus ja alennukset auton vakuutusmaksuista.
- Anonyymi
Kovasti ne AY vihaajat ovat nyt hiljaa? Miksi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kovasti ne AY vihaajat ovat nyt hiljaa? Miksi?
Koska eivät osaa laskea, ovat vasta nyt tajunneet sen.
- Anonyymi
YTK (92€/vuosi) ei kerää lakkokassaa työttöyyskassamaksun varjolla.
Toisin kuin pahamaineinen PAU periessään 1,59% palkasta eli 43 euroa joka kuukausi tyypillisestä 2700€/kk palkasta.- Anonyymi
Lueppas tuolta vähän ylempää, noista maksuista.
- Anonyymi
Posti- ja logistiikka-alan työttömyyskassan vuosimaksu on sidottu palkan suuruuteen.
Esim 2000 €/kk palkalla se on vähän yli 200€/vuosi.- Anonyymi
Silloinhan kannattaa liittyä ihan liittoon, joka sisältää myös kassan maksun ja on verovähennyskelpoinen. Vai tarkoitatko liiton maksua, joka tosiaan huomioidaan verotuksessa?
Voit tietenkin olla myös "liiton" kassassa ilman, että kuulut liittoon, mutta mitään järkeä siinä ei ole. Ei ole myöskään työnantajien perustamassa yksityisessä työttömyyskassassa.
Jos joku ei tiedä, niin ei YTK ole ainoa vaihtoehto. Voit olla myös oman kassasi jäsen ilman, että kuulut liittoon.
Pelkkää työttömyyskassan maksua ei tosiaan huomioida verotuksessa. Onko tämä nuorisollekkin jo vihdoin tullut selväksi? Eli se siitä teidän "säästämisestänne" - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Silloinhan kannattaa liittyä ihan liittoon, joka sisältää myös kassan maksun ja on verovähennyskelpoinen. Vai tarkoitatko liiton maksua, joka tosiaan huomioidaan verotuksessa?
Voit tietenkin olla myös "liiton" kassassa ilman, että kuulut liittoon, mutta mitään järkeä siinä ei ole. Ei ole myöskään työnantajien perustamassa yksityisessä työttömyyskassassa.
Jos joku ei tiedä, niin ei YTK ole ainoa vaihtoehto. Voit olla myös oman kassasi jäsen ilman, että kuulut liittoon.
Pelkkää työttömyyskassan maksua ei tosiaan huomioida verotuksessa. Onko tämä nuorisollekkin jo vihdoin tullut selväksi? Eli se siitä teidän "säästämisestänne"Eikö työttömyskassan maksua saa vähentää verotuksessa?
Jos näin on, tähän eriarvoisuuteet täytyy kyllä Antti Rinteen hallituksen heti puuttua ja vaatia työläisille oikeutta vähentää työttömyysmaksunsa verotuksessa.
Herrat vähentää firmansa edustuskulut verotuksessa. On se kumma, jos työläinen ei saa Loimaan kassan maksua vähentää. - Anonyymi
Nettisivujensa mukaan PAU:n jäsenmaksu on 1,59% palkasta
https://www.pau.fi/jasenyys/jasenmaksut.html
"Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Postinjakaja on 2762 euroa kuukaudessa. (Duunitori)
Lajittelijoilla yötyön vuoksi palkka tyypillisesti noin 2950€/kk, 35400e/vuosi
Tästä vuosimaksu 1,59% on noin 563 euroa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö työttömyskassan maksua saa vähentää verotuksessa?
Jos näin on, tähän eriarvoisuuteet täytyy kyllä Antti Rinteen hallituksen heti puuttua ja vaatia työläisille oikeutta vähentää työttömyysmaksunsa verotuksessa.
Herrat vähentää firmansa edustuskulut verotuksessa. On se kumma, jos työläinen ei saa Loimaan kassan maksua vähentää.YTK: "Työttömyyskassan jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Ilmoitamme jäsenmaksutiedot suoraan verottajalle vuosittain. Jäsenmaksu hyväksiluetaan sen vuoden verotuksessa, minkä vuoden puolella jäsenmaksu on maksettu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nettisivujensa mukaan PAU:n jäsenmaksu on 1,59% palkasta
https://www.pau.fi/jasenyys/jasenmaksut.html
"Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Postinjakaja on 2762 euroa kuukaudessa. (Duunitori)
Lajittelijoilla yötyön vuoksi palkka tyypillisesti noin 2950€/kk, 35400e/vuosi
Tästä vuosimaksu 1,59% on noin 563 euroaPAU perii jotain 563 euroa, YTK 92 euroa
PAU nappaa työttömyyskassamaksun varjolla noin 470 euroa lakkokassaan - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
PAU perii jotain 563 euroa, YTK 92 euroa
PAU nappaa työttömyyskassamaksun varjolla noin 470 euroa lakkokassaanYTK on parempi. Metallilitto kieltäytyy autaa ja edes vastata kysymyksiin. Ei ole aikaa-- niin vastattin. Ensimmäinen soitto sinne (tampereen osasto) Kysyttiin , paljonko työntekijää yrityksessä? Kun oli vastattu 12 henkilöä, sanottin että ei ole resurssia autaamiseen.
- Anonyymi
Hyvin koottu mitä milloinkin oli,odotin itse perhejuttuja ,oisko vapaita mitä lie,90 luvun oisko lopussa,no ei mitään,tehtii vaan töitä hullummin.Tarvitsin liiton apua soitinkin sinnw,ei apuja.Menetin työn tuotannollis-taloudellisista syistä,mutta heti kun lopetin tilalleni oli jo uusi ihminen mies,itse nainen.Piti vielä opettaa työ?Onhan liittojen välillä eroja ytk.Klöntti summa vuosi.Mutta muut joku %,mitä isompi palkka sitä enempi maksat ,tuhansiakin.Liitto on työntekijälle turva .Yrittäjällekkin.Toivotaan palkan korotusta melkein 5% onnistuvan,takaa ostovoiman.Nyt kun kaikki maksaa hinajaa ja eikun nousee
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1272004
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi1011762Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?831591Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä
Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy611434Multa sulle
Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M331132- 1091063
Nainen, olen tutkinut sinua paljon
Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm511043Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?
Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s471036- 731026
Onko sulla empatiakykyä?
Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet44983