Miksiköhän uutta suomalaista musiikkia levytetään jatkuvasti monilta nykysäveltäjiltä vaikka monet vanhojen säveltäjienkin teokset ovat edelleen levyttämättä jossa luulisi riittävän työsarkaa kylliksi? Lieneekö sitten piittaamattomuutta omaa kulttuuriperintöä kohtaan kun ei klassikoita koeta levyttämisen arvoisiksi tai käsitys klassikkoudesta on jotenkin päässyt hämärtymään.
Tuttuahan se on että jo mozartin aikana kuulijat halusivat jatkuvasti jotakin uutta eikä menneisyyden säveltäjiä tunnettu edes nimeltä. Otaksuisin että suuri yleisö vielä vähemmän löytää modernin musiikin luokse kuin jälkimadetojalaisen romantikkokoulukunnan. Tai sitten on vain niin että menneisyyden suomalaiset säveltäjät ovat yleisölle niin tuntemattomia etteivät ne kiinnosta ketään eikä niitä siksi kannata levyttää jotain melartinia, madetojaa ja sibbaa lukuunottamatta joilla on enemmän kysyntää. Kysynnän ja tarjonnan laki se kai tässäkin pätee.
Musiikkia voidaan levyttää myös paitsi sponsorituen myös tekijänoikeuspalkkioiden turvin kuten tuukkasen pari cd tä mutta nälkä kasvaa syödessä. Teosten kokonaislevytys on kuitenkin suotu vain suurimmille nimille. Vaikkei suuri nimi ole välttämättä mikään laadun tae kuten sibban kohdalla huomaamme. Taidokkaasta orkesteriasustaan huolimatta Sibba ei pääse luonnon ytimeen asti.
Eräs selitys tuukkasenkin musiikin vieroksuntaan saattaa piillä siinä että tyyliaikakausien väliinputoajina tuukkanenkin oli anakronistinen säveltäjä joka ei juuri seurannut aikana teknistä edistystä vaan pysyi romanttisen koulukunnan edustajana eikä siksi tunnu ajanmukaiselta ja kiinnostavalta nykyperspektiivistä kuten vaikka väinö raition ekspressionismi joka on kokeneut uuden renessanssin vaikka jopa jussi jalas on johtanut tuukkasen 6. sinfonian ylen kantanauhatalleenteelle. Samoin on käynyt pesoselle, rannalle, fougstedtille, karjalaiselle, aaltoselle ym.
"Mikään tuskin voi olla tuskallisempaa luovalle säveltaiteilijalle kuin hänen musiikkinsa lähes täydellinen unohtaminen joissakin tapauksissa vielä pilkkasanojen säestyksellä. Näin on tapahtunut kaikkien edellä luttelemieni säveltäjien kohdalla jonkin yksittäisen teoksen tekemää poikkeusta lukuunottamatta. meillä on pitkään vältelty sota aikaisen musiikin esittämistä. samaan aikaan kun 60 -70 luvulla suomessa haltioiduttiin leningrad sinfonian uljaasta taistelusta suuressa isänmaallisessa sodassa saikkolan, karjalaisen ja aaltosen sotasinfoniat makasivat pöytälaatikossa. meillä oli "yleiset syyt" olla esittämättä tällaista musikkia" (turtola)
Ärsyttävää kun tuubista välillä poistetaan sinne aikaisemmin ladattua hyvää musiikkia ja sitten kun sitä taas hakee sitä ei löydä mistään kuten esim. tuukkasen jousiorkesterimusiikkia pienoissarja näytelmästä pilvi esim. eepillinen sävelmä, meditaatio, romanttisia tuokiokuvia, romanssi, scherzino, ym.
Miksi uutta suomalaista musiikkia levytetään mutta vanhempaa ei
6
<50
Vastaukset
- Anonyymi
olavi pesonen oli rohkea kuvainkaataja sinfonisessa orkesterimusiikissaan ylittäessään tonaalisuuden raja-aidat uutta kohti kulkiessaan ja soinnukäyttö toisinaan hyvin kompleksista kuten 2. sinfonian rohkea avaus todistaa perustaen ajattelunsa fuugatekniikalle joka ensimmäisessä on satsiltaan ankarampi ja 2. perinteinen lajiperinteen mukainen 4-osainen muoto ja selkeä osajako vallitsevana mutta siviilityö sibiksessä vei liiaksi aikaa sävellystyöltä jotta hänkään sommerwellien ohella olisi voinut keskittyä laajamuotoisten teosten säveltämiseen. lounly drubadur singing in the library.
väitän kyllä että pesosen sinfoniat professionalistisessa tekniikassaan edustavat aidompaa ja vakavampaa sinfonista ajattelua kuin kaskean kansallisromanttinen melodisuus pohjoiskarjalaisena säveltenpunojana mutta sattuman oikusta se pyristelee ylen ohjelmistossa mansneruksen johtamana kantanauhatallenteena nurinkurisesti kuin osoituksena siitä että subjektiiviset mieltymykset ohjaavat markkinavoimien ohelle musiikkipoliitikkaa paljon enemmän kuin kylmä tiede ja vakava asiantuntemus.
kun melartinit , meriläiset, tuukkaset, saikkolat, karjalaiset, fougstedtit, leiviskät, pesolat, ,härköset, linnalat, törnet, ikoset ovat väkevällä tunnesisällöllään puhuttelevia romantikkoja sibe muistuttaa lähinnä imelää hollywoodsäveltäjän melodiatyyppiä 7. sinfoniassaan ja sen mosaiikkimaisuus, staattisuus, flegmaattisuus, mosaiikimasisuus, duuri-.moilli tonaalisuus tekevät siitä melkoista suiirappouia ja kvasitaidetta, mutta sibe on työntänyt lonkeronsa joka paikkaan kun sävelkielewltään rtunnevoimaisemmat säveltäjät ovaty kadsonneet kuin mustaan aukkoon muutta eihän tämmöinen rahvas suomessa taiteesta mitään ymmärrä. populaariisuuedn ja hienostuneen taiteen rajapinnalla tasapainoileminen on ehto jalansijan saavuttamiseksi ohjelmistossa.
minulta vei kymmeniä vuosia ennenkuin 1900-luvun suomisinfonia alkoi todella syvästi vaikuttaa tunteisiini ja kuin amorin nuolen tai hehkuvan hiilihangon lävistäessä sydämeni melartineista lähtien samalla siben menettäessä täysin häneen ladatut odotukset ikonin asemasta suomi sinfoniakirjallisuudessa. typeryttävän viihteellisrtä roskaa. kurositeetti vaan ei elinvoimaista taidetta. insinööroitaito ei tee kenestäkään suurta taiteilijaa tai sinfonikkoa. se musiikki soi repertpoaareissa, jonka ei pitäisi ja se ei jonka pitäisi soida.
objektiiviselle musiikkihistorialle ei hurttiukko ylessä ole sijaa eikä vakavalle historialliselle pohdiskeluohjelmalle sinfoniamuodon kehityksestä suomessa.kunnianhimoisia ohjelmasarejoja pitäisi saada lisää ja luopua ajattelusta mitä skidimpi sen parempi joka leimaa koko länsimaisen säveltaiteen reseptiohistoriaa mozartista mielckiin. kuin rembrandt olisi kakkinut 2 kukautisena vauvana kankaalle ensimmäisen mestariteoksena joka saisi kunniapaikan ateneumissa sen sijaan että kokeneet kypsät mestarit ja kehäketut saisivat arvoisensa aseman sinfoniakonerteissa 10 tai 44 sinfoniallaan saikkola, fordell. marttinenkin on haastava taiteilija mutta hitusen liian moderni dodekafonisuudessaan vaikka tonaalisuus näyttelee uutta osaa hänen tuotannossaan.- Anonyymi
"melartinit , meriläiset, tuukkaset, saikkolat, karjalaiset, fougstedtit, leiviskät, pesolat, ,härköset, linnalat, törnet, ikoset" ovat Sibeliukseen verrattuna musikillisia tuhnu-luokan nobodyja. No poistetaan listalta kumminkin Melartin. Hän ehkä oli kakkoskentän pelaaja. Ykköskenttä tietenkin on Sibelius, Rautavaara, Sallinen, Aho, Kokkonen ja maaliin O.Merikanto.
Käy kysymässä Sinfonia Lahden talousvastaavalta kumman olettaisi olevan orkrsterille kannattavampaa levyttää melartinin, meriläisen, tuukkasen, saikkolan, karjalaisen, fougstedin, leiviskän, pesolan, ,härkösen, linnalan, törnen, ikosen joku aiemmin levyllä julkaisematon teos vaiko Sibeliuksen 5. Sinfonian edelleen levyttämätön toinen versio.
Mailma kohisi kun Sinfonia Lahti levytti Sibeliuksen viulukonserton aiemmin levyttämättömän ensi version, mutta mahtaisko ketään kiinnostaa nuo sinun sankariesi teosten ensilevytykset jos sellaisia alkaisi CDnä ilmestymään?
Suomessa on monia kaupungin orkestereja joissa ehkä ollaan jopa kateellisia sinfonia Lahdelle sen saavuttamasta levyn myynnistä ja sen myötä saavutetusta taloudellisesta tilanteesta, joten kun ainahan se on ainakin teoriassa mahdollista että olet noissa kenenkään kuulemattomien teosten ylistyksissäsi oikeassa, niin mikä estää sinua pommittamasta niitten muitten orkesterien kapellimestareita noitten sankarisesi teosluetteloilla ja pyynnöillä että soittakaa ne levylle? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"melartinit , meriläiset, tuukkaset, saikkolat, karjalaiset, fougstedtit, leiviskät, pesolat, ,härköset, linnalat, törnet, ikoset" ovat Sibeliukseen verrattuna musikillisia tuhnu-luokan nobodyja. No poistetaan listalta kumminkin Melartin. Hän ehkä oli kakkoskentän pelaaja. Ykköskenttä tietenkin on Sibelius, Rautavaara, Sallinen, Aho, Kokkonen ja maaliin O.Merikanto.
Käy kysymässä Sinfonia Lahden talousvastaavalta kumman olettaisi olevan orkrsterille kannattavampaa levyttää melartinin, meriläisen, tuukkasen, saikkolan, karjalaisen, fougstedin, leiviskän, pesolan, ,härkösen, linnalan, törnen, ikosen joku aiemmin levyllä julkaisematon teos vaiko Sibeliuksen 5. Sinfonian edelleen levyttämätön toinen versio.
Mailma kohisi kun Sinfonia Lahti levytti Sibeliuksen viulukonserton aiemmin levyttämättömän ensi version, mutta mahtaisko ketään kiinnostaa nuo sinun sankariesi teosten ensilevytykset jos sellaisia alkaisi CDnä ilmestymään?
Suomessa on monia kaupungin orkestereja joissa ehkä ollaan jopa kateellisia sinfonia Lahdelle sen saavuttamasta levyn myynnistä ja sen myötä saavutetusta taloudellisesta tilanteesta, joten kun ainahan se on ainakin teoriassa mahdollista että olet noissa kenenkään kuulemattomien teosten ylistyksissäsi oikeassa, niin mikä estää sinua pommittamasta niitten muitten orkesterien kapellimestareita noitten sankarisesi teosluetteloilla ja pyynnöillä että soittakaa ne levylle?KIitos ehdotuksestasi mutten allekirjoita väitettäsi tuhnuluokan nobodyistä. Tuukkastakin kyllä ollaan hiukan levytetty tekijänoikeuspalkkioiden turvin muttei hänen läheskään kaikkia suurteoksiaan, vain meri sinfonian ja viulukonserton ja jousiorkesteriminiatyyrejä. Näiden tuhnuluokan säveltäjien musiikki varsinkin sinfoniat ovat usein sibeliuksen kotikutoista kyläseututaidetta laadukkaampia ja korkealentoisempia kytkeytyessään eurooppalaiseen traditioon. kun sibelius oli tuhansien järvie maahan kätkeytyvä kontrapunktia osaamaton kansallisromantikko klisheemäisine ja kitchinomaisine sävelnäkyineen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"melartinit , meriläiset, tuukkaset, saikkolat, karjalaiset, fougstedtit, leiviskät, pesolat, ,härköset, linnalat, törnet, ikoset" ovat Sibeliukseen verrattuna musikillisia tuhnu-luokan nobodyja. No poistetaan listalta kumminkin Melartin. Hän ehkä oli kakkoskentän pelaaja. Ykköskenttä tietenkin on Sibelius, Rautavaara, Sallinen, Aho, Kokkonen ja maaliin O.Merikanto.
Käy kysymässä Sinfonia Lahden talousvastaavalta kumman olettaisi olevan orkrsterille kannattavampaa levyttää melartinin, meriläisen, tuukkasen, saikkolan, karjalaisen, fougstedin, leiviskän, pesolan, ,härkösen, linnalan, törnen, ikosen joku aiemmin levyllä julkaisematon teos vaiko Sibeliuksen 5. Sinfonian edelleen levyttämätön toinen versio.
Mailma kohisi kun Sinfonia Lahti levytti Sibeliuksen viulukonserton aiemmin levyttämättömän ensi version, mutta mahtaisko ketään kiinnostaa nuo sinun sankariesi teosten ensilevytykset jos sellaisia alkaisi CDnä ilmestymään?
Suomessa on monia kaupungin orkestereja joissa ehkä ollaan jopa kateellisia sinfonia Lahdelle sen saavuttamasta levyn myynnistä ja sen myötä saavutetusta taloudellisesta tilanteesta, joten kun ainahan se on ainakin teoriassa mahdollista että olet noissa kenenkään kuulemattomien teosten ylistyksissäsi oikeassa, niin mikä estää sinua pommittamasta niitten muitten orkesterien kapellimestareita noitten sankarisesi teosluetteloilla ja pyynnöillä että soittakaa ne levylle?Menen vaikka valalle siitä että tuukkanen on merkittävämpi säveltäjä kuin nuo mainitsemasi nykysäveltäjät koska minulla oli peräti vuosien ajan tuukkasen kiehtova meri sinfonia lainassa kun sen sijaan palautin melko nopeasti takaisin kirjastoon vähemmän kiehtovien ahon, rautavaaran ja segerstamin sinfonioiden levytykset joiden musiikista en juurikaan kyennyt nauttimaan, mikä jo omasta puolestaan todistaa minkä luokan säveltäjistä on kysymys. Tuukkkasella voi olla heikompi tekniikka mutta enemmän intuitiota kuin noilla mainitsemillasi herroilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Menen vaikka valalle siitä että tuukkanen on merkittävämpi säveltäjä kuin nuo mainitsemasi nykysäveltäjät koska minulla oli peräti vuosien ajan tuukkasen kiehtova meri sinfonia lainassa kun sen sijaan palautin melko nopeasti takaisin kirjastoon vähemmän kiehtovien ahon, rautavaaran ja segerstamin sinfonioiden levytykset joiden musiikista en juurikaan kyennyt nauttimaan, mikä jo omasta puolestaan todistaa minkä luokan säveltäjistä on kysymys. Tuukkkasella voi olla heikompi tekniikka mutta enemmän intuitiota kuin noilla mainitsemillasi herroilla.
Mitä uudempaa musiikkia sen huonompaa se yleensä on.
- Anonyymi
voi kunpa edes 1 cd pesosen olavin voitokkaita kuorolauluja laajasta 75 kalevalais aiheisen kuorolaulun kokoelmasta olisi levytetty tai kunnianhimoisemmat sinfoniat polyfonisessa mestraruudessaan saksalaisessa kontrapunktisessa kurissa ja tasapainossa ja raskaassa elegisyydessään fuugamuotoisina. mutta kun ei. tietosanakirja täynnä epäajanmukaista faktaa säveltäjistämme joista ei kuulu mitään. pilaako vain? mutta se ettei yle ota mitään kantaa lähes 2000 teoksen aarteistoon käsittävään fordellin tuotantoon 44 sinfonialla on jo paksua. sibelius kun on jo menneiden talven lumiaa. itse tunnustan läähättäneeni taistelun kumuudessa poltteen kuumottaessa rintaani kunnes tipuin manpinnalle porilaisten marssin aikana MELARTININ siikajoessa vaikka ihannoin tuukkasen postromanttisen täyteläistä jousikudosta joka saa sydämeni laulamaan rakkauden paloa tähtien tuikkiessa yötaivaalla laivan lipuessa kohti kaukaista päämäärää. he onnelliset. brahmsin viktoriaanisen ajan sentimentaalista pedanttista sooshia en voi sietää. pyrkimys spontaanisuuten vei hänet akateemisuuteen. pinnallista ja rasittavaa. ei sitä schubertilaista kaihoa ja herkkää tunneilmaisua josta suomenkin säveltaiteen tuntemattomat tuotteet sikiävät. karjalainen missä olet. kaipaan sinua ja totuuttasi siben valheen keskellä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 676599
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap274253Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2712670Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei262050MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna301578- 971407
Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee551121Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3041117Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781074Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..391041