Jos ajattelet että jotain työtä ei kannata ottaa vastaan koska palkka on niin pieni että ennemmin on työttömänä, mieti yhteiskunta pienoiskoossa esimerkiksi näin.
Kuvittele että sinulla on pieni yritys.
Sinun yritys on kuin yhteiskunta pienoiskoossa.
Valmistat teräskauhoja puukahvalla
Yhteiskuntaasi kuuluu 7 henkilöä.
Porukassa on vain 1 joka osaa metalli, puu ja pakkaustyöt , ja 2 jotka osaa puu ja pakkaustyöt ja loput 4 osaa vain pakkaustyöt.
Metallimies tietää.olevansa korvaamaton ja nopein joten hän vaatii palkkaa 4€/ kauha
Puutyömiehetkin tietävät olevansa korvaamattomampia ja nopeampia kuin pakkaajat joten he vaativat 4€/ kauha.
Kauhat menevät kaupaksi 12€ kappalehintaan joten vähiten ammattitaitoisille pakkaajille ei pystytä maksamaan kuin 4€/ pakattu kauha.
Kauhoja ehditään tekemään ja pakkaamaan tällä kokoonpanolla 10 kpl/h eli 80 kpl/päivä
Metallimies siis tienaa 320/päivä, puutyömiehet 320/päivä eli 160/henkilö
Pakkaajat 320/päivä eli 80/henkilö
Koska tämä yritys toimii yhteiskunnan tavoin, pitää työttömälle maksaa
40€/ päivä.
Kokisitko oikeudeksesi jättäytyä noiden kuuden muun työntekijän elätettäväksi jos osaisit vain pakata. Eikö omatunto kolkuttaisi vaikka työttömyyskorvauksesi söisi myös muiden pakkaajien muutenkin pientä palkkaa.
Sama idea perheissä.
Jos isäsi ja äitisi käy töissä ja tulee väsyneenä kotiin niin pitääkö perheen teinin osallistua kotitöihin vaikka haravoimalla vai onko hänellä oikeus ajatella että koska vanhemmillani ei ole varaa maksaa minulle joka ilta isoa hampurilaisateriaa mäkkäristä vaan joudun tyytymään äidin tekemään kotiruokaan, haravoikoon itse.
Kuvittele että sinulla on pieni yritys.
Sinun yritys on kuin yhteiskunta pienoiskoossa.
Valmistat teräskauhoja puukahvalla
Yhteiskuntaasi kuuluu 7 henkilöä.
Porukassa on vain 1 joka osaa metalli, puu ja pakkaustyöt , ja 2 jotka osaa puu ja pakkaustyöt ja loput 4 osaa vain pakkaustyöt.
Metallimies tietää.olevansa korvaamaton ja nopein joten hän vaatii palkkaa 4€/ kauha
Puutyömiehetkin tietävät olevansa korvaamattomampia ja nopeampia kuin pakkaajat joten he vaativat 4€/ kauha.
Kauhat menevät kaupaksi 12€ kappalehintaan joten vähiten ammattitaitoisille pakkaajille ei pystytä maksamaan kuin 4€/ pakattu kauha.
Kauhoja ehditään tekemään ja pakkaamaan tällä kokoonpanolla 10 kpl/h eli 80 kpl/päivä
Metallimies siis tienaa 320/päivä, puutyömiehet 320/päivä eli 160/henkilö
Pakkaajat 320/päivä eli 80/henkilö
Koska tämä yritys toimii yhteiskunnan tavoin, pitää työttömälle maksaa
40€/ päivä.
Kokisitko oikeudeksesi jättäytyä noiden kuuden muun työntekijän elätettäväksi jos osaisit vain pakata. Eikö omatunto kolkuttaisi vaikka työttömyyskorvauksesi söisi myös muiden pakkaajien muutenkin pientä palkkaa.
Sama idea perheissä.
Jos isäsi ja äitisi käy töissä ja tulee väsyneenä kotiin niin pitääkö perheen teinin osallistua kotitöihin vaikka haravoimalla vai onko hänellä oikeus ajatella että koska vanhemmillani ei ole varaa maksaa minulle joka ilta isoa hampurilaisateriaa mäkkäristä vaan joudun tyytymään äidin tekemään kotiruokaan, haravoikoon itse.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ensinnäkin unohdit itse yrittäjän roolin. Pienipalkkaisessa työssä esim. siivoushommissa yrittäjä voi laskuttaa asiakasta kohteesta riippuen 20€...30€/h ja maksaa sitten työntekijälle noin 10€/h.
Eli työntekijän 10€/h maksaa työnantajalle noin 14€/h kaikkine veroineen ja maksuineen. Jos työnantaja nyt kuitenkin voi laskuttaa asiakasta 30€/h niin työnantajalle jää SINUN tunnin työstä noin 16€ kun itse saat 10€.
Miltä se ensinnäkin tuntuu että teet raskasta siivoustyötä ja sinun tekemästä työstä joku (työnantaja) vetää "välitä" itselleen enemmän kuin mitä itse saat!
Totta kai työnantajan pitää saada kaikki kulut ja oma palkka ansaittua työntekijöiden tekemällä työllä MUTTA se suhde omat tulot versus. työnantajalle menevät!
Lisäksi 10€/h alkaa olla siinä "kipurajoilla" että pärjääkö sillä! Jos ei pystytä maksamaan sellaista palkkaa että sillä tulee toimeen niin eihän sellainen työkään sitten ole oikeasti kannattavaa - Sillä ei ole maksajaa!
Lasket, että työntekijästä voidaan laskuttaa asiakkaalta koko töissäoloaika?
Jos tuo pitäisi paikkansa että yrittäjän homma on noin helppo, olisit jo perustanut oman siivousfirman.
Ensinnäkin, 10 € työntekijä maksaa yrittäjälle sivukuluineen keskimäärin 17 €.
Lisäksi yrittäjä maksaa arvonlisäveroa.
Yrittäjällä ei välttämättä ole työntekijöille aina koko päiväksi laskutettavaa työtä, mutta vakituiselle työntekijälle on silti palkka maksettava.
Siivousalaa en tiedä, mutta esim. Elykeskuksen sopimukset eräistä saariston aluskuljetuksista ovat hyvin kilpailtuja, ja aluksessa on 2-3 hengen miehistö.
Jos yksi heistä ilmoittaa aamulla että olen kipeä, en pääse töihin, on yrittäjällä jännät paikat. Sanktio väliin jääneestä muutaman tunnin reissusta on kymmeniätuhansia euroja. Sama juttu jos alukseen tulee joku vika ja reissu jää tekemättä.
Eiköhän siellä siivousalallakin omat murheensa ole, muutenhan kaikki siivoojat olisi yksinyrittäjiä vähintään.
Minulla ei ole kuulkaa mitään häpeää. Elän hyvällä mielellä tuilla ja haen eu safkaa. Piste.
ama juttu. Ei pidä ajatella sitä työnantajaa, ei hänkään ajattele sitä työntekijää!
Toisaalt taas nii lapset on lapsii, vaikka vanhemmat autuautuisi eläkkeelle.
Mikä sen yhden työttömän vaikutus nyt sitten niihin palkkoihin oli tässä seitsemän miehen yhteiskunnassa. Jätit sen laskematta. Etkö osannut vai jaksanut?
Sehän riippuu yhteiskunnan verotuksesta. Mutta meinaatko että jos se on ihan vähän, on heillä senverran varaa tinkiä vaikka sinulle työ ei kelvannut ilman sitäkään vähennystä.
Hei aloittaja. Kuten kolikolla on vähintään kaksi puolta ja toisille reuna muodostaa kolmannen, on esittämässäsi asiassa useampi ongelma.
Ensinnäkin, tehtävän asettelu. Siinä ei käydä läpi taustoja kuten elämiseen vaadittavia asioita. Metallivartisia puukauhoja ei voi syödä eikä niiden tosiasiallista arvoa, käyttöarvoa ja hyötyarvoa mitata.
Toisekseen, kun haluat esittää että työtä ei kannattaisi ottaa vastaan vaan mieluummin elää toisten elättinä, ymmärräthän että työtön ei sitä päätä suurimmaksi osaksi itse.
Kuvittele yhteiskuntasi tilanne, jossa kauhalla on 12 euron hinta. Metallimies ottaa 4, euroa, puutyömies ottaa 4 euroa ja jäljelle jää 4 euroa.
Mikä on 4 euron merkitys?
Ensinnäkin, yhteiskunnassasi on 7 ihmistä, joista ketään ei ole asetettu yrityksen omistajaksi. Demokraattisessa yhteiskunnassa toki vähemmistöä voi kunnioittaa, mutta enemmistön mandaatilla edetään.
Yhteiskunnassasi on siis vain 3 ammattimiestä ja 4 pakkaaja.
Yhteiskunta päättää järjestää äänestyksen palkoista. Metallimies on kiven kova mies eikä anna periksi. Hän haluaa 4 euroa per kauha. Myös puumiehet puhuvat kovaa ja metallimiehen kanssa ovat yhtä mieltä siitä että ilmaista työtä he eivät tee.
4 pakkaaja kuuntelee ammattimiesten huutoa ja valitusta aikansa. Kun heille tulee nälkä, ehdottavat he että jospa päätetään kokous niin saadaan kauhojen tuotantoa jatkettua ja päästään syömään - ammattimiesten ehdottamalla palkkatasolla.
Ammattimiehet hyväksyvät ja sopimusta kirjoitetaan. Sopimuksessa lukee:
Kauhoja valmistaa ja pakkaa 3 ammattilaista, joiden työ on korvaamaton. Yhteiskunnalla ei ole varaa maksaa palkkaa 4 lisätyöntekijälle, jolloin 4 ihmistä jää työttömäksi.
Lopputulos.
Ammattimiehen korvaus elämisestään 4 euroa per kauha.
Pakkaajan korvaus elämisestään 1 per kauha.
Jatkosuunnitelma:
Koska ammattimiehet ovat närkästyneitä että he tekevät kaikki työt, yhteiskunta päättää enemmistön päätöksellä että vuosi mennään näin ja seuraavana vuonna metallimies kouluttaa ja perehdyttää 2 pakkaaja työhön ja loput 2 pakkaajaa menevät oppisopimuksella puumiehille oppiin.
Koska Suomiyhteiskunnassa perehdyttäjälle maksetaan lisää, ei sinun 7 ihmisen yhteisö suostu siihen enemmistöpäätöksellä.
Pakkaajien päätöksellä siis päätetään joko a) otetaan lainaa että pakkaaja saa euron sijaan 1,50 koulutuksen ajan ja toivotaan että maaimankaikkeudessa on jokin toinen yhteiskunta, jonne saadaan myytyä lisää ja kalliimmalla kauhoja. Tai b) ammattilaisilta otetaan pois yhteensä 4 euroa ja annetaan pakkaajille koulutuksen ajan.
Tätä ongelmaa voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkään. Olennaista aina on se missä on se kriittinen piste, eräänlainen taitekohta. Sitä me keskustelijat myös luomme kansalaisina Suomessa.
Mutta jos ajatellaan realistisesti, pakkaajat on niitä jotka eivät ole halunneet istua koulunpenkillä eivätkä ole luontaisesti lahjakkaita, eli jos he eivät muuhun pysty Lisäksi metallimies tekee kauhan meralliosan vartissa. Puutyömieheltä menee puuosien valmistamiseen puoli tuntia, eli tarvitaan 2 puumiestä ettei metallimiehen tarvitse lorvia. Pakkaamiseen menee tunti, eli pakkaajia tarvitaan 4 ettei ammattimiehet joudu odottamaan.
Jos pakkaajan palkka ei riitä yksin elämiseen, vaan lisäksi tarvitaan esim. vähän asumistukea, onko oikein että yksi jättäytyy sillä perusteella pois, että pystyisi elättämään itsensä vain 90 prosenttisesti joten antaa noiden toisten tehdä ne työt ja raataa omastakin puolesta niin itse ei tarvitse töitä tehdä lainkaan ja voi elättää itsensä 0 prosenttisesti.
Realistisesti ajateltuna joku yksi saattaa jättäytyä tietoisesti pois, mutta tilalle jonottaa periaatteessa yli 200000 työtöntä. Kysyn, onko oikein jos siitä joukosta yksi toinen haluaa tulla pakkaamaan mutta työnantaja ei päästä eli palkkaa?
Se yksi, joka kieltäytyy, saa sanktiot eli karenssin. Se että pakkaaja ei löydy 200000 joukosta saattaa aiheuttaa sen että ammattilaiset joutuvat myös pakkaamaan, mitä ei pidä ymmärtää sanktioksi.
Kieltäytyjä kieltäytymällä menettää jo mahdollisen palkan. Lisäämällä karenssi ja ohjaus toimeentulotuen puolelle sossutäteineen on jo toinen sanktio.
Vastaehdotus olisi tämä: jos yhden kieltäytyessä ei tilalle palkata ketään 200 000 joukosta ja metallimies alkaa katsella josko ulkopuolelta sitten löytyisi tekijä, sanktioidaan metallimiestä pienemmällä palkalla. Jos ei suostu, kuollaan kaikki pois.
Realistista on odottaa että elämä jatkuu ja kyllä se metallimies nöyrtyy, koska paljon tärkeämpi on valta, jolla päätetään kuka palkataan ja kuka jää rannalle.
Ei ole yhteiskuntaa, jossa ei joku jäisi rannalle.
Normaaliyhteiskunnassa ei nyt vaan metallimies saa 2x parempaa palkkaa kuin puuseppä vaan heidän palkat on noin samat perustyössä
ja oikeat pakkaajat osaa pakata nopeammin kuin nämä ammattilaiset,koska he tekevät sitä jatkuvasti vähän kuin kitaransoitto
enemmän harjoitellut vaan sooloilee nopeammin kuin aloittelija joten pakkaajat voi huudella metalli tai puumiehille lisää kauhoja ja vauhdilla
ei tässä jouda odottamaan jos ymmärrät.Sitäpaitsi ne pakkaajat on jo voineet siirtyä vaikka siivoojiksi jossa vauhti ratkaisee siivoat enemmän
ja saat palkkaa enemmän kuin hidas siivooja.Monihan tekee autohitsaukset itse kunhan kestää jonkin aikaa ne tee se itse miehet.Heitähän ei sitten tietenkään päästetä ydinvoimala hitsauksiin turvallisuuden takia,mutta auto tuli hitsattua.
Selkeintä olisi tehdä laki että kaikki jotka haluaa ja taloudellisesti kykenee, voisi lyhentää työaikaansa niin paljon että ei olisi yhtään työtöntä, eli kellekään ei tarvitsisi maksaa tyhjästä kun jokaiselle löytyisi työpaikka. Jos ei kelpaisi työ niin kuolkoon vaikka nälkään.
Haaveilua. Laki, joka pakottaa työnantajan ottamaan työhön ihmisen, jota työnantaja ei halua palkata ei kuulu länsimaihin. Ei kukaan sellaista halua.
Ainoa laki, joka saattaisi mahdollistaa asiaa paremmin, on oikeus perustaa yritys ja yrittää itse. Sen hankaluutena on riskinotto, mutta laki on jo voimassa. Vaikka nykyään on starttirahaa, eu-rahaa, ja anssiakin taitaa saada 4 ensimmäistä kuukautta, ihmiset eivät rynni itsensä työllistäjiksi. Miksi?
Veikkaa että osalla entisistä yrittäjistä on vielä veren maku suussa. He eivät enää lähde yrittäjän riskiä kantamaan koska tietävät että saavat palkkatyötä. Osa entisistä yrittäjistä on epäonnistunut niin pahasti että heiltä ei enää odoteta mitään. Osa entisistä yrittäjistä on jo tienannut omasta mielestä riittävästi eivätkä hekään aloita mitään uutta.
Ketä jää jäljelle? Ne loput työttömät, jotka eivät uskalla ottaa yrittäjän riskiä koska neljän kuukauden jälkeen ovat tyhjän päällä. Kuitenkin asunto ja ruoka on maksettava siitäkin eteenpäin. Oma osansa siinä kun joutuu lopettamaan yrityksen. Paperisota kestää sen verran monta kuukautta että moni ei edes viitsi perustaa yritystä koska siihen liittyy liian paljon riskejä.
Sitten on vielä ne veikot ja maijat, joita kiinnostaa viina, ja kaikki muu kuin rehellinen työ ja ammattiinopiskelu.
Laista puuttuu siis määritelmä, joka mahdollistaisi yrittäjyyden heille, joita yrittäjät eivät palkkaa. Ei tarvitse alistua kevytyrittäjäksi ja maksaa pääyrittäjälle lisenssiä. Minusta perustulo antaisi tähän mahdollisuuden. Jos perustulossakin kaikki tulot voisi ulosotto viedä ja yrittäjälle jäisi vielä toimeentulotuki, riski on siinä että kannattamaton yritys tulee lopettaa, jos mielii saada rahaa ruokaan toimeentulotuesta. Siksi perustulossa täytyisi olla suojaosa eli ns. vastikkeeton osa, jotta ihmisen kyky maksaa kohtuullinen asunto, ruoka, hygienia ja lääkekulut säilyisi helposti ja hän voisi halutessaan yrittää ja maksaa niillä tuloilla mitä saa joko velkaansa tai eläkettä nyt ettei hänen elämästään muodostu muille elatusvelkaa.
Ensin. Kellä varaa? 50 000 kuukausituloinen saattaa asua vuokralla omakotitalossa, josta maksaa vuokraa enemmän kuin keskipalkkalainen tienaa. Hän syödä ravintoloissa aina ja kuukausi lasku voi olla yhteensä 12000 euroa. Hän voi jakaa tulonsa niin hyvin että osaa sanoa ettei sillä pärjää.
Toinen. Jollakin asiantuntijalla voisi olla siihen varaa, mutta helposti työtä ei jaeta toiselle, jolta puuttuu asiantuntijuus.
Kolme. Perustasolla ja ammattitasollakin työtä voisi jakaa. Siirrytään vain 4 tunnin päivittäiseen työaikaan lain voimalla ja enemmistön äänillä. Silloin työtä on pakko jakaa ja kokematonkin ehtii opiskella oppisopimuksella.
2000 tonnia tienaavan tulot tippuu tonniin ja hänelle syntyy oikeus yleiseen asumistukeen ja työn periaatteessa päivärahoihin. Työtön saa 1000 euroa lisää menettäen suurimman osuuden sosiaalituista, mutta säilyttää ne kuitenkin.
Moni saa työtä, ehkä suurinosa, mutta kukaan ei sillä pelkästään pärjää.
Sen jälkeen voidaan keskustella tulonsiirtojen tarpeesta. Jos pudotetaan hintoja moninkertaisesti, tonnilla pärjää eikä sosiaalietuuksia enää tarvita.
Itse asiassa, ehkä kuten maataloustuissa, jos niitä ei ole, ruoka maksaa todellisen hinnan ja palkkatason on oltava kohdillaan. Ongelmaksi voi ehkä jäädä se että kaikki eivät halua juoda maitoa, jolloin maitoa juovan käteenjäävä tulo on heikompi eli siis ostovoima, koska maito on keskimäärin kallimpaa. Tämä pakottaa loputkin luopumaan maidonjuonnista, mikä vähentää lehmien määrää, mistä seuraa kärpästen määrän väheneminen, ja siitä taas pääskysten väheneminen...
Loppujen lopuksi Suomessa ei ole punkkeja kun pistiäiset ovat juhlineet niillä aikansa.
Luulen että aina tarvitaan jonkinlaista tekohengitystä yhteisöissä. Esihistoriasta olemme jo kehittyneet aika pitkälle, mutta emme kai me enää vaan tyydy vaan toki haluamme yhä kehittyä, eikö?
Kukaan itseään ja toisia kunnioittava ei halua systeemiä, jossa tuloja jaetaan työtä tekevältä terveelle aikuiselle työtä tekemättömälle, mutta työt jätetään jakamatta.
Jokainen saatu euro pitäisi olla terveelle aikuiselle aina vastikkeellista.
Aikoinaan Buusteri oli hyvä firma. Tienasin helposti monta tonnia. Puhelinmyynti on aliarvioitu ala