Otsikkoa toistaen: Tämä maa kaipaisi suurta uskonpuhdistusta, suurempaa kuin koskaan ennen. Seurakuntamme ovat penseitä, haaleita ja maallistuneita. En puhu pelkästään luterilaisesta kirkosta vaan myös vapaista suunnista. Nuoret eivät voisi vähemmän välittää Jeesuksesta, mutta kuitenkin roikkuvat jostakin syystä piireissä.
Olin tässä muutama viikko sitten eräässä vapaitten suuntien järjestämässä nuorten kokouksessa. Ylistykseen lähdettiin mukaan pakotettuina, laiskoina ja levottomina. Kännykät kädessä koko ajan ja päät kääntyilevät puolelta toiselle. Mikä ADHD- sukupolvi tämä on? Pikaisen tunnekokemuksen turhautunut bändi tarjosi ehkä joillekin, mutta Herran Henki oli jossain todella kaukana.
Ketään ei kiinnosta evankeliointi. Ainoastaan ura ja pelko siitä, ettei menesty työelämässä ajaa eteenpäin omaa sukupolveani. Mikään muu ei meitä liikuta. Kyllästyneinä kuuntelemme puheita sunnuntaisin papeilta, jotka eivät uskalla edes mainita sanaa synti. Juuri sitä me kaipaisimme, että joku sanoisi, että meidän uskovien avoliitot ovat väärin, että meidän tulisi tehdä parannus kompromisseistamme.
Minä olen hävennyt Jeesus-nimeä työpaikallani. En ole yhtään sen parempi kuin muutkaan, mutta KAIPAAN ja JANOAN muutosta!!!! Toivon, että tämä sukupolvi heräisi unestaan, ja että Jeesuksen veri saisi puhdistaa meidät uudelleen. Odotan, että todella rohkea, vahva ja radikaali Jeesuksien seuraajien sukupolvi syntyy! Odotan, että kirkkomme täyttyvät nöyristä ja syntinsä tunnustavista ihmisistä. Hengelliset showt ovat Herralle kauhistus, jos Pyhä Henki ei kirkoissamme viihdy.
On aika kohdata todellisuus. Kun edellinen sukupolvi väistyy ja omamme (nyt teinit - 30-vuotiaat) nousevat kirkkojen johtoon, alkaa Suomessa aikakausi, jolloin uuspakanuus saa vallan. Vain 3% kansastamme tulee silloin tunnustamaan Jeesuksen Herrakseen. Ellei Herra meitä armahda, Suomi on varmasti kulkemassa kohti jälkikristillistä yhteiskuntaa kiltisti muuta Eurooppaa seuraten. Olemme kriisissä ja kuolinkamppailuissa silloin. Mutta onneksi Herra voi kääntää kansojen kohtalon, sitä rukoilen!
Olin tässä muutama viikko sitten eräässä vapaitten suuntien järjestämässä nuorten kokouksessa. Ylistykseen lähdettiin mukaan pakotettuina, laiskoina ja levottomina. Kännykät kädessä koko ajan ja päät kääntyilevät puolelta toiselle. Mikä ADHD- sukupolvi tämä on? Pikaisen tunnekokemuksen turhautunut bändi tarjosi ehkä joillekin, mutta Herran Henki oli jossain todella kaukana.
Ketään ei kiinnosta evankeliointi. Ainoastaan ura ja pelko siitä, ettei menesty työelämässä ajaa eteenpäin omaa sukupolveani. Mikään muu ei meitä liikuta. Kyllästyneinä kuuntelemme puheita sunnuntaisin papeilta, jotka eivät uskalla edes mainita sanaa synti. Juuri sitä me kaipaisimme, että joku sanoisi, että meidän uskovien avoliitot ovat väärin, että meidän tulisi tehdä parannus kompromisseistamme.
Minä olen hävennyt Jeesus-nimeä työpaikallani. En ole yhtään sen parempi kuin muutkaan, mutta KAIPAAN ja JANOAN muutosta!!!! Toivon, että tämä sukupolvi heräisi unestaan, ja että Jeesuksen veri saisi puhdistaa meidät uudelleen. Odotan, että todella rohkea, vahva ja radikaali Jeesuksien seuraajien sukupolvi syntyy! Odotan, että kirkkomme täyttyvät nöyristä ja syntinsä tunnustavista ihmisistä. Hengelliset showt ovat Herralle kauhistus, jos Pyhä Henki ei kirkoissamme viihdy.
On aika kohdata todellisuus. Kun edellinen sukupolvi väistyy ja omamme (nyt teinit - 30-vuotiaat) nousevat kirkkojen johtoon, alkaa Suomessa aikakausi, jolloin uuspakanuus saa vallan. Vain 3% kansastamme tulee silloin tunnustamaan Jeesuksen Herrakseen. Ellei Herra meitä armahda, Suomi on varmasti kulkemassa kohti jälkikristillistä yhteiskuntaa kiltisti muuta Eurooppaa seuraten. Olemme kriisissä ja kuolinkamppailuissa silloin. Mutta onneksi Herra voi kääntää kansojen kohtalon, sitä rukoilen!
Vastaukset 29
Vanhimmat
Totta puhut,paikkansa pitää, mitä kirjoitit
sen vain lisään, että uuspakanuus on ollut
täälä pohjolassakin jo monta vuotta, eli pidemmällä ollaan kuin ymmärretäänkään!
Siksi tarvitaankin herätystä,eikä pelkkää tunnetta
sekun on niin hetkellistä, ja sen jälkeen tulee tyhjyys.Mielestäni todellinen usko on perustavaa laatua oleva olotila ei tunne.
jos raamattuun on uskominen, Herra ei käännä kansojen kohtaloa ohi Sanansa.
kaikki Sanassa ilmitulevat merkit laittomuudesta, kansojen totaalisesta kääntymisestä pois Jumalan laista, ovat jo meidän havaittavissame.
Jumala ei käännä kansakuntien kohtaloa, vaan hän tahtoo kääntää lastensa katseet Häneen, lujittaa uskoamme Häneen.
tuosta Jumalan tahdosta on sinunkin kaipauksesi ja janosi peräisin!
Kiitos avauksestasi Hanna K. Tällä palstalla käydään paljon jonnin joutavia keskusteluja ja kiistelyjä, mutta todellinen tarpeemme on Jeesuksen Kristuksen sisäinen tunteminen ja tahto antautua rajattomasti Hänelle itselleen.
Kuten Hannakin niin tiedostan myös itsessäni kaipauksen ja janon Herran puoleen. Rukoillaan toistemme puolesta ja anotaan Herralta, että Hän armahtaisi meitä ja ennallistaisi seurakuntansa, että me olisimme "Hänen armonsa kirkkauden kiitokseksi" ja valona kansamme keskuudessa.
Jeesus Kristus haluaa ja voi meitä syntisiä auttaa ja puhdistaa meidät Pyhän Henkensä temppeliksi. Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle, sillä Jumalalle on kaikki mahdollista.
Jumala jokaista siunatkoon parannuksen totisella armolla.
Jukka Virtanen
Karjalohja
lisää selvitystä siitä mien ymmärrät nuo termit.
>>Seurakuntamme ovat penseitä, haaleita ja maallistuneita.>>
Onko herätyksen merkki se, että ylistyskokouksiin saadaan innosta puhkuen kädet pystyssä huutavia nuoria?
Miten ymmärrät evankelioinnin?
Pitäisikö sinusta osallistuminen seurakunnan järjestettyihinkollektiivisiin evankeliointikamppanjoihin osallistuminen ollainnokkaampaa? Sitä ajat takaa?
Ei ole ihme jos häpeää Jeesusta työpaikalla, jos se tarkoittaa sitä, että ei "uskalla" toteuttaa kaikkea hulluutta julkisesti.
Minusta näyttää siltä, että ymmärsit väärin Hannan aloituksen.
Kysymys on siitä, että me tarvitsemme elämässämme ulkoisten asiain terävää leikkaamista ja sisäistä puhdistusta yksilöihmisinä. Muutoin ylistyskokoukset ja evankeliointi on pelkkää teatteria ja itsensä pettämistä.
minulla on sellainen käsitys (=nähty ja koettu), että juuri nuoret ovat tällä hetkellä se ikäluokka seurakunnissa, joka tuntee halua elää entistä lähempänä Jumalaa.
ja siksi kysyinkin tarkentavia kysymyksiä.
Todellinen herätyshän on sisäisen maailman kasvua, ja rakkauden leviämistä yli rajojen.
Todellinen rakkaus kun antaa vaikka henkensä ystävänsä edestä.
Hannan aloituksessa kun vain oli hieman selainen sävy, että herätys mitataan ylistyksen määrällä ja trakujen jakamisella.
kuuluu oleellisena osana olla ehdoton ja täysillä mukana.
Nuoruuden kristillisyyskin on ehdotonta ja antaumuksellista.
Toisin kuin meidän monien vanhempien. Meillä leimaa antavaa on usein laskelmoivuus, helppouden tavoittelu, raha, valta, ja tärkeilevyys.
Kumpikaan ei silti edusta rakkautta iloa rauhaa...
Niin kumpa löytäisimme jälleen sen ensirakkauden palon joka meissä oli kun tulimme uskoon.SEon ihan kuin vasta avioituneilla täynnä odotusta ja hehkua,eikä siinä aina niin taitoa ole mutta voimaa ja intoa sitäkin enemmän.En jaksa ymmärtää miksi se penseys on vain meitä kaikkia niin vaaniva vaiva.
määritellä mulle mitä on penseys?
Olen aika vanha näissä jutuissa, mutta tuo penseys ei ole ikänään oikein auennut, varsinkaan, kun kaikki näyttävät ymmärtävän sillä vähän eri asioita.
Keneltä kysyit.Minun mielestäni penseä on sellainen joka on ikäänkuin urautunut omiin uomiinsa eikä hänellä ole palavuutta.Ihminen on ns kristitty joka ei kovin ole innokas kokouksissa kävijä elää normaalia elämää eikä niin tunne hätää sieluista.Tässä alkua jos olet toista mieltä ja olen ymmärtänyt väärin niin ojennappa minua ystävällisesti.
Halusin vain vilpittömästi tietää miten tuon termin sisälön ymmärrät.
kiitos asiallisesta vastauksesta.
sellainen kristitty, joka ei ole innokas kokouksissa kävijä, tai sellainen joka elää normaalia (!) elämää, voi tuntea hyvinkin paljon hätää sieluista.
se, joka nakottaa, kuin tatti jokaikisessä kokouksessa saattaa olla oikea pensyden pesä.
Niinhän se taitaa olla
Olisiko se penseys sitä, että ei ole kylmä
eikä palava uskossaan, mutta on haalea.
On vähän niinkuin sellainen tunne,
kaikki on jo saatu ja kuultu.
kokeneet ensirakkauden..toiseen sukupuoleen...
kuitenkin se haalenee ja ainoastaan ihmispelosta...näyttämisenhalusta...painostuksesta....taloudellisista oloista ...lasten takia..ym ym syystä ollaan yhdessä...
aivan samoin käy uskovaisen...usko koetellaan...pysyykö rakkaus Jumalaa kohtaan aitona vai onko se edellämainitun kaltaista....
pidän itseäni rehellisenä näissäkin asioissa ja voin sanoa että minun ensirakkaus on hiipunut Jumalaa kohtaan monesta syystä...yhtä rehellisesti voin sanoa olevani uskossa....mutta eihän usko yksin ketään pelasta.....joten en halua häpäistä herraa Jeesusta ylentämällä itseäni todelliseksi jumalan lapseksi...
uskon että kaikella on aikansa ja kun jaksaa etsiä ja kolkutella viimein Jumala vastaa ja saa taas iloita ja rakastaa koko sydämmestään....
Kyllä.Asiaa puhut mutta etkö sinäkin kaipaa joskus sitä ns alku voimaa.Minun rukoukseni ainakin on että herra täyttäisi voimallaan uudelleen ja saisi tuoreita voimia tähän maalliseen sekä hengelliseen vaellukseen.
Arvelisin (ulkomuistista), että sana penseys esiintyy UT:ssa vain kerran, Ilm.3:16. Se lausutaan Laodikean seurakunnalle yhteydessä, missä Herra toteaa, ettei tuo seurakunta ole kylmä eikä palava (kuuma) ja sanoo:"oi, jospa sinä olisit kylmä tai palava! Mutta nyt, koska sinä olet penseä...olen minä oksentava sinut suustani ulos".
Penseä on siis kylmän ja kuuman välimuoto ja merkitsee: haalea, välinpitämätön, haluton.
Penseyteen sisältyy (jae 17) valheellinen harhakuva omasta hengellisyydestä ja kyvyttömyys nähdä itsensä totuudellisesti. Penseä ihminen elää siinä harhaluulossa, että hänen suhteensa Jumalaan on kunnossa. Penseässä ihmisessä on jumalisuuden ulkokuori, mutta sydämessään hän on mielistynyt maailmallisuuteen, rakastaa sitä (1 Joh. 2:15-17)ja hänen Jumala-suhteensa on ulkokohtaista muotomenoa, mutta hän kieltää Jumalan voiman.
tuontapaista olisin itsekin taipuvainen ajattelemaan.
Kylmä tai palava ovat kuitenkin Jumalan valtakunnan sisällä, ja pyrkivät hyvään, innolla ja vähän pienemmällä innolla- (kylmä).
Penseä ei mielestäni ole enää valtakunnan kannattaja, vaan on itseriittoisuudessaan mielistynyt jumaluuden ulkoiseen olemukseen - umalisuuteen, jota hän käyttää omiin tarkoitusperiinsä välineenä.
Uskonpuhdistus - mitä mieltä olet siitä?
Voiko uskonpuhdistusta olla jos usko ei tunnu likaantuneelta.?
Eikö uskonpuhdistus vaadikin tietoa siitä ,mikä on vialla, ja työtä sen oikaisemiseksi?
Eli mikä meillä on vialla ja miten se vika korjataan?
Luin juuri viestisi ja haluan vastata kysymykseesi ja kertoa omat näkemykseni asioista, mutta tänään on kiireitä enkä ehdi paneutua vastauksen kirjoittamiseen. Toivottavasti jaksat odotella.
Oikein hyvää päivän jatkoa!
"Kylmä tai palava ovat kuitenkin Jumalan valtakunnan sisällä, ja pyrkivät hyvään, innolla ja vähän pienemmällä innolla- (kylmä)."
Hmm, en ollut ajatellut, että "kylmä" on tässä raamatunkohdassa valtakunnan sisäpuolella. Mutta voi olla näin. Itse tulkitsen sitä niin, että kylmä on enemmän reilusti sitä mitä todella on ja osaa kaivata lämpöä ja elämää, kun sitä hänelle julistetaan. Penseä on tullut tuuditetuksi valhehurskautensa uneen eikä tiedosta tarvitsevansa mitään.
Tuohon kysymykseen uskonpuhdistuksesta ja sen tarpeellisuudesta en osaa juuri nyt vastata. Me tuskin tarvitsemme uskonpuhdistusta ainakaan aivan samassa mielessä kuin sitä tarvittiin Lutherin aikana. Tuskin Hanna K tätä keskustelua aloittaessaan aivan sitä tarkoittikaan vaan huutavaa tarvettamme kokea aitoperäinen puhdistus ja vapautuminen synnin vallasta.
"Eli mikä meillä on vialla ja miten se vika korjataan?"
Jospa osaisin tuohon vastata ja lääkemääräyksen kirjoittaa, niin olisin hyvin onnellinen mies, sillä käyttäisin sen ohjeen ja lääkkeen ensimmäisenä itse, koska olen sen tarpeessa.
Meiltä uskovaisilta puuttuu Herran Jeesuksen tosiperäinen sisäinen tunteminen ja ilmestystiedon kautta saatu varmuus ja näky siitä, että "Hänet on kuolleistanousemisen kautta osoitettu voimassa Jumalan Pojaksi". Pahin vihollisemme on se "minä itse" joka taistelee viimeiseen asti pysyäkseen kuninkaana ja käskijänä sydämemme valtaistuimella. Se ei kestä kuulla tätä sanaa, jonka Samuel sanoi kuningas Saulille:"Jumala on reväissyt kuninkuuden sinulta ja antanut sen toiselle, joka ON SINUA PAREMPI"
Väärä suhteemme Jumalaan ilmenee käytännön elämässämme esimerkiksi siten, että haluamme enemmän lahjoja kuin Lahjan Antajaa ja tavoittelemme kiihkeämmin rukousvastauksia kuin Jumalaa itseään.
Mutta olen niin väsynyt että on parasta käydä levolle kun huomaan, etten osaa ilmaista sisinpäni ajatuksia selkeästi.
Suokoon Jumala meille kaikille sen armon, että Hänen valonsa paljastaa ja raivaa tieltämme ne esteet, jotka peittävät meiltä Hänen kirkkautensa näkemisen ja Poikansa sisäisen tuntemisen.
tod-e uppi-akko ne haluaa kysellä muka viisaita ja tahallaan johdattaa keskustelun pois asiasta.teidän takia on jo menny moni hyvä keskustelu pilalle.
kyselly tässä ketjussa yhtikäs mittään. uppi-todesta en mene takuuseen.
mistä tässä ketjussa pitää keskustella, jos ei nuorista?
ja johdattele keskustelu takaisin puhtaille raiteille.
Voisit myös ystävällisesti perustella väitteesi; missä kohtaa johdatan keskustelua harhaan?
Olen minäkin ollut nuori ja täynnä kiihkoa kaiken Jumalan valtakunnan asiasta.
Nyttemmin vain kouhotus ei tyydytä minua, vaan haluaisin ymmärtää asioita ja Jumalan suuruutta.
Enkä tyydy nykyisin enää uskotteluun, että suorittamisessa ja suuressa metelissä olisi suurempi Hengen läsnäolo kuin hiljaisuudessa ja levossa.
Kun uskovaiset on kirkoissa kiinni ei Pyhä Henki voi alkaa toimimaan. Ei hän voi kirkkoon mennä. Eikä nyt enää helluntaikirkkoonkaan.
Kuka tekee sen uskonpuhdistuksen
ei ainakaan papit
Ehkä uskonpuhdistus alkaa yksilöistä.
Niistä maan hiljaisista.
Niistäkin, jotka kirkoissa istuvat.
Niistä tavallisista rivijäsenistä.
Yksi ainut ihminen voi saada mukaansa muita
jotka haluavat uudistaa omaa elämäänsä.
Ihan niin kuin tulikin sytytetään niillä
pikkulastuilla,silloin vasta ne isot ja komeatkin
palavat, kun on sytykkeitä,Jumalan tulen tuojia
ja viejiä.
Kyllä heissä pappejakin on.
Niin , että uskonpuhdistuksen voi aloittaa omasta itsestään...tänään...nyt!
Olen samaa mieltä kanssasi.Kirjoitit kuin unelmieni nainen.
Jos edellinen viesti oli minulle tarkoitettu,
niin mistä päättelet minun olevan nainen?
pitäisi mennä sillä lailla tällä lailla että ei me ihmiset ruvettais puhdistamaan uskoa, vaan että Jumala puhdistaisi meidän sydämet uskolla, niin kuin esimerkiksi Ap.t.15:9, sanotaan.