Melartinin sinfoniat

Mitä mausteilla on tekemistä sinfonioiden kanssa?

Olisi kohteliasta mainita mistä tekstin kopioi....
http://erkkimelartin.fi/em/wp-content/uploads/2017/02/Tuntematon-Erkki-Melartin.pdf

Anonyymi kirjoitti:

Olisi kohteliasta mainita mistä tekstin kopioi....
http://erkkimelartin.fi/em/wp-content/uploads/2017/02/Tuntematon-Erkki-Melartin.pdf

Lue lisää

Mielestäni mainitsin sen kirjoittajan sulkeissa

Kiitoksia, paljon kiitoksia sydäntä ylevöittävästä kommentistasi suuri isänmaan ja melartinin ystävä. Oramohan johti tuon 3. new editionin.

J kyllönen ja T Ranta-Meyer ainakin pitävät melartinin sinfonioita yhtä hyvinä kuin sibeliuksen. Minä tosin parempina kuin sibeliuksen. ehkeivät ne myy niin hyvin että niitä kannattaisi levyttää. mutta 5. sinfonia taidettiin esittää saksassa vähän aika sitten ja klaus mäkelä johti melartinin sinfonioita olikohan se nyt turussa hiljakkoin ja 5. sinfonia soi viime tammikuussa myös lahden sibeliustalossa.

Anonyymi kirjoitti:

J kyllönen ja T Ranta-Meyer ainakin pitävät melartinin sinfonioita yhtä hyvinä kuin sibeliuksen. Minä tosin parempina kuin sibeliuksen. ehkeivät ne myy niin hyvin että niitä kannattaisi levyttää. mutta 5. sinfonia taidettiin esittää saksassa vähän aika sitten ja klaus mäkelä johti melartinin sinfonioita olikohan se nyt turussa hiljakkoin ja 5. sinfonia soi viime tammikuussa myös lahden sibeliustalossa.

Lue lisää

Tässä aamulehden kritiikkiä mäkelän johtamasta melartinin 5. sinfoniasta tampereella:


Illan ”löytö” oli Erkki Melartinin viides sinfonia. Tarkalla kädellä, inspiroivalla energialla ja varhaiskypsällä itsevarmuudella johtanut Klaus Mäkelä ja Tampere Filharmonia tekivät siitä varmasti teoksen kaikkien aikojen parhaan esityksen.

Joku ehkä muistaa, että Tampereen orkesteri levytti kaikki Melartinin kuusi sinfoniaa 1990-luvun alussa silloisen ylikapellimestarinsa Leonid Grinin johdolla. Orkesterin sen aikainen soitto oli ihan pätevää, mutta tulkinnat varovaisia ja tasapaksuja.

Kappale heräsi horroksestaan, kun Mäkelä hahmotti suvereenisti sinfonian polyfonisen ankaruuden ja lyyrisen koraalimaisuuden vuoropuhelua.

Muutamat Anton Bruckneriin viitanneet paussit olivat dramaattisia, ja ensiosan lopun sibeliaaninen kontrabassojen pizzicatojen ja hiljenevän pääteeman paluun hetki oli aivan lumoava.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä aamulehden kritiikkiä mäkelän johtamasta melartinin 5. sinfoniasta tampereella:


Illan ”löytö” oli Erkki Melartinin viides sinfonia. Tarkalla kädellä, inspiroivalla energialla ja varhaiskypsällä itsevarmuudella johtanut Klaus Mäkelä ja Tampere Filharmonia tekivät siitä varmasti teoksen kaikkien aikojen parhaan esityksen.

Joku ehkä muistaa, että Tampereen orkesteri levytti kaikki Melartinin kuusi sinfoniaa 1990-luvun alussa silloisen ylikapellimestarinsa Leonid Grinin johdolla. Orkesterin sen aikainen soitto oli ihan pätevää, mutta tulkinnat varovaisia ja tasapaksuja.

Kappale heräsi horroksestaan, kun Mäkelä hahmotti suvereenisti sinfonian polyfonisen ankaruuden ja lyyrisen koraalimaisuuden vuoropuhelua.

Muutamat Anton Bruckneriin viitanneet paussit olivat dramaattisia, ja ensiosan lopun sibeliaaninen kontrabassojen pizzicatojen ja hiljenevän pääteeman paluun hetki oli aivan lumoava.

Lue lisää

Mikä on Melartinin paras sinfonia? Miksi?

Anonyymi kirjoitti:

Tässä aamulehden kritiikkiä mäkelän johtamasta melartinin 5. sinfoniasta tampereella:


Illan ”löytö” oli Erkki Melartinin viides sinfonia. Tarkalla kädellä, inspiroivalla energialla ja varhaiskypsällä itsevarmuudella johtanut Klaus Mäkelä ja Tampere Filharmonia tekivät siitä varmasti teoksen kaikkien aikojen parhaan esityksen.

Joku ehkä muistaa, että Tampereen orkesteri levytti kaikki Melartinin kuusi sinfoniaa 1990-luvun alussa silloisen ylikapellimestarinsa Leonid Grinin johdolla. Orkesterin sen aikainen soitto oli ihan pätevää, mutta tulkinnat varovaisia ja tasapaksuja.

Kappale heräsi horroksestaan, kun Mäkelä hahmotti suvereenisti sinfonian polyfonisen ankaruuden ja lyyrisen koraalimaisuuden vuoropuhelua.

Muutamat Anton Bruckneriin viitanneet paussit olivat dramaattisia, ja ensiosan lopun sibeliaaninen kontrabassojen pizzicatojen ja hiljenevän pääteeman paluun hetki oli aivan lumoava.

Lue lisää

Onko tuota mäkelää nauhoitettu?

Anonyymi kirjoitti:

Onko tuota mäkelää nauhoitettu?

En osaa sanoa. Jussi jalaksen johtama tulkinta on kuitenkin melko vaikuttava ja tuubissa kuunneltavissa.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on Melartinin paras sinfonia? Miksi?

Joku sinfonioista n:o 2 - 6 lienee paras tai mistäs sitä tietää jos vaikka 7. tai 8. olisi vieläkin merkittävämpi.

Niin, tätä palstaa lukiessa on selvinnyt että Mozartin tai Beethovenin veroinen, ja Sibeliusta äärettömästi parempi musiikki nero on elänyt ja säveltänyt Suomessa, tarkoitan Tauno Marttista. Jostain syystä hänen laajahkoa tuotantoaan ei ole juurikaan levyillä saatavissa eikä sitä missään soiteta, joten tuota kerjuu kirjettä Hannu Linnulle voisi siten muokattuna että siinä Melartinin sijaan puhutaan Marttisesta kirjoitella ja lähettää asianomaiselle vastaanottajalle eli H.Linnulle.

On tullut aika vapauttaa ihmiskunta pulastaan ja tuoda musiikin messias Marttinen lopultakin sen tietoon!

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tätä palstaa lukiessa on selvinnyt että Mozartin tai Beethovenin veroinen, ja Sibeliusta äärettömästi parempi musiikki nero on elänyt ja säveltänyt Suomessa, tarkoitan Tauno Marttista. Jostain syystä hänen laajahkoa tuotantoaan ei ole juurikaan levyillä saatavissa eikä sitä missään soiteta, joten tuota kerjuu kirjettä Hannu Linnulle voisi siten muokattuna että siinä Melartinin sijaan puhutaan Marttisesta kirjoitella ja lähettää asianomaiselle vastaanottajalle eli H.Linnulle.

On tullut aika vapauttaa ihmiskunta pulastaan ja tuoda musiikin messias Marttinen lopultakin sen tietoon!

Lue lisää

Marttinen oli hämeenlinnan shamaani muttei sinfonikkona parhaimmillaan. Marttisen läpimurtoteos josta hänet parhaiten tunnetaan on koko ilman lintu. Melartin on kyllä sinfonikkona suomen merkittävimpiä. john storgards aikoo esittää turussa isoisänsä lauri ikosen 6. e mollli sinfonian jota pitäisin kulttuuritekona. sinfonian kokosävelisesistä aineksista huolimatta se kytkeytyy kansallisromanttiseen perinteeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tätä palstaa lukiessa on selvinnyt että Mozartin tai Beethovenin veroinen, ja Sibeliusta äärettömästi parempi musiikki nero on elänyt ja säveltänyt Suomessa, tarkoitan Tauno Marttista. Jostain syystä hänen laajahkoa tuotantoaan ei ole juurikaan levyillä saatavissa eikä sitä missään soiteta, joten tuota kerjuu kirjettä Hannu Linnulle voisi siten muokattuna että siinä Melartinin sijaan puhutaan Marttisesta kirjoitella ja lähettää asianomaiselle vastaanottajalle eli H.Linnulle.

On tullut aika vapauttaa ihmiskunta pulastaan ja tuoda musiikin messias Marttinen lopultakin sen tietoon!

Lue lisää

Marttinen oli tosiaan sibeliusta merkittävämpi säveltäjä kuten niin moni muukin suomessa sillä sibelius ei yllä luonnon ytimeen saakka kuten jotkut hollantilaismuusikot ovat sanoneet marttisen musiikille omistetun naxoksen cd:n esittelyvihkosssa.

Ottaen huomioon että Lintu kavahtaa sitä mitä vittu fyysisesti edustaa kehoitan korvaamaan sen sanan neutraalilla ilmaisulla björn vulvaeus pimsloorikus jos tuon ylläolevan tapaisen toivomusviestin Melartinin tai jonkun muun säveltäjän musiikin esittämisestä Linnulle lähettää.

Juuri kun olin tämän ketjun innoittamana aikeissa pystyttää kotialtarin Melartinille törmäsin tähän hämmentävään viestiin eräällä ulkomaan saitilla:
"The works of Finnish composers Merlatin (sp?) show no evidence of Sibelian influence, particularly in the symphonic works. However there is a short piano piece, a Barcarolle, in which he actually and literally steals the central theme in Sibelius's 2nd symphony. "

Anonyymi kirjoitti:

Ottaen huomioon että Lintu kavahtaa sitä mitä vittu fyysisesti edustaa kehoitan korvaamaan sen sanan neutraalilla ilmaisulla björn vulvaeus pimsloorikus jos tuon ylläolevan tapaisen toivomusviestin Melartinin tai jonkun muun säveltäjän musiikin esittämisestä Linnulle lähettää.

Juuri kun olin tämän ketjun innoittamana aikeissa pystyttää kotialtarin Melartinille törmäsin tähän hämmentävään viestiin eräällä ulkomaan saitilla:
"The works of Finnish composers Merlatin (sp?) show no evidence of Sibelian influence, particularly in the symphonic works. However there is a short piano piece, a Barcarolle, in which he actually and literally steals the central theme in Sibelius's 2nd symphony. "

Lue lisää

Älä nyt anna jonkun pienen pianokappaleen häiritä uskonnollisia palvontaasi melartinia kohtaan. On hänellä paljon parempiakin pianokappaleita kuin se jossa hän lainaa sibeliuksen toisen sinfonian pääteemaa jos lainaa sillä sitä en ole koskaan itse kuullut. Siiinähän kerrotaan juuri että melartin oli sinfonikkona vapaa sibeliuksen vaikutuksesta toisin kuin aaltosen erkki jonka hiroshima sinfoniassa on myös finlandiaan assosioituvia hymniaineksia.

Anonyymi kirjoitti:

Älä nyt anna jonkun pienen pianokappaleen häiritä uskonnollisia palvontaasi melartinia kohtaan. On hänellä paljon parempiakin pianokappaleita kuin se jossa hän lainaa sibeliuksen toisen sinfonian pääteemaa jos lainaa sillä sitä en ole koskaan itse kuullut. Siiinähän kerrotaan juuri että melartin oli sinfonikkona vapaa sibeliuksen vaikutuksesta toisin kuin aaltosen erkki jonka hiroshima sinfoniassa on myös finlandiaan assosioituvia hymniaineksia.

Lue lisää

Niin, mutta jos ja kun Melartin lainailee Sibeliusta, niin herää pelko että jospa Melartinkin kärsi siitä ettei ollut hienostuneella sointiaistilla varustettu, sillä niin kai on pakko olla kun hän lainaa teemaa joka tuoksahtelee homeiselle ladolle ja on muutenkin kitchinomainen, heikko, korni, karu ja emotionaalisesti tyhjä.

No toisaalta lainailihan J.S.Bachkin Vivaldilta, ja Brahms musiikin monitoimimies Endrei Kissiltä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, mutta jos ja kun Melartin lainailee Sibeliusta, niin herää pelko että jospa Melartinkin kärsi siitä ettei ollut hienostuneella sointiaistilla varustettu, sillä niin kai on pakko olla kun hän lainaa teemaa joka tuoksahtelee homeiselle ladolle ja on muutenkin kitchinomainen, heikko, korni, karu ja emotionaalisesti tyhjä.

No toisaalta lainailihan J.S.Bachkin Vivaldilta, ja Brahms musiikin monitoimimies Endrei Kissiltä.

Lue lisää

Ei melartinkaan voinut välttyä joskus kirjoittamasta salonkimaista sekundaa jossa hän laimnaili sibeliusta. Siihen ovat ovat kaikki säveltäjät joskus syyllistyneet kuten itsekin jo totesit. Tärkeämpää olisi huomata että oleellisissa sävelnäyissään melartinin sinfonioilla ja traumgesichtillä ja siikajoella ja 4. jousikvartetolla ja jousitriolla ja fantasia apocalipticalla jne. on vahva persoonallinen leimansa joka on sibeliuksen vaikutuksesta kokonaan vapaa eikä alennu samankaltaiseen kitchinomaiseen ilmaisuun josta puuttuu hienostunut sointiaisti.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on Melartinin paras sinfonia? Miksi?

En tiedä koska minulla ei ole niin syvällistä kokemusta niistä kuten Mozartista tai Beethovenista mutta olen kuitenkin kuunnellut pakahtuneena ja haltioituneena useampia Melartinin sinfonioita mutta on mahdotonta nimetä niistä parasta koska kaikki ovat hyviä omalla tavallaan.

Joo, mummoni joka asuu Pihtiputaalla aina sanoi että sinfuunia ilman atonaalisia jaksoja ja klustereita on kuin talo ilman aitan polulla astelevaa 35 vuotta emäntäänsä nuorempaa isäntää .

Todella huvittavaa ja samalla naiivia onkin suomalaisten "teinisinfonikkojen" ylentarjonta ja esiinmarssi tuubissa, johon on kernaammin ladattu Suolahden, Mielckin ja Kasken edustaman nuoren kaartin eklektisiä ja ontuvia sinfoniaraakileita kuin monien kypsän mestaruuden saavuttaneiden ammattisäveltäjien persoonallisia mestariteoksia kun näköjään se ihmelapsikultti saa täälläkin musiikki ihmiset lääpälleen niinkuin nuoremmalla iällä sävelletty sinfonia olisi jonkinlainen suuri ihmeteko ja saavutus sinänsä joka oikeuttaa sen esillepanoon ilman vaatimusta musiikin taiteellisesta laadusta kun monilta pitkän sävellysuran tehneiltä todellisilta sinfonikoilta ei ole saatu levylle ainuttakaan teosta. Ei edes fordellilta vaikka 44 sinfoniallaan hän pitää hallussaan epävirallista sinfonioiden suomen ennätystä.

Anonyymi kirjoitti:

Todella huvittavaa ja samalla naiivia onkin suomalaisten "teinisinfonikkojen" ylentarjonta ja esiinmarssi tuubissa, johon on kernaammin ladattu Suolahden, Mielckin ja Kasken edustaman nuoren kaartin eklektisiä ja ontuvia sinfoniaraakileita kuin monien kypsän mestaruuden saavuttaneiden ammattisäveltäjien persoonallisia mestariteoksia kun näköjään se ihmelapsikultti saa täälläkin musiikki ihmiset lääpälleen niinkuin nuoremmalla iällä sävelletty sinfonia olisi jonkinlainen suuri ihmeteko ja saavutus sinänsä joka oikeuttaa sen esillepanoon ilman vaatimusta musiikin taiteellisesta laadusta kun monilta pitkän sävellysuran tehneiltä todellisilta sinfonikoilta ei ole saatu levylle ainuttakaan teosta. Ei edes fordellilta vaikka 44 sinfoniallaan hän pitää hallussaan epävirallista sinfonioiden suomen ennätystä.

Lue lisää

Erik Fordell, tosiaan. Mitä tekee keski-pohjanmaan kammariorkesteri kun ei tee mitään oman kaupunkinsa suuren pojan musiikin hyväksi? Jos ei tuon Kokkolalaisen orkesterin soittajisto omasta takaa riitä niin eiku luuriin kiinni ja Oulun SO:sta vahvistuksia ja Fordellin teoksia kipi kapi levyttämään.

Anonyymi kirjoitti:

Erik Fordell, tosiaan. Mitä tekee keski-pohjanmaan kammariorkesteri kun ei tee mitään oman kaupunkinsa suuren pojan musiikin hyväksi? Jos ei tuon Kokkolalaisen orkesterin soittajisto omasta takaa riitä niin eiku luuriin kiinni ja Oulun SO:sta vahvistuksia ja Fordellin teoksia kipi kapi levyttämään.

Lue lisää

Keski pohjanmaan kamariorkesteri on levyttänyt fordellilta i folkton nimisen kappaleen ja ehkä koivut. muutenhan orkesteri on keskittynyt suurelta osin Per henrik Nordgrenin musiikin levyttämiseen joka ei aivan pärjää sinfonikkona fordellille. Mutta minkäs teet? valintojen maailma.

Erkillä ei olekaan muita kuin hänen ensimmäinen sinfoniansa joka on sävelletty alle kolmekymppisenä mutta onhan esim. Schubertilla ja Mozartilla varsin painavia alle kolmekymppisenä sävellettyjä sinfonioita joten lausumasi joutuu tähän nähden sangen epäuskottavaan valoon.

Melartinin sinfoniat ovat oman aikansa parasta suomalaista orkesterimusiikkia mutta ne ondinen levyttämät sinfoniat ovat alkuperäisten teosten lyhennettyjä versioita. Sibelius se vasta roskaa onkin, sellaista kitchiä, pedanttista sentimentoa ja frigidiä kansallisromantiikkaa joka ei vaikuta kohottavasti tunteisiin, tahtoon ja affekteihin, kykenemättä niitä muuttamaan toiseen vireeseen.

Erkin sinfoniat eivät ole roskaa vaan usein pakahduttavan kauniita ja yleviä teoksia joita voi huoletta pitää 1900 luvun sinfonisen musiikin hienoimpiin saavutuksiin kuuluvana buipentumana järkkymättömässä aiheiden välisessä syvässä loogisuudessaan ja temaattisessa kasvuprosessissaan.

Eihän se tukkoon ole mennyt.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän se tukkoon ole mennyt.

Se harmittaa suunnattomasti että Melartin 7. sinfonian avausosaa jonka Artturi Rope on puhtaaksikirjoittanut ei ole vielä levytetty.