Eihän siitä ota selvää Erkkikään, kuuluu vanha suomalainen sananparsi, mutta Melartinin sinfoniatuotannossa ja sen kontrapunktisessa taidokkuudessa Erkki ottaa mittaa kaikkein suurimmista sinfonian mestareista tyytymättä suinkaan mihinkään helppoihin ratkaisuihin jossakin kenen tahansa tunnistettavissa olevassa musikillisessa materiaalissa ja lyhyissä amatöörimäisissä teemoissa ja kolmisävelaiheissa siban tavoin, pysytellessään huomattavan vapaana sibeliuksen vaikutuksesta vaikka onkin ansaitsemattaan jäänyt eräänä maamme ehdottomati suurimmista sinfonikoista muiden vähäisempienkin yrittäjien varjoon. Sama Koskee tietenkin Helvi Leiviskää jne.
Mykistyin tutustuessani erinomaisina levytyksinä Melartinin laadukkaaseen saksalaisen koulukunnan vaikutuksesta kertovaan sinfoniatuotantoon, jossa voidaan ensimmäisenä maamme säveltaiteessa havaita mahlerin vaikutusta mitä muotoon tulee, ja jonka sinfonioita Erkki myös ensimmäisenä maassamme Viipurissa johtikin, kun tematiikka kielii brucknerista puhtaine kvartteineen, kvintteineen ja oktaaveineen sekä kaksoispisterytmeineen, teemojen yhdistyessä taidokkaisiin kontrapunktisiin sommitelmiin käännöksin, rapuliikkein, tihennyksin ja harvennuksin, ja toisinaan kuten 6. sinfonian mahleriaanisen surumarssin kokosävelasyteikosta muodostetun soinnun soidessa kuin kluster ukkosenjylinän kaltaisessa pisteellisessä marssirytmissä kenties eräänä valtavimmista sinfonianosista jonka viime vuosisadan absoluuttisen musiikin korkein muoto tuntee ja jonka representoiman jättiläismäisen ekspressivisen epätoivon rinnalla kansallisromanttiset teokset vaikuttavat vaisulta, imelältä ja säyseän mitäänsanomattomalta pitsinnnypläykseltä korvissani. jos vertaa niitä Melartinille ominaiseen tykkien jylinäefeteihin, jotka luullakseni eri osissa palaavan kohtalonomaisen johtoaiheen tavoin viittaavat tsaikovskin vaikutukseen.
Kesäsinfoniassa ihmisäänet naistertsettinä Ainon koivuaarian muistumana Aino-oopperasta yhtyvät kiinteästi laulavaan pitkälinjaiseen melodiikkaan suomalaista luonnontunnelmaa henkien josta madetoja kirjoitti ylistävästi ja joka koettiin sensaatiomaiseksi ratkaisuksi yleisön ja arvosteljoiden taholta tuohon aikaan saaden Sibeliuksen 4. sinfoniaa myönteisemmän ja riemullisemman vastaanoton. Itse asiassa yleisön yltyi spontaanisti taputtamaan Erkin 1. sinfonian jokaisen yksittäisen osan jälkeen ja toisinaan osat liittyvät yhteen tauotta. Tai teos saattaa päättyä fuugaan kuten sinfonia brevis.
Täytyy myöntää että olen Erkistä innoissani ja haluaisin saada hänen musiikkiaan lisää kokoelmiini vaikka hän lienee säveltänyt myös kosolti salonkityyistä pianomusiikkia lyyristen helmien ohella.
Ja sanottakoon vielä etten olisi koskaan uskonut Erkin pystyvän moiseen prinsessa ruususen juhlamarssin jälkeen joka jättää hänestä kovin siloitellun ja helppotajuisen kansantaiteilijan kuvan.
Mutta onhan meillä paljon muitakin taitavia suurmuotojen käsittelijöitä jotka eivät suurimman Sibbehuuman keskeltä ole juurikaan erottuneet ja erotu sähköisten viestimien ja yksipulolisten ja tautologisten konserttiohjelmien laiminlyödessä heidän musiikkiaan muutaman kansansuosikin kustannuksella, joide käsittäminen ei edellytä korkeampaa matematiikkaa.
Melartinin sinfoniat
40
832
Vastaukset
- Anonyymi
Herbamare on sinfonikoista paras. Se on sopivan monipuolinen.
- Anonyymi
Mitä mausteilla on tekemistä sinfonioiden kanssa?
- Anonyymi
"Tiedämme, että Erkki Melartin sävelsi valmiiksi kuusi sinfoniaa, mutta tavoitteli Beethovenin tyyliin yhdeksän sinfonian sykliä elämänsä loppuun asti. Näkemykset sinfonioiden nro 7, 8 ja 9 valmistumisasteesta ovat olleet lähinnä arveluita eivätkä selvästikään ole perustuneet arkistolähteiden tutkimiseen. Seuraava lyhyt yhteenveto osoittaa, että kyllä Melartin sinfonioita enemmän kuin kuusi sävelsi, mutta ei kuitenkaan yhdeksää.
Sinfoniaa nro 7, op. 149 eli Sinfonia gaiaa Melartin työsti ilmeisesti vuosina 1928-1936. Melarti-nin taskukalenterissa on 9.10.1932 merkintä DIA 12 Arbetat på min VII symfoni, som vilat län-
ge. 4.2.1933 Melartin kirjoittaa: Jag knäpade med min VII symfoni och pianokonserten flere timmar. ja elokuun 21. päivänä merkinnät jatkuvat: Dock fick jag VII symp. 20 första takter i partituren. Seuraava merkintä on elokuulta 1934, jolloin Melartin vielä toipui alkuvuodesta kärsi-mästään aivoinfarktista: Sävelsin VIIn loppua! Vihdoinkin elää jotain, aivan täynnä, mutta vaikea saada esille. (18.8.1934) Myös sinfonian julkinen käsittely osoittaa, että Melartin itse piti sinfonian tekemistä lämpimänä pitkin 1930-lukua. 28.7.1932 julkaistiin tunnistamattomassa sanomalehdessä uutinen Melartinin matkasta kansainväliseen säveltäjäkokoukseen 6-11.6.1932. Uutisessa on loppukaneetti DIA 12: Prof. Melartin valmistelee nykyisin VII sinfoniaansa. Kolme vuotta myöhemmin Evert Katila ei ollut paljon tietävämpi: Huhu tietää 7:nnen sinfonian olevan valmistumaisillaan, ehkäpä jo val-miinakin. (Helsingin Sanomat 7.2.1935) Melartin lienee itsekin aktiivisesti pitänyt yllä ajatusta seitsemännen sinfonian valmistumisesta: Professori Melartin on äskettäin palannut kotiin ulko-maanmatkaltaan. (...) Professori Melartin lepäilee nyt ja samalla valmistelee 7. sinfoniaansa. (Län-si-Savo 28.7.1936) Käsikirjoituksessa on ensimmäinen osa (Allegro), yhteensä 58 sivua, Artturi Ropen puhtaaksikir-joittamana sekä ensimmäinen sivu toisesta osasta (ilman tempomerkintää). Ropen osuuden jälkeen kokonaisuudessa on vielä kaksi sivua Melartinin omaa aloitusta. Vaikka jotain käsikirjoitusaineistoa voi olla kateissa, voitaneen olla melko varmoja siitä, ettei sinfonia nro 7 koskaan valmistunut esitet-tävään kuntoon. Teosluetteloonsa Melartin sen kuitenkin sijoitti (Symfonia VII), joten hän lienee uskonut teoksen joskus valmistuvan.
Sinfonia nro 8, op. 186, As-duuri on ihan toisenlainen tapaus. Käsikirjoitusaineistossa ei ole sel-keitä päivämääriä, joiden perusteella sinfonian nro 8 sävellystyön aloittamisen voisi ajoittaa. Melar-tinin taskukalenterissa on 1.1.1937 merkintä DIA 13: Jag arbetade på symfonien VIII, mutta jo helmikuussa 1933 hän mainitsee sinfonian yhtenä työn alla olevista suuremmista teoksistaan sinfo-nian nro 7 ja messun ohella. Taskukalenterissa on 29.2.1936 merkintä nuottien järjestämisestä ja kysymys Var är min symfoni VIII?. Kirjeessään Sulo Forsbergille (päivätty Pukinmäessä 6.1.1936) Melartin kirjoittaa sinfoniasta hyvin optimistisesti: Minä en ole voinut kirjoittaa, sillä koko aikan olen kiini työssä. Ja nyt on tulos: minun VIII symfonia opus 190. Sinä ymmärrät, että kun koko ajan sitä ajattelee, niin ei edes pientä korttia silloin ennätä. Mutta nyt se on valmis. Partituurikäsikirjoitus SibA Mel 4:23 käsittää 77 lyijykynällä tehtyä sivua, jotka muuttuvat loppua kohden luonnosmaisiksi. Melartin on säveltänyt kuusiosaista teosta (Allegretto Andante Alle-gretto Intermezzo (Allegretto) Allegretto Andante), joista varsinkin viimeinen on selvästi kes-keneräinen. Opusnumerona on kauttaaltaan 190, kun se teosluetteloissa on 186. Käsikirjoituksessa SibA Mel 25:999 oleva hyvin sekalainen luonnosaineisto viittaa siihen, että tässä vaiheessa Melar-tinilla itselläänkin menivät työn alla olleiden sinfonioiden numeroinnit sekaisin ja että hän turvautui myös hyvin vanhoihin käsikirjoituksiin. Luonnoksissa Melartin kuitenkin moneen otteeseen painot-taa, että tekeillä on sinfonia Ass-duurissa. Toisin kuin sinfonia nro 7, tämä As-duuri-sinfonia saat-taisi olla pääosin rekonstruoitavissa. Se ei missään tapauksessa ole valmis, mutta olennaisesti pi-demmälle kehitelty kuin seitsemäs. Muuta selitystä tähän kronologiseen outouteen on vaikea antaa, kuin että Melartin yritti niin pontevasti saada sinfoniahankkeitaan eteenpäin, ettei piitannut niiden järjestysnumeroista. Ilmeisesti sinfonian nro 8 aineisto kerta kaikkiaan inspiroi häntä enemmän, vaikka ei ihan loppuun asti voimat ja aika riittäneetkään. Ehkä J Kyllönen jonain päivänä hoitaa Melartinilta kesken jääneen urakan valmiiksi." (poroila)- Anonyymi
Olisi kohteliasta mainita mistä tekstin kopioi....
http://erkkimelartin.fi/em/wp-content/uploads/2017/02/Tuntematon-Erkki-Melartin.pdf - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisi kohteliasta mainita mistä tekstin kopioi....
http://erkkimelartin.fi/em/wp-content/uploads/2017/02/Tuntematon-Erkki-Melartin.pdfMielestäni mainitsin sen kirjoittajan sulkeissa
- Anonyymi
"Sinfonia nro 9 on jokseenkin selvä tapaus, vaikka säveltäjä merkitsi teoksen teosluetteloonsa opus-numeron 188 kohdalle. Varsinaisia dokumentteja siitä, että Melartin olisi säveltänyt tästä sinfonias-ta myös nuottipaperille jotain, ei ole löytynyt. Mielessään Melartin on silti voinut sinfoniaa luon-nostella. Tähän suuntaan viittaa Sibelius-Akatemian kirjaston arkistossa sinfonian nro 8 luonnosma-teriaalin joukossa säilynyt pieni muistilappu (SibA Mel 25:1005) DIA 14, johon Melartin on ha-paroivalla käsialalla hahmottanut 9. sinfonian rakennetta, osien nimiä ja sävellajeja."
- Anonyymi
melartinin sinfonioista tehdyt levytykset ondinelle perustuvat fimicin painettuihin kopioihin joissa on paljon puutteita ja lyhennelmiä.
- Anonyymi
Melartinin sinfonioitten kokonaislevytystä on saatavilla ainakin Saksan levykaupioissa kuten Amazon-De. Se että sitä on helposti saatavilla mutta että uusia muitten kapellimestarien ja orkesterien tulkintoja niistä ei ilmaannu ehkä kertoo että eivät ne taida niin kummoisia sinfonioina olla.
Mutta oli miten oli nyt kaikki kirjoittamaan:
Arvoisa Hannu Lintu, mikä vittu siinä on että jonkin Mahlerin tapaisen toivottoman ajantuhlaaja nyhvän kaikki loputtoman pitkät sinfoniat soitetaan läpi RSO musiikkitalo-ohjelmassa vaikka ei tartis koska hänen sinfonioistaan on lukemattomia kokonais CD-paketti levytyksiä joitten parissa kukatahansa voi halutessaan kuolla pitkästymiseen ja ikävään.
Mutta Melartinin sinfonioista ei edes yhtä RSO musiikkitalossa ohjelmassa kuulla niin ikinä. Tee nyt jotain kuten että johdat ne Melartinin sinfoniat RSOlle.
terveisin N.N.- Anonyymi
Kiitoksia, paljon kiitoksia sydäntä ylevöittävästä kommentistasi suuri isänmaan ja melartinin ystävä. Oramohan johti tuon 3. new editionin.
- Anonyymi
J kyllönen ja T Ranta-Meyer ainakin pitävät melartinin sinfonioita yhtä hyvinä kuin sibeliuksen. Minä tosin parempina kuin sibeliuksen. ehkeivät ne myy niin hyvin että niitä kannattaisi levyttää. mutta 5. sinfonia taidettiin esittää saksassa vähän aika sitten ja klaus mäkelä johti melartinin sinfonioita olikohan se nyt turussa hiljakkoin ja 5. sinfonia soi viime tammikuussa myös lahden sibeliustalossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
J kyllönen ja T Ranta-Meyer ainakin pitävät melartinin sinfonioita yhtä hyvinä kuin sibeliuksen. Minä tosin parempina kuin sibeliuksen. ehkeivät ne myy niin hyvin että niitä kannattaisi levyttää. mutta 5. sinfonia taidettiin esittää saksassa vähän aika sitten ja klaus mäkelä johti melartinin sinfonioita olikohan se nyt turussa hiljakkoin ja 5. sinfonia soi viime tammikuussa myös lahden sibeliustalossa.
Tässä aamulehden kritiikkiä mäkelän johtamasta melartinin 5. sinfoniasta tampereella:
Illan ”löytö” oli Erkki Melartinin viides sinfonia. Tarkalla kädellä, inspiroivalla energialla ja varhaiskypsällä itsevarmuudella johtanut Klaus Mäkelä ja Tampere Filharmonia tekivät siitä varmasti teoksen kaikkien aikojen parhaan esityksen.
Joku ehkä muistaa, että Tampereen orkesteri levytti kaikki Melartinin kuusi sinfoniaa 1990-luvun alussa silloisen ylikapellimestarinsa Leonid Grinin johdolla. Orkesterin sen aikainen soitto oli ihan pätevää, mutta tulkinnat varovaisia ja tasapaksuja.
Kappale heräsi horroksestaan, kun Mäkelä hahmotti suvereenisti sinfonian polyfonisen ankaruuden ja lyyrisen koraalimaisuuden vuoropuhelua.
Muutamat Anton Bruckneriin viitanneet paussit olivat dramaattisia, ja ensiosan lopun sibeliaaninen kontrabassojen pizzicatojen ja hiljenevän pääteeman paluun hetki oli aivan lumoava. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä aamulehden kritiikkiä mäkelän johtamasta melartinin 5. sinfoniasta tampereella:
Illan ”löytö” oli Erkki Melartinin viides sinfonia. Tarkalla kädellä, inspiroivalla energialla ja varhaiskypsällä itsevarmuudella johtanut Klaus Mäkelä ja Tampere Filharmonia tekivät siitä varmasti teoksen kaikkien aikojen parhaan esityksen.
Joku ehkä muistaa, että Tampereen orkesteri levytti kaikki Melartinin kuusi sinfoniaa 1990-luvun alussa silloisen ylikapellimestarinsa Leonid Grinin johdolla. Orkesterin sen aikainen soitto oli ihan pätevää, mutta tulkinnat varovaisia ja tasapaksuja.
Kappale heräsi horroksestaan, kun Mäkelä hahmotti suvereenisti sinfonian polyfonisen ankaruuden ja lyyrisen koraalimaisuuden vuoropuhelua.
Muutamat Anton Bruckneriin viitanneet paussit olivat dramaattisia, ja ensiosan lopun sibeliaaninen kontrabassojen pizzicatojen ja hiljenevän pääteeman paluun hetki oli aivan lumoava.Mikä on Melartinin paras sinfonia? Miksi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä aamulehden kritiikkiä mäkelän johtamasta melartinin 5. sinfoniasta tampereella:
Illan ”löytö” oli Erkki Melartinin viides sinfonia. Tarkalla kädellä, inspiroivalla energialla ja varhaiskypsällä itsevarmuudella johtanut Klaus Mäkelä ja Tampere Filharmonia tekivät siitä varmasti teoksen kaikkien aikojen parhaan esityksen.
Joku ehkä muistaa, että Tampereen orkesteri levytti kaikki Melartinin kuusi sinfoniaa 1990-luvun alussa silloisen ylikapellimestarinsa Leonid Grinin johdolla. Orkesterin sen aikainen soitto oli ihan pätevää, mutta tulkinnat varovaisia ja tasapaksuja.
Kappale heräsi horroksestaan, kun Mäkelä hahmotti suvereenisti sinfonian polyfonisen ankaruuden ja lyyrisen koraalimaisuuden vuoropuhelua.
Muutamat Anton Bruckneriin viitanneet paussit olivat dramaattisia, ja ensiosan lopun sibeliaaninen kontrabassojen pizzicatojen ja hiljenevän pääteeman paluun hetki oli aivan lumoava.Onko tuota mäkelää nauhoitettu?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko tuota mäkelää nauhoitettu?
En osaa sanoa. Jussi jalaksen johtama tulkinta on kuitenkin melko vaikuttava ja tuubissa kuunneltavissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä on Melartinin paras sinfonia? Miksi?
Joku sinfonioista n:o 2 - 6 lienee paras tai mistäs sitä tietää jos vaikka 7. tai 8. olisi vieläkin merkittävämpi.
- Anonyymi
Niin, tätä palstaa lukiessa on selvinnyt että Mozartin tai Beethovenin veroinen, ja Sibeliusta äärettömästi parempi musiikki nero on elänyt ja säveltänyt Suomessa, tarkoitan Tauno Marttista. Jostain syystä hänen laajahkoa tuotantoaan ei ole juurikaan levyillä saatavissa eikä sitä missään soiteta, joten tuota kerjuu kirjettä Hannu Linnulle voisi siten muokattuna että siinä Melartinin sijaan puhutaan Marttisesta kirjoitella ja lähettää asianomaiselle vastaanottajalle eli H.Linnulle.
On tullut aika vapauttaa ihmiskunta pulastaan ja tuoda musiikin messias Marttinen lopultakin sen tietoon! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, tätä palstaa lukiessa on selvinnyt että Mozartin tai Beethovenin veroinen, ja Sibeliusta äärettömästi parempi musiikki nero on elänyt ja säveltänyt Suomessa, tarkoitan Tauno Marttista. Jostain syystä hänen laajahkoa tuotantoaan ei ole juurikaan levyillä saatavissa eikä sitä missään soiteta, joten tuota kerjuu kirjettä Hannu Linnulle voisi siten muokattuna että siinä Melartinin sijaan puhutaan Marttisesta kirjoitella ja lähettää asianomaiselle vastaanottajalle eli H.Linnulle.
On tullut aika vapauttaa ihmiskunta pulastaan ja tuoda musiikin messias Marttinen lopultakin sen tietoon!Marttinen oli hämeenlinnan shamaani muttei sinfonikkona parhaimmillaan. Marttisen läpimurtoteos josta hänet parhaiten tunnetaan on koko ilman lintu. Melartin on kyllä sinfonikkona suomen merkittävimpiä. john storgards aikoo esittää turussa isoisänsä lauri ikosen 6. e mollli sinfonian jota pitäisin kulttuuritekona. sinfonian kokosävelisesistä aineksista huolimatta se kytkeytyy kansallisromanttiseen perinteeseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, tätä palstaa lukiessa on selvinnyt että Mozartin tai Beethovenin veroinen, ja Sibeliusta äärettömästi parempi musiikki nero on elänyt ja säveltänyt Suomessa, tarkoitan Tauno Marttista. Jostain syystä hänen laajahkoa tuotantoaan ei ole juurikaan levyillä saatavissa eikä sitä missään soiteta, joten tuota kerjuu kirjettä Hannu Linnulle voisi siten muokattuna että siinä Melartinin sijaan puhutaan Marttisesta kirjoitella ja lähettää asianomaiselle vastaanottajalle eli H.Linnulle.
On tullut aika vapauttaa ihmiskunta pulastaan ja tuoda musiikin messias Marttinen lopultakin sen tietoon!Marttinen oli tosiaan sibeliusta merkittävämpi säveltäjä kuten niin moni muukin suomessa sillä sibelius ei yllä luonnon ytimeen saakka kuten jotkut hollantilaismuusikot ovat sanoneet marttisen musiikille omistetun naxoksen cd:n esittelyvihkosssa.
- Anonyymi
Ottaen huomioon että Lintu kavahtaa sitä mitä vittu fyysisesti edustaa kehoitan korvaamaan sen sanan neutraalilla ilmaisulla björn vulvaeus pimsloorikus jos tuon ylläolevan tapaisen toivomusviestin Melartinin tai jonkun muun säveltäjän musiikin esittämisestä Linnulle lähettää.
Juuri kun olin tämän ketjun innoittamana aikeissa pystyttää kotialtarin Melartinille törmäsin tähän hämmentävään viestiin eräällä ulkomaan saitilla:
"The works of Finnish composers Merlatin (sp?) show no evidence of Sibelian influence, particularly in the symphonic works. However there is a short piano piece, a Barcarolle, in which he actually and literally steals the central theme in Sibelius's 2nd symphony. " - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ottaen huomioon että Lintu kavahtaa sitä mitä vittu fyysisesti edustaa kehoitan korvaamaan sen sanan neutraalilla ilmaisulla björn vulvaeus pimsloorikus jos tuon ylläolevan tapaisen toivomusviestin Melartinin tai jonkun muun säveltäjän musiikin esittämisestä Linnulle lähettää.
Juuri kun olin tämän ketjun innoittamana aikeissa pystyttää kotialtarin Melartinille törmäsin tähän hämmentävään viestiin eräällä ulkomaan saitilla:
"The works of Finnish composers Merlatin (sp?) show no evidence of Sibelian influence, particularly in the symphonic works. However there is a short piano piece, a Barcarolle, in which he actually and literally steals the central theme in Sibelius's 2nd symphony. "Älä nyt anna jonkun pienen pianokappaleen häiritä uskonnollisia palvontaasi melartinia kohtaan. On hänellä paljon parempiakin pianokappaleita kuin se jossa hän lainaa sibeliuksen toisen sinfonian pääteemaa jos lainaa sillä sitä en ole koskaan itse kuullut. Siiinähän kerrotaan juuri että melartin oli sinfonikkona vapaa sibeliuksen vaikutuksesta toisin kuin aaltosen erkki jonka hiroshima sinfoniassa on myös finlandiaan assosioituvia hymniaineksia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä nyt anna jonkun pienen pianokappaleen häiritä uskonnollisia palvontaasi melartinia kohtaan. On hänellä paljon parempiakin pianokappaleita kuin se jossa hän lainaa sibeliuksen toisen sinfonian pääteemaa jos lainaa sillä sitä en ole koskaan itse kuullut. Siiinähän kerrotaan juuri että melartin oli sinfonikkona vapaa sibeliuksen vaikutuksesta toisin kuin aaltosen erkki jonka hiroshima sinfoniassa on myös finlandiaan assosioituvia hymniaineksia.
Niin, mutta jos ja kun Melartin lainailee Sibeliusta, niin herää pelko että jospa Melartinkin kärsi siitä ettei ollut hienostuneella sointiaistilla varustettu, sillä niin kai on pakko olla kun hän lainaa teemaa joka tuoksahtelee homeiselle ladolle ja on muutenkin kitchinomainen, heikko, korni, karu ja emotionaalisesti tyhjä.
No toisaalta lainailihan J.S.Bachkin Vivaldilta, ja Brahms musiikin monitoimimies Endrei Kissiltä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, mutta jos ja kun Melartin lainailee Sibeliusta, niin herää pelko että jospa Melartinkin kärsi siitä ettei ollut hienostuneella sointiaistilla varustettu, sillä niin kai on pakko olla kun hän lainaa teemaa joka tuoksahtelee homeiselle ladolle ja on muutenkin kitchinomainen, heikko, korni, karu ja emotionaalisesti tyhjä.
No toisaalta lainailihan J.S.Bachkin Vivaldilta, ja Brahms musiikin monitoimimies Endrei Kissiltä.Ei melartinkaan voinut välttyä joskus kirjoittamasta salonkimaista sekundaa jossa hän laimnaili sibeliusta. Siihen ovat ovat kaikki säveltäjät joskus syyllistyneet kuten itsekin jo totesit. Tärkeämpää olisi huomata että oleellisissa sävelnäyissään melartinin sinfonioilla ja traumgesichtillä ja siikajoella ja 4. jousikvartetolla ja jousitriolla ja fantasia apocalipticalla jne. on vahva persoonallinen leimansa joka on sibeliuksen vaikutuksesta kokonaan vapaa eikä alennu samankaltaiseen kitchinomaiseen ilmaisuun josta puuttuu hienostunut sointiaisti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä on Melartinin paras sinfonia? Miksi?
En tiedä koska minulla ei ole niin syvällistä kokemusta niistä kuten Mozartista tai Beethovenista mutta olen kuitenkin kuunnellut pakahtuneena ja haltioituneena useampia Melartinin sinfonioita mutta on mahdotonta nimetä niistä parasta koska kaikki ovat hyviä omalla tavallaan.
- Anonyymi
Melartinin 6. sinfonian avausosa nimenomaan on eräs vaikuttavimmista sinfonian osista jota on sävelletty atonaalisine jaksoineen ja klustereineen.
- Anonyymi
Joo, mummoni joka asuu Pihtiputaalla aina sanoi että sinfuunia ilman atonaalisia jaksoja ja klustereita on kuin talo ilman aitan polulla astelevaa 35 vuotta emäntäänsä nuorempaa isäntää .
- Anonyymi
Eki-setä ei heittänyt mitään hukkaan. Takassa ei ollut tulta.
- Anonyymi
Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) kuudesta sinfoniasta viisi ensimmäistä vuosilta 1903-1916 edustavat saksalaiseen orkesteritraditioon nojautuvaa, kansallisromanttista suomalaista sävellysperinnettä. Aikoinaan niiden kantaesitykset muodostuivat suuriksi isänmaallisiksi juhlatilaisuuksiksi Jean Sibeliuksen myötä syntyneen kansallisen sinfonia-konsertin lajityypin mukaisesti. Tunnusmerkillistä näissä konserteissa oli säveltäjän välitön läsnäolo. Myös Melartin johti itse kaikkien sinfonioidensa ensiesitykset ja hän sai helsinki-läisyleisöltä poikkeuksetta suuret suosionosoitukset ja ylenpalttiset kukkatervehdykset. Myös ajankohdan musiikkikriitikot antoivat Melartinin sinfonioille suurta tunnustusta.
- Anonyymi
Eki setä saavutti suurta menestystä myös mm. berliinin filharmoniassa 4. sinfoniallaaan jonka eki itse johti.
- Anonyymi
Alle kolmekymppisten sinfoniat eivät ole uskottavia.
- Anonyymi
Todella huvittavaa ja samalla naiivia onkin suomalaisten "teinisinfonikkojen" ylentarjonta ja esiinmarssi tuubissa, johon on kernaammin ladattu Suolahden, Mielckin ja Kasken edustaman nuoren kaartin eklektisiä ja ontuvia sinfoniaraakileita kuin monien kypsän mestaruuden saavuttaneiden ammattisäveltäjien persoonallisia mestariteoksia kun näköjään se ihmelapsikultti saa täälläkin musiikki ihmiset lääpälleen niinkuin nuoremmalla iällä sävelletty sinfonia olisi jonkinlainen suuri ihmeteko ja saavutus sinänsä joka oikeuttaa sen esillepanoon ilman vaatimusta musiikin taiteellisesta laadusta kun monilta pitkän sävellysuran tehneiltä todellisilta sinfonikoilta ei ole saatu levylle ainuttakaan teosta. Ei edes fordellilta vaikka 44 sinfoniallaan hän pitää hallussaan epävirallista sinfonioiden suomen ennätystä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todella huvittavaa ja samalla naiivia onkin suomalaisten "teinisinfonikkojen" ylentarjonta ja esiinmarssi tuubissa, johon on kernaammin ladattu Suolahden, Mielckin ja Kasken edustaman nuoren kaartin eklektisiä ja ontuvia sinfoniaraakileita kuin monien kypsän mestaruuden saavuttaneiden ammattisäveltäjien persoonallisia mestariteoksia kun näköjään se ihmelapsikultti saa täälläkin musiikki ihmiset lääpälleen niinkuin nuoremmalla iällä sävelletty sinfonia olisi jonkinlainen suuri ihmeteko ja saavutus sinänsä joka oikeuttaa sen esillepanoon ilman vaatimusta musiikin taiteellisesta laadusta kun monilta pitkän sävellysuran tehneiltä todellisilta sinfonikoilta ei ole saatu levylle ainuttakaan teosta. Ei edes fordellilta vaikka 44 sinfoniallaan hän pitää hallussaan epävirallista sinfonioiden suomen ennätystä.
Erik Fordell, tosiaan. Mitä tekee keski-pohjanmaan kammariorkesteri kun ei tee mitään oman kaupunkinsa suuren pojan musiikin hyväksi? Jos ei tuon Kokkolalaisen orkesterin soittajisto omasta takaa riitä niin eiku luuriin kiinni ja Oulun SO:sta vahvistuksia ja Fordellin teoksia kipi kapi levyttämään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Erik Fordell, tosiaan. Mitä tekee keski-pohjanmaan kammariorkesteri kun ei tee mitään oman kaupunkinsa suuren pojan musiikin hyväksi? Jos ei tuon Kokkolalaisen orkesterin soittajisto omasta takaa riitä niin eiku luuriin kiinni ja Oulun SO:sta vahvistuksia ja Fordellin teoksia kipi kapi levyttämään.
Keski pohjanmaan kamariorkesteri on levyttänyt fordellilta i folkton nimisen kappaleen ja ehkä koivut. muutenhan orkesteri on keskittynyt suurelta osin Per henrik Nordgrenin musiikin levyttämiseen joka ei aivan pärjää sinfonikkona fordellille. Mutta minkäs teet? valintojen maailma.
- Anonyymi
Erkillä ei olekaan muita kuin hänen ensimmäinen sinfoniansa joka on sävelletty alle kolmekymppisenä mutta onhan esim. Schubertilla ja Mozartilla varsin painavia alle kolmekymppisenä sävellettyjä sinfonioita joten lausumasi joutuu tähän nähden sangen epäuskottavaan valoon.
- Anonyymi
Melartinin sinfoniat ovat suurimmaksi osaksi täyttä roskaa.
- Anonyymi
Melartinin sinfoniat ovat oman aikansa parasta suomalaista orkesterimusiikkia mutta ne ondinen levyttämät sinfoniat ovat alkuperäisten teosten lyhennettyjä versioita. Sibelius se vasta roskaa onkin, sellaista kitchiä, pedanttista sentimentoa ja frigidiä kansallisromantiikkaa joka ei vaikuta kohottavasti tunteisiin, tahtoon ja affekteihin, kykenemättä niitä muuttamaan toiseen vireeseen.
- Anonyymi
Erkin sinfoniat eivät ole roskaa vaan usein pakahduttavan kauniita ja yleviä teoksia joita voi huoletta pitää 1900 luvun sinfonisen musiikin hienoimpiin saavutuksiin kuuluvana buipentumana järkkymättömässä aiheiden välisessä syvässä loogisuudessaan ja temaattisessa kasvuprosessissaan.
- Anonyymi
Melartinilla on sitä kontrapunktista taitoa josta sibelius näkee vain unta.
- Anonyymi
Mitä tukkoon menneellä kontrapunktilla tekee???
- Anonyymi
Eihän se tukkoon ole mennyt.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän se tukkoon ole mennyt.
Se harmittaa suunnattomasti että Melartin 7. sinfonian avausosaa jonka Artturi Rope on puhtaaksikirjoittanut ei ole vielä levytetty.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik123940MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar802049Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5481641Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin851308Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671097Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331028Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt214908Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60883- 171854
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3818