fger tuolla aikaisemmin kirjoitti, että vaikka elinsiirron ottamisesta ei enää erotetakaan seurakunnasta, niin silti sitä ei tarvitse ottaa vastaan jos siltä tuntuu.
Voiko Jehovan todistaja kieltäytyä mistä tahansa heille sallitusta hoidosta (kuten elinsiirrot) ja kuolla hyvämaineisena seurakunnan jäsenenä?
Eikö sallitusta hoidosta (kuten elinsiirrot nykyään) kieltäytymistä lueta elämän halveksunnaksi?
Voiko Jehovan todistaja kieltäytyä mistä tahansa heille sallitusta hoidosta (kuten elinsiirrot) ja kuolla hyvämaineisena seurakunnan jäsenenä?
Eikö sallitusta hoidosta (kuten elinsiirrot nykyään) kieltäytymistä lueta elämän halveksunnaksi?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Vähän ihmettelen kysymystäsi. Jos yhteiskunta voi määritellä sen, että keitä on varaa hoitaa ja keitä ei, niin eikö yksilöllä samaten pidä olla oikeus valita tarjollaolevista hoitovaihtoehdoista itselleen mielekkäin ja jos mielekästä ei ole tarjolla, niin kieltäytyä sitten niistä tarjotuista vaihtoehdoista?
Tai eikö yksittäinen ihminen saa mielestäsi kieltäytyä jostakin hoidosta, jos katsoo sen vain pitkittävän tuskia muttei suinkaan paranna elämänlaatua? Eikö hoidon pakottaminen tällaisessa tapauksessa olisikin tämän henkilön ihmisarvoisen elämän halveksimista vain kliinisen termin 'elämä' pitkittämiseksi hänen kohdallaan?
Ja nämä siis ihan uskonnosta riippumatta.
Mutta eutanasia on kuitenkin vastoin Jehovan Todistajien tahtoa. Tästä ei päästä mihinkään.
Abortti on murha. Eutanasia on itsemurha.
Kyselin asematunnelin Jehovilta taas vaikeita :)
On eutanasiaa ja eutanasiaa. Miksi sinä kutsuisit natsien vuosina 1939-41 harrastamaa mielisairaiden eutanasiaa?
On passiivista ja aktiivista eutanasiaa. Passiivisessa eutanasiassa henkilö kieltäytyy hoidosta, vaikka hoitamatta jättämisellä saattaakin olla kohtalokkaat seuraukset. Aktiivisessa eutanasiassa kyse on elämän riistämisestä, siis käytännössä murhasta. Passiivinen eutanasia on yleensä hyväksytty - jokaisella on oikeus kieltäytyä hoidosta -, kun sen sijaan aktiivinen eutanasia on useimmissa maissa kielletty. Jehovan todistajat hyväksyvät passiivisen eutanasia ja kieltävät aktiivisen.
Kansallissosialistien eutanasiaohjelma taas ei perinteisessä mielessä ollut eutanasia ollenkaan, koska siinä sairaita surmattiin ilman heidän tai heidän omaistensa antamaa pyyntöä tai hyväksymistä. Perusteena ei lisäksi ollut niinkään sairaiden kärsimyksen välttäminen, vaan taloudelliset ja yhteiskunnalliset syyt.
Asiaa
Hyvä kun nostit omaksi otsikokseen. Huomasin tämän kysymyksen tuolla jossain, mutta siellä oli jo niin paljon muuta tavaraa, että hukkunut olisi sinne.
Jehovan todistajat ovat erittäin tarkkoja elämän pyhyydestä. Tupakoinnin (vaikka se olisi vain satunnaista) tai jonkin selvästi vaarallisen harrastuksen takia voidaan jopa erottaa seurakunnasta, ja on erotettukin.
Tämän kanssa sopii huonosti yhteen se, että Jehovan todistaja voisi "omaantuntoon vedoten" kieltäytyä jostain Uskollisen ja ymmärtäväisen orjan sallimasta hoitomuodosta.
Entäpä jos Jehovan todistaja kieltäytyisi elämää pelastavasta (verettömästä) leikkauksesta? Tai diabeetikko-todistaja kieltäytyisi insuliinista? Tai hengenvaarallisesta tulehduksesta kärsivä todistaja kieltäytyisi antibiootista?
>>Jehovan todistajat ovat erittäin tarkkoja elämän pyhyydestä. Tupakoinnin (vaikka se olisi vain satunnaista) tai jonkin selvästi vaarallisen harrastuksen takia voidaan jopa erottaa seurakunnasta, ja on erotettukin.
Kyse on valikoivasta tarkkuudesta. Esimerkiksi liikalihavuuden hankinta ylensyömisellä on omatunnonkysymys, ei erottamisperuste.
Vartiotorniseura on ottanut ja ottaa, ajankohdasta riippuen, osan seuraajansa omastatunnosta hallintaansa.
Teen uskonnon alustusta eutanasiasta ja kun luin näitä tekstejä niin niistä päätellen ymmärsin, että melkein sama toteutetaanko Jehovantodistajalle eutanasia, koska ihminenhän kuolee siihen, jolloin ei voida enään erottaa uskonnostansa/seurakunnastansa tätä henkilöä. Mutta kinkkinen puoli on myös se, jos Jehovan todistajat eivät salli eutanasiaa ja se tälle henkilölle tehdään, niin pääseekö tämä henkilö sitten mihinkään lepoon (taivaaseen) vai joutuuko jonnekkin pahaan paikkaan (helvettiin) loppu iäkseen? Itse kun en oikein tiedä tästä Jehovan todistajien uskosta.
* Mutta kinkkinen puoli on myös se, jos Jehovan todistajat eivät salli eutanasiaa ja se tälle henkilölle tehdään, niin pääseekö tämä henkilö sitten mihinkään lepoon (taivaaseen) vai joutuuko jonnekkin pahaan paikkaan (helvettiin) loppu iäkseen? Itse kun en oikein tiedä tästä Jehovan todistajien uskosta.*
Todistajat ei usko helvettiin yms.
Perusasiat löydät kirjasta
"mitä Raamattu todella opettaa",
-sen voit ladata koneellesi
sekä txt että äänitiedostoina.
Todistajien virallisilta sivuilta löytyy asiatieto .
http://www.jw.org/index.html?option=QrYQCsVrGlBBX
http://www.watchtower.org/fi/bh/appendix_00.htm
Läheisten kuolema tuottaa meille surua....
. Saatamme kysellä: Missä he ovat nyt? Joutuvatko he kärsimään?
Tarkkailevatko he meitä? Voimmeko auttaa heitä?
Näemmekö heitä enää milloinkaan?
Maailman uskonnot tarjoavat näihin kysymyksiin erilaisia vastauksia.
Joissakin uskonnoissa opetetaan, että jos ihminen elää hyvän elämän,
hän pääsee taivaaseen, mutta pahat ihmiset palavat piinan paikassa.
Toiset uskonnot opettavat, että kuolemassa ihmiset siirtyvät henkimaailmaan esi-isiensä luo.
Sellaistakin opetetaan, että kuolleet menevät tuonpuoleiseen tuomittaviksi ja syntyvät sitten uudelleen toisessa ruumiissa.
- Näille uskonnollisille opetuksille on kaikille yhteistä se perusajatus, että jokin osa meistä jää eloon fyysisen ruumiin kuollessa.
Lähes jokaisen menneen ja nykyisen uskonnon mukaan me tavalla tai toisella elämme ikuisesti näkevinä, kuulevina ja ajattelevina olentoina.....
Mutta miten tämä voisi olla mahdollista? Aistit ja ajatukset liittyvät aivojen toimintaan, mutta kuolemassa aivot lakkaavat toimimasta.
Muistot, tunteet ja aistit eivät jatka itsenäisesti olemassaoloaan jollain selittämättömällä tavalla. Niitä ei enää ole, kun aivot ovat tuhoutuneet.
MITÄ KUOLEMASSA TAPAHTUU?
Kuoleman merkitys ei ole salaisuus Jehovalle, joka on luonut aivot.
Hän tietää totuuden, ja Sanassaan Raamatussa hän selittää, mikä on kuolleiden tila.
http://www.watchtower.org/fi/bh/article_06.htm
Sanot, että raamattu selittää, mutta minusta vastauksessasi vartiotorni selittää!!
Vt selitykset niellään siellä valtakunnansalilla pureskelematta, mutta ei se täällä palstalla toimi.
2.Kor.
1 Sillä me tiedämme, että vaikka tämä meidän maallinen majamme hajotetaankin maahan, meillä on asumus Jumalalta, iankaikkinen maja taivaissa, joka ei ole käsin tehty.
2 Sentähden me huokaammekin ikävöiden, että saisimme pukeutua taivaalliseen majaamme,
5 Mutta se, joka on valmistanut meidät juuri tähän, on Jumala, joka on antanut meille Hengen vakuudeksi.
6 Sentähden me aina olemme turvallisella mielellä ja tiedämme, että, niin kauan kuin olemme kotona tässä ruumiissamme, me olemme poissa Herrasta;
7 sillä me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä.
8 Mutta me olemme turvallisella mielellä ja haluaisimme mieluummin muuttaa pois ruumiista ja päästä kotiin Herran tykö.
Hebr.9
27 Ja samoinkuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta senjälkeen tulee tuomio,
Saar.12
7 Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin.
Job.19
25 Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä.
26 Ja sittenkuin tämä nahka on yltäni raastettu ja olen ruumiistani irti, saan minä nähdä Jumalan.
27 Hänet olen minä näkevä apunani; minun silmäni saavat nähdä hänet-eikä vieraana.
"mitä sanoo Raamattu"
Mitä tekemistä lainauksellasi on avauksen ja Järjestön kulloistenkin mielivaltaisten terveydenhoitoon liityvien direktiivien kanssa?
"5 19"
"Mitä tekemistä lainauksellasi on..."
Se lienee kannanotto viestiin "kuolleitten tila 24.10.2011 12:17"
Mitä sanoo Raamattu kuolleitten tilasta, siihen voisi vielä lisätä selvitystä:
Jumalan sana Aadamille ja Eevalle, että sinä päivänä, jona he söisivät kielletystä puusta, heidän pitäisi "kuolemalla kuoleman", ei todellisuudenssa merkinnyt olemattomiin häviämistä, ei myöskään hautaan painumista (hehän "elivät" vielä satoja vuosia), vaan hengellistä eroa Jumalasta ja hänen tuomionsa alaiseksi joutumista.
On ensimmäinen kuolema eli hengellinen kuolema ja toinen kuolema eli ruumiillinen kuolema.
Matt.8:22 Jeesus viittaa hengellisesti kuolleisiin "Seuraa sinä minua, ja anna kuolleitten haudata kuolleensa".
Saar.3:21, johon VT-seura usein vetoaa, on sanatarkasti (suom.Raamatussa on virheellinen käännös): "Kuka tuntee ihmisen hengen, joka kohoaa ylös, ja eläimen hengen, joka vajoaa alas maahan".
Tämän kanssa pitää yhtä Saar.12:7: "Tomu palajaa maahan,...ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin".
Saman kirjan 9:5, 10 olevat sanat , että "kuolleet eivät tiedä mitään" ja että sheolissa "ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta", puhuvat mitä ilmeisimmin haudassa olevasta ruumiista, eikä hengestä, joka saman kirjan mukaan "kohoaa ylös", palajaa Jumalan tykö.
Myös Jeesuksen puhe rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta (Luuk.16:19-31) osoittaa, että kuoleman jälkeen ihmisten sielut ovat tajuisessa tilassa.
Sen kanssa yhtäpitävästi Fil:1:23..."halu minulla on täältä eritä ja olla kristuksen kanssa".
Uskovan kuolema on täten sielun muuttamista pois ruumiista ja pääsemistä kotiin Herran tykö, olemaan Kristuksen kanssa, eikä tajuttomana haudassa olemista (VT-seuran opetus).
Samaa kertoo Jeesuksen sanojen mukaan Matt.25:46, Matt.25:41 ym. monet muut jakeet tietoisuuden jatkumisesta eikä olemattomiin häviämistä kuoleman jälkeen.
"mitä sanoo Raamattu"
Liirum-laarumia ja omia "ainoita oikeita kilpailevia totuuksia" ja tulkintoja, ohi itse asian.
Toisinaan poikkeuksellisen rasittavaa kaikkien näiden eri uskovaisten julkea hengellinen ylimielisyys ja "oikesaa oleminen" ja toistensa tuomarointi.
Viimepeleissä samaa sakkia kaikki eri uskonnolliset yhteisöt ominen "ainoine oikeine tulkintoineen". Julkeita ja ylimielisiä itsensä korottajia ja toiseten kanssaihmisten tuomareita. Poikkeuksellisen vastenmieleistä. En lainkaan ihmettele, että joistakin voi tulla poikkeuksellisen voimakkaita kaiken vähänkin uskonnollisuuteen liittyvän syviä inhoajia.
Tähän kun lisää vaikkapa valtakirkkojen sotien siunaukset ja toistensa kanssauskovaistensa rajan toisella puolella lahtaamiset nationalismin nimissä, niin ei voi kun oksettaa tuo karkea tekopyhyys.
Joskus toivoisin, että kaikki uskovaiset sulkisivat turpansa ja painokoneensa vaikkapa vuodeksi ja lakkaisivat tuomaroitsemasta toisiaan. Voisi puhdistaa ilmaa.