Minulla on tosi vaikea elämä takana, ahdistusta häpeää väkivaltaa, kaikkea pahaa lapsuudesta asti. Nyt nelikymppisenä minulla on työ, perhe, koti, kaikki periaatteessa hyvin. En kuitenkaan osaa oikein tuntia mitään, olen vain tyhjä kuori. En ole kiinnostunut kristillisyydessä mutta jotain pitäisi löytää tähän elämään sisällöksi.
Sisäinen tyhjyys
Anonyymi
4
275
Vastaukset
- Anonyymi
Ehkä sinulla on joku "siirtymävaihe" vaikeuksien jälkeen, vai onko sitä ollut jo kauan ?
Jos yrittäisit olla aktiivisempi osa perhettä, auttaisiko se tyhjyyden tunteen väistymiseen ? Ole mukana, harrastakaa yhdessä, jutelkaa jne.
Tyhjyys on ehkä entiseen elämään liittyvää, sen jäljiltä on se tyhjyys.
Kuin hukkaan menneitä vuosia ?
Nyt sinun olisi hyvä orientoitua, juurtua nykyelämääsi, alkaa elää sitä täysillä.
Jos et tunne itse olevasi läsnä, et ole oikein muillekaan läsnä, alkaa syntyä kuiluja.
Vältä sitä. Ole aktiivisesti, ajatuksella mukana kaikessa, toivon että alkaa sujua.
Tsemppiä !Jos aivoille ei ole mitään luovaa ja haastavaa, kyllähän ne tylsistyvät. Niin kauan kuin mielekästä puuhaa riittää, kaikki on ok, mutta sen jälkeen on pelkkää tyhjää vaan - mitään ei voi varastoida. Jos olosuhteet ovat sellaiset, ettei voi pakertaa ja tehdä muuta kuin jotain tylsää (purkaa esimerkiksi muuttolaatikoita ja ajatella kauhulla, mihin saa kaikki jätesäkilliset tavaraa mahtumaan) onhan se aika ankeaa ja kaukana mukavasta. Ja jos senkin jälkeen on tiedossa pelkkää tylsää puurtamista, joka on (sairaana) lykkääntynyt vaan, eipä se paljoa houkuttele.
On pakotettava itseään tekemään kurjiakin hommia ja annettava mukavampien odottaa tilanteessa, jossa vuodet jatkavat vierimistään kuin ohuena hiekkanorona tiimalasin läpi...
Mikään ei jatku ikuisesti, ja pitäisi miettiä sitäkin, onko suunta oikea. Sitäpä ei kukaan tule kertomaan pähkäillessään elämän pimeillä teillä kädessään kompassi, johon ei voi luottaa. Ainoa kompassi, joka voisi kertoa oikean tien, on sisäinen ja voi olla pitkiäkin aikoja sekaisin niin, ettei auta kuin odottaa, että löytäisi oikealle tielle taas.
Kirkko ei oikein kiinnosta, mutta kaikki päätyvät hautausmaalle, jota ennen jokaisella on määrämittansa aikaa. Elämä on helppo nakki tai sitten ei. Lapsuuden sadut antoivat odottaa kyllä niin päättyessään sanoihin: "-- ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti."
Vaikkei kukaan ole luvannut, että elämä olisi helppoa, miltei kaikki odottavat sitä.
Kauan ei jaksa olla tyytyväinenkään eikä tarvitsekaan, sillä on ihan normaalia tuntea niitäkin tunteita, jotka eivät ole hauskoja ja mukavia.
Tämän kirjoittamisessa meni taas aikaa, enkä ole kirjoittanut aamusivua https://my.su/shdvy vielä loppuun. Kaikkeen väsyy eikä kaikkea aina jaksa tehdä reippaasti tai ollenkaan.
Jopa kalatkin https://my.su/qoqli voivat masentua.
- Anonyymi
Poikkean sinusta siinä että menneisyyteeni ei kuulunut mitään erityisen pahaa, perheeni oli hyvä, mutta koin kyllä kaksi merkittävää ystävä-hylkäämistä. En usko näillä olevan merkitystä 40n kriisiini.
40nä kun kaikki oli hyvin, koin samanlaista ahdistusta kuin sinä nyt. En pohtinut mistä johtuu, mutta tuskailin sen ajan läpi. Jälkeenpäin analysoin. Olin turhautunut, kaikki tosiaan oli näennäisesti hyvin, enkä ollut joutunut pitkään aikaan mitään pinnistelemään. Ennen oli ollut asuntovelka, lasten harrastukset ja ns. ruuhkavuodet. 40sen jälkeen helpotti kiireet ja oli liikaa aikaa ajatella. Aloin opiskella amk-tutkinnon työn ohessa ja tylsyys väheni. Ja yhden arkisen, käytännöllisen asian vielä huomasin. Tympeää oloa lisää jos ravintoaineet eivät elimistössä ole kunnossa, muutin myös terveelliseen ravintoon, nimenomaan ruoka-aineilla, en pillereillä tai lisäravinteilla, lisäsin liikuntaa ja olo kohentui huomattavasti. Elämään kuuluu kriisit, ne tulevat milloin mistäkin, kumpuavat menneisyydestä tai tästä hetkestä, paremmat ja huonommat ajat vain vaihtelevat. Normaalisti huonosta ajasta pitäisi puhjeta halu parantaa elämänlaatua, toivottavasti sinullekin. Zemppiä kekseliäisyyteen. - Anonyymi
Jos niin voi kuvata, minulla on ainakin "sisäinen tyhjyys"
ja se on perua pitkiltä vuosilta kun ihmisarvoani poljettiin maahan.
Tunsin etten ole mikään enkä mitään
tyhjää vain - ilmaa - merkityksetön -
enkä ole sen jälkeen saanut "kosketusta itseeni".
En voi kai siksi saada kosketusta toisiinkaan.
Ihan niinkuin en kuuluisi tähän maailmaan ollenkaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "974399Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella293273No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452360- 351368
- 10999
- 32996
- 25990
- 153985
- 6914
Masan touhut etenee
Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa12862