Luftwaffe menetti 2000 lentokonetta

Spitfire oli ylivoimainen. Mersuilla riitti gaso vain puoleksi tunniksi Englannin yllä. Sitten tankkaamaan

Anonyymi kirjoitti:

Spitfire oli ylivoimainen. Mersuilla riitti gaso vain puoleksi tunniksi Englannin yllä. Sitten tankkaamaan

RAF pommitti Berliiniä - Hitler sai raivarin.

Anonyymi kirjoitti:

Spitfire oli ylivoimainen. Mersuilla riitti gaso vain puoleksi tunniksi Englannin yllä. Sitten tankkaamaan

Itse asiassa Hawker Hurricane-koneilla saavutettiin Battle of Britain-vaiheessa huomattavastikin enemmän ilmavoittoja kuin Spitfirellä. Osin siksi että Hurricaneja oli hiukan enemmän kuin Spitfirejä, osin siksi että Hurricane-osastot keskittyivät enemmälti napsimaan natsien kömpelöitä ja huonosti aseistettuja pommikoneita taivaalta kun taas Spitfiret kurvatappelivat Mersujen kanssa.

HalfNelson kirjoitti:

Itse asiassa Hawker Hurricane-koneilla saavutettiin Battle of Britain-vaiheessa huomattavastikin enemmän ilmavoittoja kuin Spitfirellä. Osin siksi että Hurricaneja oli hiukan enemmän kuin Spitfirejä, osin siksi että Hurricane-osastot keskittyivät enemmälti napsimaan natsien kömpelöitä ja huonosti aseistettuja pommikoneita taivaalta kun taas Spitfiret kurvatappelivat Mersujen kanssa.

Lue lisää

Mites Focke-Wulf pärjäili Mersuun verrattuna?

Anonyymi kirjoitti:

Mites Focke-Wulf pärjäili Mersuun verrattuna?

Focke-Wulf FW-190 -hävittäjä tuli kehiin vasta Battle of Britannian jälkeen, muistaakseni vuonna 1941. Täytyy tarkistaa asia. Kova kone oli!

HalfNelson kirjoitti:

Itse asiassa Hawker Hurricane-koneilla saavutettiin Battle of Britain-vaiheessa huomattavastikin enemmän ilmavoittoja kuin Spitfirellä. Osin siksi että Hurricaneja oli hiukan enemmän kuin Spitfirejä, osin siksi että Hurricane-osastot keskittyivät enemmälti napsimaan natsien kömpelöitä ja huonosti aseistettuja pommikoneita taivaalta kun taas Spitfiret kurvatappelivat Mersujen kanssa.

Lue lisää

Mut eks se toi Mosquito ollu kaikista vinkein lentokone tyyppi? Britit vissii löys jostai varastosta kasan kanootteja, ja meinas et: ”Oh well! Eiköhän noista vielä lentokoneen saa, kun naulaa niihin siivet kiinni sivuun? Lets do it, old chams!”

Anonyymi kirjoitti:

Mites Focke-Wulf pärjäili Mersuun verrattuna?

Bf 109 oli siitä harvinainen laite, että pysyi kehityksen kelkassa koko sodan ajan (ainoa vastaava taisi olla Spitfire, jonka viimeiset versiot olivat ihan samaa tasoa). Viimeinen 109, eli K-versio, pärjäsi mille tahansa liittoutuneiden lentimelle. Tuli vain sekin liian myöhään ollakseen tarvittavissa määrin mukana. FW-190 oli loistava laite sekin, varsinkin sen TA 152-versio, jossa oli muista FW-hävittäjistä poiketen nestejäähdytteinen rivimoottori. TA 152 oli ehkä koko toisen maailmansodan paras yksimoottorinen hävittäjäkone.

Anonyymi kirjoitti:

Mites Focke-Wulf pärjäili Mersuun verrattuna?

No FWn ja Mersun ero oli aika lailla sama ku Spitfiren ja Hurricanen.
Vähä uudemmista koneista vertailisin vastaavasti esim. F-16 vs F-15.

Anonyymi kirjoitti:

Mut eks se toi Mosquito ollu kaikista vinkein lentokone tyyppi? Britit vissii löys jostai varastosta kasan kanootteja, ja meinas et: ”Oh well! Eiköhän noista vielä lentokoneen saa, kun naulaa niihin siivet kiinni sivuun? Lets do it, old chams!”

Lue lisää

Mosquiton puurakenne oli enemmänkin läthöisin siitä että tiukassa ollutta lentokonealumiinia (ja varsinkin duralumiinia) haluttiin priorisoida torjuntahävittäjien ja sodan myöhemmässä vaiheessa suurten nelimoottoristen pommikoneiden valmistukseen . De Havilland-yhtiöllä vain sattui olemaan kokemusta vanerista... Ja tekivät kenties sodan parhaan kaksimoottorisen hävittäjäpommittajan siinä sivussa:)

HalfNelson kirjoitti:

Mosquiton puurakenne oli enemmänkin läthöisin siitä että tiukassa ollutta lentokonealumiinia (ja varsinkin duralumiinia) haluttiin priorisoida torjuntahävittäjien ja sodan myöhemmässä vaiheessa suurten nelimoottoristen pommikoneiden valmistukseen . De Havilland-yhtiöllä vain sattui olemaan kokemusta vanerista... Ja tekivät kenties sodan parhaan kaksimoottorisen hävittäjäpommittajan siinä sivussa:)

Lue lisää

... kenties ei! :/ Koska eihän sil ollu mitään jakoo sakumannien pommikoneisiin vertaa melkee mitä tahansa parametriä.

Anonyymi kirjoitti:

... kenties ei! :/ Koska eihän sil ollu mitään jakoo sakumannien pommikoneisiin vertaa melkee mitä tahansa parametriä.

Hölynpölyä. Jos Luftwaffe jossain hävisi liittoutuneille satanolla, se oli juurikin pommikonepuolella. Maa ei saanut (lähinnä poliittisista syistä) tuotettua ainuttakaan isompaa merkitystä saanutta uutta pommittajaa oikeastaan koko sodan aikana.

Anonyymi kirjoitti:

... kenties ei! :/ Koska eihän sil ollu mitään jakoo sakumannien pommikoneisiin vertaa melkee mitä tahansa parametriä.

Mosquiton ollessa vahvimmillaan, eli n. vuosina 1943-44, se piti pilkkanaan liki mitä tahansa lentokonetta joka Luftwaffella oli käytössään. Sodan puolivälissä tiedustelumallin Mosquitot eivät tarvinneet edes aseistusta, koska mikään saksalaiskone ei saanut niitä kiinni. Oikeastaan vasta ME 262 käänsi tuon edun saksalaisille, mutta ihan liian myöhään.

HalfNelson kirjoitti:

Hölynpölyä. Jos Luftwaffe jossain hävisi liittoutuneille satanolla, se oli juurikin pommikonepuolella. Maa ei saanut (lähinnä poliittisista syistä) tuotettua ainuttakaan isompaa merkitystä saanutta uutta pommittajaa oikeastaan koko sodan aikana.

Lue lisää

Adolf vaati hyökkäyssotaa, eikä siksi hyväksynyt kaukopommittajia

Anonyymi kirjoitti:

Adolf vaati hyökkäyssotaa, eikä siksi hyväksynyt kaukopommittajia

Luftwaffen ja samalla koko maan sodanjohdon aina Hitleriä myöten ehkä isoimmat virheet ilmasodankäynnin kannalta olivat harhakuvitelmat syöksypommituksen kaikkivoipaisuudesta sekä raskaiden pitkän matkan pommittajien ja torjuntahävittäjien tarpeettomuudesta.

HalfNelson kirjoitti:

Mosquiton puurakenne oli enemmänkin läthöisin siitä että tiukassa ollutta lentokonealumiinia (ja varsinkin duralumiinia) haluttiin priorisoida torjuntahävittäjien ja sodan myöhemmässä vaiheessa suurten nelimoottoristen pommikoneiden valmistukseen . De Havilland-yhtiöllä vain sattui olemaan kokemusta vanerista... Ja tekivät kenties sodan parhaan kaksimoottorisen hävittäjäpommittajan siinä sivussa:)

Lue lisää

Joku leskirouva oli testamentannut omaisuutensa Mosqiton kehitystyöhön, joka oli jo lopetettu. Akka tiesi...

Göring toisalta oli myös vastuussa Natsi-Saksan lopullisesta tuhosta narsisminsa ja realiteettien kieltämisensä takia. Saksan lentokonevalmistajat olivat jatkuvasti ns. kusessa miehen täysin epärealististen ja typerien vaatimusten kanssa. Hyvä esimerkki on se kun saksalaiset upottivat Välimerellä italialaisen taistelulaivan (Italian antautumisen jälkeen) ensimmäisellä ohjukseksi sanottavalla ammuksella. Göringille kerrottiin että alus on upotettu tavanomaisilla pommeilla, koska pelättään miehen taas sekoavan ja alkavan kuvittelemaan maalla olevan hallussaan ase joka tappaa kaiken. ME 262 toinen esimerkki. Loistava ja kipeästi tarpeellinen laite torjuntahävittäjäksi ampumaan alas jenkkien pommikonelauttoja, mutta Göring halusi miellyttää Hitleriä ja tehdä koneesta syöksypommittajan... Jolla ei puolustussodassa ole minkäänlaista käyttöä.

Välissä oli vielä koskematon Saipa-linja. Kullmayn osuus on yliarvostettu. Äijä itse ei edes lentänyt enää. Stukat hitaita, joutivat jo poistoon

Anonyymi kirjoitti:

Välissä oli vielä koskematon Saipa-linja. Kullmayn osuus on yliarvostettu. Äijä itse ei edes lentänyt enää. Stukat hitaita, joutivat jo poistoon

Mut Stukat kertoo kaiken oleellisen saksalaisten *köh* huumorintajusta, ku siihen piti se sireenikin asentaa? Varmaan niil grammarit soitti kaasukammioissakin ”Rikas mies jos oisin” Viulunsoittajasta katolla?

Anonyymi kirjoitti:

Välissä oli vielä koskematon Saipa-linja. Kullmayn osuus on yliarvostettu. Äijä itse ei edes lentänyt enää. Stukat hitaita, joutivat jo poistoon

Stukien ansiosta venäläiset menettivät pian ilmaherruuden ja sitten alkoi maavoimien eteneminenkin hidastua. Mm. venäläinen sotahistorioitsija Juri Kilin on tätä ihmetellyt.

Anonyymi kirjoitti:

Stukien ansiosta venäläiset menettivät pian ilmaherruuden ja sitten alkoi maavoimien eteneminenkin hidastua. Mm. venäläinen sotahistorioitsija Juri Kilin on tätä ihmetellyt.

Lue lisää

Ei Neuvostoliitolla koskaan todellisuudessa ollutkaan ilmaherruutta, paitsi ehkä ihan itärintaman sodan loppuvaiheessa kun homma alkoi jo olla selvä. Stukan menestyshän perustui täysin Saksan ilmaherruuteen. Ilman sitä kone oli lähinnä lentävä kömpelö maalitaulu mille tahansa liittoutuneiden hävittäjälle.

Anonyymi kirjoitti:

Mut Stukat kertoo kaiken oleellisen saksalaisten *köh* huumorintajusta, ku siihen piti se sireenikin asentaa? Varmaan niil grammarit soitti kaasukammioissakin ”Rikas mies jos oisin” Viulunsoittajasta katolla?

Lue lisää

Stukien sireenit jähmettivät kauhusta it ampujat. Hauska kuriositeetti

Anonyymi kirjoitti:

Ei Neuvostoliitolla koskaan todellisuudessa ollutkaan ilmaherruutta, paitsi ehkä ihan itärintaman sodan loppuvaiheessa kun homma alkoi jo olla selvä. Stukan menestyshän perustui täysin Saksan ilmaherruuteen. Ilman sitä kone oli lähinnä lentävä kömpelö maalitaulu mille tahansa liittoutuneiden hävittäjälle.

Lue lisää

Historioitsijat ovat vähän eri mieltä kanssasi , koska ilmaherruden menetys vei terän NL.n maavoimien etenemiseltä ja niin rintamalinja vakiintui. Vai onko tämäkin taas keksittyä?

Anonyymi kirjoitti:

Historioitsijat ovat vähän eri mieltä kanssasi , koska ilmaherruden menetys vei terän NL.n maavoimien etenemiseltä ja niin rintamalinja vakiintui. Vai onko tämäkin taas keksittyä?

Lue lisää

Puppua. NL:n maavoimathan eivät edenneet länteen kuin Puolan valtauksen yhteydessä, ennen sotaa Saksan kanssa ja myöhemmin vasta 1944 kun Stukilla ei enää ollut minkäänlaista merkitystä. Tuossa välissähän NL pelkästään peruutti liki Moskovaan saakka.

Anonyymi kirjoitti:

Puppua. NL:n maavoimathan eivät edenneet länteen kuin Puolan valtauksen yhteydessä, ennen sotaa Saksan kanssa ja myöhemmin vasta 1944 kun Stukilla ei enää ollut minkäänlaista merkitystä. Tuossa välissähän NL pelkästään peruutti liki Moskovaan saakka.

Lue lisää

Eli näkemyksesi mukaan sotahistorioitsijat ovat käsittäneet asiat ihan väärin eikä Kuhlmeyn porukalla ollut merkitystä? Ihan muuten vaan puna-armeija löi liinat kiinni???

Anonyymi kirjoitti:

Eli näkemyksesi mukaan sotahistorioitsijat ovat käsittäneet asiat ihan väärin eikä Kuhlmeyn porukalla ollut merkitystä? Ihan muuten vaan puna-armeija löi liinat kiinni???

Lue lisää

Kuhlmeyn osasto oli pikku tekijä isossa kuviossa. Stukan merkityksestä puhuttaessani tarkoitan koko sotaa, en pientä syrjänurkkaa koilliseuroopassa. Eikä tuo osasto koskaan edes ollut rintamavastuussa jatkosodan päänäyttämöillä. Suomalaiset siellä tappelivat Brewstereillään ja Fiateillaan.

Hannu Valtosen mukaan varsinkin sodan loppuvaiheissa todelliset pudotusluvut saksalaisten osalta olivat vain 1/10 ilmoitettuihin nähden.

Anonyymi kirjoitti:

Historioitsijat ovat vähän eri mieltä kanssasi , koska ilmaherruden menetys vei terän NL.n maavoimien etenemiseltä ja niin rintamalinja vakiintui. Vai onko tämäkin taas keksittyä?

Lue lisää

Pitkällä Suomen rintamalla ei voitu puhua mistään ilman herruudesta. Tilanne oli hyvin risainen, paikoin sitä, paikoin tätä

Kas kun nousivat maihin Normandiassa. Kuulustelemallahan tuokin olisi selvinnyt

Anonyymi kirjoitti:

Kas kun nousivat maihin Normandiassa. Kuulustelemallahan tuokin olisi selvinnyt

Se oli silkka vahinko!
Brittienhän PITI ihan oikeesti nousta maihin siellä Pas-de-Calaisissa, mut aamusumun, merenkäynnin, ja juuttaanmoisen sodanjohdon kännin seurauksena ne eksy, ja nous maihin Normandiassa.

Ihmiskunta vain sattuu olemaan puolillaan idiootteja, joiden mielestä historiasta ei pidä ottaa opikseen. Samat virheet toistetaan aina vain uudelleen.

Niin, aluksihan Göring nimeomaan kielsi pommittamasta siviilikohteita ja kaupunkeja, jotta ei olisi ärsytetty USA:ta liikaa...

Itse asiassa ensimmäinen Lontoon pommitus oli vahinko, ei Hitlerin määräys. Kourallinen Heinkel He-111-koneita tipautti lastinsa vahingossa keskelle Lontoota, josta suivaantuneina britit suorittivat muutaman hetken perästä ensimmäisen useamman sadan koneen iskun Berliiniin.

HalfNelson kirjoitti:

Itse asiassa ensimmäinen Lontoon pommitus oli vahinko, ei Hitlerin määräys. Kourallinen Heinkel He-111-koneita tipautti lastinsa vahingossa keskelle Lontoota, josta suivaantuneina britit suorittivat muutaman hetken perästä ensimmäisen useamman sadan koneen iskun Berliiniin.

Lue lisää

Saksan ilmatorjunta oli tosi heikkoa.

HalfNelson kirjoitti:

Itse asiassa ensimmäinen Lontoon pommitus oli vahinko, ei Hitlerin määräys. Kourallinen Heinkel He-111-koneita tipautti lastinsa vahingossa keskelle Lontoota, josta suivaantuneina britit suorittivat muutaman hetken perästä ensimmäisen useamman sadan koneen iskun Berliiniin.

Lue lisää

Että Henskelit ole epähuomiossa lentäneet Lontoo päälle? Joopajoo

Anonyymi kirjoitti:

Että Henskelit ole epähuomiossa lentäneet Lontoo päälle? Joopajoo

Niin siinä nyt vain kävi. Toinen maailmansota(kin) on täynnä erehdyksiä ja virheitä. Tuo on yksi niistä tunnetuimmista. Koneiden oli tarkoitus pommittaa ns. sotilaskohteita, mutta lasti meni asutusalueelle. Tuosta voidaan katsoa alkaneen sen mikä lopulta tuhosi Saksan suurkaupungit liki täydellisesti, eli brittien satojen, jopa tuhansien koneiden vahvuiset yöpommituslennot.

Anonyymi kirjoitti:

Että Henskelit ole epähuomiossa lentäneet Lontoo päälle? Joopajoo

Sopii itse kokeilla lentää yöllä 30-luvun lopun suunnistuslaitteilla satoja kilometrejä ja yrittää osua tarkalleen sinne minne pitikin. Ei tasan ole helppoa.

Hölynpölyä. Suomalaiset itse olivat päävastuussa siitä mikä saatiin pelastettua. Naurettavaa yrittääkään sysätä kunniaa siitä itsensä muodottomaksi lihottaneelle saksalaiselle narsistille.

Anonyymi kirjoitti:

Hölynpölyä. Suomalaiset itse olivat päävastuussa siitä mikä saatiin pelastettua. Naurettavaa yrittääkään sysätä kunniaa siitä itsensä muodottomaksi lihottaneelle saksalaiselle narsistille.

Lue lisää

Tuskin suomalaiset olisivat pärjänneet ilman saksalaisten apua ja aseita.

Ei suomalaisten aseet (esim. Lähitorjunta "Norsupyssy) enää tehonneet neuvostopanssareihin.
Saksa toimitti Suomeen myös kansalle viljaa.

Eikö saksalaiset hoitaneet pohjoisen Suomen puolustuksen (200.000 sotilasta?)

Sodan ratkaisutaisteluissa Tali-Ihantalassa saksalaisten lento-osaston panos oli huomattavan suuri .
Kun Neuvostoliitto pyrki keskittämään joukkojaan hyökkäykseen iskivät Suomen kenttätykistö ja pommikoneet ryhmityksiin aiheuttaen suurta tuhoa.
Saksan lento-osasto kohdisti iskujaan hyökkääviin tankkeihin, tykistön asemiin , polttoaineen jakeluun, siltoihin lamauttaen vihollisen kaluston siirtoja etulinjaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskin suomalaiset olisivat pärjänneet ilman saksalaisten apua ja aseita.

Ei suomalaisten aseet (esim. Lähitorjunta "Norsupyssy) enää tehonneet neuvostopanssareihin.
Saksa toimitti Suomeen myös kansalle viljaa.

Eikö saksalaiset hoitaneet pohjoisen Suomen puolustuksen (200.000 sotilasta?)

Sodan ratkaisutaisteluissa Tali-Ihantalassa saksalaisten lento-osaston panos oli huomattavan suuri .
Kun Neuvostoliitto pyrki keskittämään joukkojaan hyökkäykseen iskivät Suomen kenttätykistö ja pommikoneet ryhmityksiin aiheuttaen suurta tuhoa.
Saksan lento-osasto kohdisti iskujaan hyökkääviin tankkeihin, tykistön asemiin , polttoaineen jakeluun, siltoihin lamauttaen vihollisen kaluston siirtoja etulinjaan.

Lue lisää

Siitähän ei ollutkaan kyse, vaan jonkun typeryksen väitteestä jonka mukaan Göring yksin oli vastuussa Suomen pelastumisesta. Ja se nyt on täyttä hölynpölyä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskin suomalaiset olisivat pärjänneet ilman saksalaisten apua ja aseita.

Ei suomalaisten aseet (esim. Lähitorjunta "Norsupyssy) enää tehonneet neuvostopanssareihin.
Saksa toimitti Suomeen myös kansalle viljaa.

Eikö saksalaiset hoitaneet pohjoisen Suomen puolustuksen (200.000 sotilasta?)

Sodan ratkaisutaisteluissa Tali-Ihantalassa saksalaisten lento-osaston panos oli huomattavan suuri .
Kun Neuvostoliitto pyrki keskittämään joukkojaan hyökkäykseen iskivät Suomen kenttätykistö ja pommikoneet ryhmityksiin aiheuttaen suurta tuhoa.
Saksan lento-osasto kohdisti iskujaan hyökkääviin tankkeihin, tykistön asemiin , polttoaineen jakeluun, siltoihin lamauttaen vihollisen kaluston siirtoja etulinjaan.

Lue lisää

"Tuskin suomalaiset olisivat pärjänneet ilman saksalaisten apua ja aseita."

Tuskin suomalaiset ilman saksalaisia olisivat lähteneet Jatkosotaan ollenkaan.

Suomalaiset sitoivat Neuvostoliiton joukkoja noin 500 000 koko Jatkosodan ajan, ilman suomalaisia nämä joukot olisivat olleet saksalaisia vastassa.

Eli kumpi auttoi enemmän?

Anonyymi kirjoitti:

Tuskin suomalaiset olisivat pärjänneet ilman saksalaisten apua ja aseita.

Ei suomalaisten aseet (esim. Lähitorjunta "Norsupyssy) enää tehonneet neuvostopanssareihin.
Saksa toimitti Suomeen myös kansalle viljaa.

Eikö saksalaiset hoitaneet pohjoisen Suomen puolustuksen (200.000 sotilasta?)

Sodan ratkaisutaisteluissa Tali-Ihantalassa saksalaisten lento-osaston panos oli huomattavan suuri .
Kun Neuvostoliitto pyrki keskittämään joukkojaan hyökkäykseen iskivät Suomen kenttätykistö ja pommikoneet ryhmityksiin aiheuttaen suurta tuhoa.
Saksan lento-osasto kohdisti iskujaan hyökkääviin tankkeihin, tykistön asemiin , polttoaineen jakeluun, siltoihin lamauttaen vihollisen kaluston siirtoja etulinjaan.

Lue lisää

Göringin ja koko Saksan johdon tavoitteena oli tehdä Suomesta raaka-aine- ja ruokatuotantoalue tuhatvuotiselle natsivaltakunnalle. On ihan turha glorifioida asiaa yhtään miksikään muuksi. Natsi-Saksan älymystö piti suomalaisia lähinnä sivistymättöminä metsäläisjuntteina, tykinruokana.