Kirkkohra Kari Kanala ja toimittaja Karri Kannala

HUpaisaa, että Helsingin uutisissa on toimittaja, jonka nimi on Karri Kannala, ja Paavalin srk:n kirkkoherran on Kari Kanala.

No eipä ole miesten puheissakaan juuri eroa. Karri Kannala kirjoitti viimeisessa, keskiviikon, numerossa melko tyypillisen kirjoituksen, jossa hehekutettiin kirkon hyväntekoa. Näitähän on tasaisin väliajoin monissa lehdissä.

Olen varma, että toimittajan juttu oli kirjoitettu mutu-tuntumalla, jonka synnyssä on vaikuttanut lähinnä kirkon propaganda omasta hyvänteostaan. Uskallan väittää, että Kannala ei ollut tehnyt mitään tutkimusta kirkon hyvänteon laajuudesta, esim. kirkon tilinpäätöstä tutkailemalla, josta selviää kuinka paljon kirkko käyttä ihan omia rahojaan, kirkollisverotuottoa, hyvän tekoon - perin vähän.

Niin vähän, että on lähinnä huijausta maanitella kirkon jäseniä pysymään jäseninä ja maksamaan kirkollisveroia, vaikka jäsen ei jumalan uskoisikaan, tai ei ainakaan kirkon oppiin, ja vaikka jäsen ei koskaan kirkon tilaisuuksiin osallsituisi, olisi missäään tekemisissä kirkon kanssa.

Jos hyvää haluua tehdä, niin parempi ewrota kirkosta ja antaa vaikka puolet säätyneestä kirkkoverosta hyväntekeväisyyteen. Näin tekevä vähintään kymmenkertaistaa hyväntekeväisyyden tukemisensä.

Voihan sen puolikkaan kirkkoverosta tai vaikka kokonaan antaa vaikka kirkon keräyksiin jos niiden avustuskohteita arvostaa ja uskon tuptuasta sen ohella - enemmän siitä silloin menee hyväntekoon kuin kirkkoveron maksamisen kautta.

Kirkolla on vain nuo keräyskustannukset suuremmat kuin monella mulla, (sekulaarilla), hyväntekeväisyysjärjestöllä - minkä kirkkokin on (tavoistaan poiketen) myöntänyt. Jopa yli 20% keräyksen tuotosta, mikä on kummallista kun esim. Yhteisvastuukeräyksessä on paljon vapaaehtoisia palkattomia kerääjiä.

(Vetääkö kirkko välistä ja tasapainoittaa budjettiaan, paikkaa sen alijäämää, 'keräyskuluilla'? Tämä on spekulaatiota.)

No, kirkko on luvannut kiinnittää huomiota keräyskuluihin, ja pyrkiä niitä alentamaan. Toivokaamme parasta.

Eli kirkko pyrkii siihen , että se käyttää mahdollisimman vähän omaa rahaansa, kirkollisverotuottoa, hyväntekoon. Ja rahoittaa sitä muulla tavoin, kolehdeilla ja omilla keräyksillä, mm. Yhteisvastuukeräys, ja lahjoitukset KUA:lle.

Lisäksi kirkko onnistuu hyvin 'soluttautumaan' mukaan jakamaan toisten tahojen järjestämien keräysten tuoton jakamiseen tarvitseville.

Esim. YLE:n järjestämä Nenäpäiväkeräys, jonka tutosta kirkko saa 1/9, muutamia satojatuhansia euroja. ja K-kauppojen järjestämä Hyvä joulumieli -keräys, jossa lahjoitetaan köyhille perheille 70e:n lahjakotti mm. jouluruokien ostoon.

Kun kirkon edustaja antaa lahjakortin tarvitsevalle, niin avun saaja todennäköisesti ajattelee, että kirkko tässä minua auttaa, vaikka kirkko ei ole pannut senttiäkään omaa rahaansa kiinni tuohon lahjakorttiin.

En väitä etteikö kirkko tekisi mitään hyvää hyväntekeväisyysrintamalla - kyllä tekee. Mutta ei niin paljon kuin se itse uskottelee, ja moni uskoo ja luulee.

(No jopa tulikin tekstiä.)