Eräässä kansanperinnekirjassa kerrotaan jostain suomalaisesta merkkihenkilöstä joka oli mm. harrastanut perunanjalostuksen kokeilua.
Hän oli kuuleman mukaan onnistunut saamaan aikaan mahdottoman suuria, mutta onttoja perunoita.
Keksittekö mitään käyttöä tällaisille? Voisiko täyttää reiän kautta jauhelihataikinalla ja folioon käärittynä paistaa uunissa?
Ei ole tiedossani onko tätä onttoa perunalajiketta missään olemassa enää.
Hän oli kuuleman mukaan onnistunut saamaan aikaan mahdottoman suuria, mutta onttoja perunoita.
Keksittekö mitään käyttöä tällaisille? Voisiko täyttää reiän kautta jauhelihataikinalla ja folioon käärittynä paistaa uunissa?
Ei ole tiedossani onko tätä onttoa perunalajiketta missään olemassa enää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tärkeintä varmaan on se uskoiko hän Jumalaan ja luomiseen...
Kuljetuksen ja myynnin kannalta tällaiset potut vaikuttavat epäkäytännöllisiltä.
Entisenä rintamamiestilan poikana muistuu mieleen tilallamme tapahtunut perunalajikkeen vaihto. Siihen asti meillä oli viljelty Siikliä ja se vaihdettiin joko Rekord tai Parima merkkiseen. Perunasato oli suuri ventiseen verrattuna, mutta muistan kuinka osa suurimmista perunoista oli onttoja. Olisikohan ollut -60 luvulla?
Minulla ei ole muistikuvaa, palattiinko tilalla vanhaan lajikkeeseen. Nykyään, kun löydän jostain Siikliä, ostan sitä. Minkä Siikli koossa häviää, sen se maussa voittaa.
Oliko niissä sellainen rakomainen ontto tila? Minulla on hämärä musitikuva sellaisista suurista perunoista.
kunny vain muistaas lajikkeen nimen, niin niistä perunoista isot oli onttoja... Niinku näin kotitarve viljelyssä havaittuna, oliskihan ollu record lajikkeen nimi... Sitä ei taas tiedä oliko joku kasvitauti tai joku ravinnepuute kyseessä mutta enivei...