Asiallien juttu koulujen maalllistumisesta

ET:n ”nollakuntia” nollaamaan! Syksyn 2018 tilastopäivän mukaan Suomessa oli 69 kuntaa, jossa alakoulussa ei ollut yhtään elämänkatsomustiedon opetusryhmää ja ET-oppilaaksi ilmoitettuja oli alle 3 oppilasta.

Pienissä kunnissa ET-opetukseen ilmoittamista vähentää, jos koulutulokkaisen huoltajille kerrotaan, että ET-ryhmää ei koulussa eikä kunnassa ole.
Tiedotustilaisuudet uuden ekaluokkalaisen huoltajille pidetään tyypillisesti tammikuussa. Tällaisen infon jälkeen monet huoltajat ovat päätyneet uskonnon vastentahtoiseen valintaan. Tilanteeseen haetaan muutosta.

Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisen tehtävänä on edistää lapsen pääsyä oikeuksiinsa. Uskonnottoman perheen lapsella on oikeus ET-opetukseen. Sen toteuttamiseen voidaan tarvita myönteisiä erityisjärjestelyjä vähemmistön tueksi.
Uusi ET-opetusryhmä voi syntyä, kun koulutoimi tai rehtori päättää kartoittaa myös 2. ja 3. luokan oppilaiden huoltajien toiveet uudestaan. Yhdysluokkaopetus 1-3 lk sopii hyvin elämänkatsomustiedon opetukseen. Kohtuullisista mukautuksista pidättäytymistä voidaan pitää syrjintänä.

Kunnilta voisi jo kalenterivuoden vaihtuessa tiedustella, miten he aikovat edistää ET-opetukseen pääsyä lukuvuodelle 2020-21.
Edistämistoimien lisäksi ET:n avaaminen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi lakimuutoksella vahvistaisi osaltaan ET:n asemaa ja lisäisi oppilasmäärää ja opetusryhmiä myös pienillä kunnilla.

”Nollakuntia” eli kuntia, joissa ilmoitettiin 0 tai 1 – 2 oppilasta ET-opetukseen eikä ryhmää näin syntynyt. Se ei kuitenkaan kerro, etteikö halukkuutta olisi alun perin ollut.
1-2 oppilasta: Alajärvi, Alavieska, Enontekiö, Evijärvi, Haapajärvi, Halsua, Hyrynsalmi, Kaustinen, Kuhmo, Kuortane, Luoto, Marttila, Nivala, Oripää, Pielavesi, Polvijärvi, Pyhäjoki, Salla, Sund, Sysmä, Taivalkoski, Tervo, Tuusniemi, Vaala, Veteli, Veteli, Vimpeli, Ylitornio. Yhteensä 28 kuntaa.

Kuntia, joissa syksyllä 2018 ei ollut yhtään ET-oppilaaksi ilmoitettua olivat seuraavat: Brandö, Eckerö, Enonkoski, Finström, Foglö, Geta, Isojoki, Isokyrö, Jämijärvi, Kaavi, Kangasniemi, Karijoki, Karstula, Karvia, Kinnula, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuhmoinen, Kumlinge, Kärsämäki, Kökar, Lappajärvi, Luhanka, Lumparland, Merijärvi, Multia, Oulainen, Pertunmaa, Pomarkku, Pyhäntä, Rautaavaara, Reisjärvi, Ristijärvi, Ruovesi, Saltvik, Savukoski, Siikainen, Soini, Sottunaga, Uusikaarleby, Vårdö. Yhteensä 41.

Olisi tietysti hienoa, jos näissä tiedoissa olisi joitakin virheitä.

Täysin tyhjänpäiväinen juttu ja nosto.

"Evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen osallistuvien alakoululaisten osuus on supistunut kaupungissa kahdeksassa vuodessa 14 prosenttiyksikköä 61 prosenttiin."

Helsigissä varmaan on jo alueita joissa ekaluokkalaisten evlut oppilaiden osuus on alle 50%. Mielenkiintoista olisi tietää onko jo alueita joissa uskontokuntiin kuulumattomien ekaluokkalaisten osuus on yli 50%.

Uskonnoilla on lakiin kirjoitettu etuoikeus saavuttaa enemmistöuskonnon asema jonka turvin enemmistöuskonto saavuttaa etuoikeutetun aseman. Samanlaista enemmistöasemaa uskontokuulumattomat /ET ei voi saavuttaa. Nykyinen laki ei kohtele eri ryhmiä yhdenvertaisesti ja kohtelee uskonnonvapauden kannalta eriarvoisesti. Tähän pitäisi saada muutos ja enemmistöaseman etuus voimaan myös uskontokuntiin kuulumattomille /ETlle.

https://uskonnonvapaus.fi/lapset/uskonto-et.html

Kouluikäisistä 80 % kuuluu kirkkoon. Hip hei hurrraa. Vanhemmat arvostavat lasten jäsenyyttää kirkossa!

"Kirkon "jäsenkatoon" vielä yksi tilastotietoihin perustuva huomio. Kirkosta ovat eronneet erityisesti kolmikymppiset ja nelikymppiset, joista kirkon jäseninä on alle 60 %.
Monessa perheessä lapset ovat kuitenkin jääneet erottamatta, sillä 12-16-vuotiaista kirkon jäseninä on yli 80 %. Tämä tilanne osaltaan on tukemassa ET:n vajaakäyttöä. Vaikka perhe on käytännössä ei-uskonnollinen, lapset ovat kuitenkin kirkon ja koulun pakolisen uskonnonopetuksen piirissä.
Lapsen erottamiseen kirkosta tarvitaan molempien huoltajien päätös ja kirjallinen ilmoitus maistraattiin. Sitä ei voi tehdä netissä, vaan paperi pitää kirjoittaa, allekirjoittaa ja postittaa/viedä maistraattiin.
Kirkkoon liittäminen on 1.3.2017 asti voinut tapahtua äidin yksipuolisella päätöksellä. Vauvakasteiden osuuden vähenemiseen lienee vaikuttanut yleisen maalllistumisen lisäksi myö se, että kirkkoon liittämiseen tarvitaan molempien huoltajien nimikirjoitus.
Mainittakoon lopuksi, että kirkon jäsenosuuksissa on miesten ja naisten välillä huomattava, kymmenen prosenttiyksikön ero. Kouluikäisten lasten vanhempien ikäluokasta miehistä kirkon jäseninä on alle 55 % ja naisista alle 65%. Noin kolmikymppisistä miehistä kirkkoon kuuluu enää alle puolet.

Tämä nollakoulukungtien määrä öpitää vielä selvittää. Auki,

Syksyllä 2019 kouluasioiden läsittely mediassa oli varsin runsasta. Oli pääosin asiallista, mutta meni myös kristilllis-konservatiivisten kaansaneudstajien toimesta överiksi.

Kesällä 2020 perustettakoon uusia ET-eeptusryhmiä, joihin liittyvät mukaan myös uskonnossa aloittaneet ET-opetukseen oikeutetut.