BRITANNIASSA torstaina järjestettävissä parlamenttivaaleissa ei oikeastaan ole voittajaa. Voittipa vaalit joko konservatiivit tai työväenpuolue, Britannia on vaalien jälkeen entistä enemmän ristiriitojen repimä, ja politiikka on muuttunut astetta likaisemmaksi. Parlamentarismin kehdossa nukutaan vaalien jälkeen huonosti.
Jos vaaliennakoinnit toteutuvat, konservatiivit saavat voittonsa, mutta tavalla, joka ei ole eduksi kenellekään. Konservatiivien puheenjohtaja Boris Johnson on muuttanut vaalit brexit-vaaleiksi ja luottanut siihen, että brittien kärsimättömyys on jo suurempaa kuin rakkaus totuutta kohtaan.
Johnson on hokenut ”get brexit done” -lausettaan (hoidetaan brexit maaliin) ja perustellut kykyään urakassa valheilla. Hän on muun muassa sanonut vievänsä EU-eron loppuun ensi vuoden aikana.
Jos Britannian uudet kaupalliset sopimukset muun maailman kanssa tehdään vuodessa, se on maailmanennätys. Pienemmätkin tulleja ja yleisiä kauppaehtoja määrittelevät maiden väliset sopimukset ovat vaatineet useiden vuosien neuvottelut. Ja Britannialla ei kerta kaikkiaan ole varaa lähteä ulos ilman, että sillä olisi kattava uusi kauppasopimus Euroopan unionin kanssa.
JOHNSON on myös kuvaillut vaalikampanjassaan, että EU:n kanssa tehty erosopimus ei vaikeuta Pohjois-Irlannin ja Britannian välistä kauppaa ja että sopimukseen kirjatut uudet tullirajat Irlanninmerelle ovat vain kirjaimia sopimuspaperilla.
Niin ei ole: kauppa Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välillä vaikeutuu. Tämän tunnustaa jopa hallituksen oma brexit-osasto. Se muistuttaa, että Johnsonin lupaus EU-eron viemisestä loppuun ensi vuoden kuluessa voi aiheuttaa isoja poliittisia ja juridisia ongelmia.
Työväenpuolueelle ei odoteta vaalivoittoa. Puolue pystyy korkeintaan estämään konservatiivien brexit-projektin etenemisen. Työväenpuolueelle voitto ei ole oman linjan ja oman vaihtoehdon voitto vaan se, että konservatiivien linja pysyy jumissa.
Oman linjan voittoa ei tule työväenpuolueelle siksikään, että oma linja suhteessa brexitiin on jäänyt epäselväksi.
Jos vaaliennakoinnit toteutuvat, konservatiivit saavat voittonsa, mutta tavalla, joka ei ole eduksi kenellekään. Konservatiivien puheenjohtaja Boris Johnson on muuttanut vaalit brexit-vaaleiksi ja luottanut siihen, että brittien kärsimättömyys on jo suurempaa kuin rakkaus totuutta kohtaan.
Johnson on hokenut ”get brexit done” -lausettaan (hoidetaan brexit maaliin) ja perustellut kykyään urakassa valheilla. Hän on muun muassa sanonut vievänsä EU-eron loppuun ensi vuoden aikana.
Jos Britannian uudet kaupalliset sopimukset muun maailman kanssa tehdään vuodessa, se on maailmanennätys. Pienemmätkin tulleja ja yleisiä kauppaehtoja määrittelevät maiden väliset sopimukset ovat vaatineet useiden vuosien neuvottelut. Ja Britannialla ei kerta kaikkiaan ole varaa lähteä ulos ilman, että sillä olisi kattava uusi kauppasopimus Euroopan unionin kanssa.
JOHNSON on myös kuvaillut vaalikampanjassaan, että EU:n kanssa tehty erosopimus ei vaikeuta Pohjois-Irlannin ja Britannian välistä kauppaa ja että sopimukseen kirjatut uudet tullirajat Irlanninmerelle ovat vain kirjaimia sopimuspaperilla.
Niin ei ole: kauppa Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välillä vaikeutuu. Tämän tunnustaa jopa hallituksen oma brexit-osasto. Se muistuttaa, että Johnsonin lupaus EU-eron viemisestä loppuun ensi vuoden kuluessa voi aiheuttaa isoja poliittisia ja juridisia ongelmia.
Työväenpuolueelle ei odoteta vaalivoittoa. Puolue pystyy korkeintaan estämään konservatiivien brexit-projektin etenemisen. Työväenpuolueelle voitto ei ole oman linjan ja oman vaihtoehdon voitto vaan se, että konservatiivien linja pysyy jumissa.
Oman linjan voittoa ei tule työväenpuolueelle siksikään, että oma linja suhteessa brexitiin on jäänyt epäselväksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Britannian parlamenttivaalien lopputulos vaikuttaa myös Suomeen, saa konservatiivipuolue alahuoneen paikoista enemmistön tai ei.
Jos konservatiivit saavat parlamentin alahuoneessa enemmistön, Britannia todennäköisesti eroaa pääministeri Boris Johnsonin johdolla neuvotellun sopimuksen kanssa Euroopan unionista tammikuun lopussa, arvioi yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.
Sopimus poistaisi esimerkiksi EU-kansalaisten oikeuksiin liittyvät epävarmuudet. Monet sopimuksettoman brexitin seurauksista voivat kuitenkin vielä olla edessä, sillä EU:lla ja Britannialla on vain ensi vuoden loppuun asti aikaa neuvotella kauppasopimus. Britannia voi myös pyytää siirtymäajan pidennystä kesäkuun loppuun mennessä, joskin Johnson on luvannut, ettei näin tekisi.
– Varsinkin sellaisille suomalaisille yrityksille, jotka ovat jollain tapaa riippuvaisia Britanniasta, sopimuksettoman eron uhka vuoden 2020 lopussa on hyvin keskeinen. Siihen asti asiat kyllä jatkuvat kuten ennenkin, mutta yleinen epävarmuus aiheuttaa vaikeuksia.
Brexit myös tarkoittaisi sitä, että EU:sta lähtee suuri nettomaksaja. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, mitä EU pystyy jatkossa tekemään.
– Ajatellaan, että EU:n pitäisi olla ilmastojohtaja ja investoida vihreään teknologiaan, ihmisten kykyjen ja koulutuksen tukemiseen ja innovaatioihin. Kaikkia tällaisia hyviä asioita on vaikea toteuttaa, kun yksi nettomaksaja on lähtemässä pois.
Miettinen nostaa myös esille brexitin vaikutukset EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Tutkijan mukaan ei ole yllättävää, että brexit-päätöksen jälkeen suuren sotilasmahdin tulevaa lähtöä on pyritty paikkaamaan suunnitelmilla EU-maiden yhteisen puolustuksen kehittämisestä.
– Mikä on EU:n globaali painoarvo suurissa puolustukseen liittyvissä kysymyksissä, se jää nähtäväksi.
Jos konservatiivit eivät saa enemmistöä, epävarmuuteen ei ole ainakaan lähiaikoina tulossa helpotusta. EU on antanut ymmärtää, ettei brexitin toteuttamiseen olisi herumassa lisäaikaa. Toisaalta unioni on myös aiemmin pyrkinyt painostamaan Britanniaa päätöksentekoon.
Brexit-prosessin pitkittyminen syö EU:n toimintakykyä ja tekee hallaa taloudelle.
– Jos erosopimusta ei saada aikaan eikä siten EU-kansalaisten oikeuksia Britanniassa turvattua, varmasti myös epävarmuus tavallisten kansalaisten keskuudessa lisääntyy.