Yhteinen oppiaine kaikille

<< Yhteinen uskomisoppiaine johtaisi pelkästään evlut uskonnon opetukseen >>

Tuskin.

Siihen pitää tietysti tuottaa oma opetussuunnitelma.

Minäkin olen huolissani siitä tajuaako sinänsä hyvää tarkoittava sivistysvaliokunnan vpj. Eloranta, asian kompleksisuutta.

Minustakin tuntui aluksi hyvältä ajatukselta yhteinen katsomusaine kaikille oppilaille, ja kiistämättä siinä on hyvätkin puolensa verrattuna nykyisen 'oman' uskonnon (kuten evl. kirkko haluaa korostaa), opetukseen, kullekin uskonnolle erillisine ryhmineen, joka jo systeeminä alleviivaa että opetus on edelleenkin luonteeltaan tunnustuksellista, vaikka poliitikot päättivät, että sitä ei enää tunnustukselliseksi kutsuta. Hyvin vähän kuitenkin käytännössä muuttui.

Hyvää yhteisssä aineessa olisi yhteisöllisyys, eri vakaumuksellisesta taustasta tulevat oppilaat keskustelisivät keskenään omista näkemyksistään. Nythän evl. kirkko ja muutkin uskontokunnat haluavat ensin varmistaa että 'omat' eivät hypi yli laidan, sementoidaan oppilaille ensin heidän 'oma' uskontons, ja sitten vasta voidaan päästää oppilaat tekemisiin toisuskoisten kanssa.

Ja samalla päästäisiin opetuksen järjestämisen käytännön ongelmista, joita nykysysteemi aiheuttaa.

Mutta sitten tulee se ongelma, jota kaikki, aluksi en minäkään, osannut ottaa huomioon. Millaiseksi se uusi yhteinen oppiaine muodostuisi? Vaarana olisi, että siitä tulisi hyvinkin uskontopainotteinen, etenkin evl-painotteinen.

Suuri osa opettajista olisi ilmeisesti nykyisiä uskonnonopettajia, joista monilla on vankka oma uskonvakaumus. Osaisivatko/haluaisivatko he opettaa uutta oppiainetta objektiivisesti? Isommissa kaupungeissa tilanne voisi olla melko hyväkin, mutta entä pienmmillä paikkakunnilla, joissa kristinusko vielä voimissaan? Olisi uskoakseni poikkeuksellisen paljon kiinni opettajasta, millaiseksi opetus muodostuisi.

ET:n menettäminen oppiaineena olisi suuri menetys - enkä ole edes ET:n opettaja, enkä opettaja muutenkaan. Tuskin uusi yhteinen oppiaine kattamaan kaiken sen mitä ET nyt sisällään pitää.

Laaja kannatus ET:n avaamiselle
Pari vuotta sitten tehdyn kyselytutkimuksessa ET:n avaamista kannatti yli 75 prosenttia suomalaisista. Kannattajia oli enemmistö kaikkien muiden puolueiden paitsi KD:n kannattajista.
Nykytilan ongelmallisuuteen ovat kiinnittäneet huomiota lapsiasiavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Järjestöistä ET:n avaamista lukiolain valmistelun yhteydessä esittivät Vapaa-ajattelijain lisäksi ainakin Kuntaliitto, Lukiolaisten liitto ja Humanistiliitto.
Lapsiasiavaltuutettu sanoi kertomuksessaan eduskunnalle (helmikuussa 2018, sivu 154) nykytilanteesta: ”… Oppilaiden enemmistön mukaiseen uskontokuntaan kuuluvalla lapsella ei ole oikeutta opiskella elämänkatsomustietoa. Sääntely on siten yhdenvertaisuutta loukkaavaa ja lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artiklan vastainen.” (Lihavointi lausunnon antajan.)
Lapsiasiavaltuutettu esitti että ”uskonnonopetusta koskevaa lainsäädäntöä tulisi tarkentaa, jotta se takaisi kaikille lapsille yhdenvertaisen oikeuden osallistua tai olla osallistumatta uskonnonopetukseen tai vaihtoehtoisesti elämänkatsomustiedon opetukseen.”
Lukiossa ET-kielto on hyvin epälooginen, sillä lukiolainen voi itse valita muut ainevalinnat ja sen, hakeeko lukioon lainkaan. Katsomusaineiden avaaminen symmetrisesti lisäisi nuoren valinnanvapautta sekä vähentäisi turhaa sääntelyä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto esitti lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle: ”Lukiolaisen tulisi iästään riippumatta voida aina valita, osallistuuko hän uskonnon vai elämänkatsomustiedon opetukseen.” Kuntaliitto totesi, että ministeriön säännösluonnos ”jättää edelleen eri uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat tai kuulumattomat eriarvoiseen asemaan uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen osallistumisen osalta”. Suurin osa lukioista on kuntien ylläpitämiä.
Opiskelijoita edustava Lukiolaisten liitto katsoi, että nyt ”vähintään lakia tulisi muuttaa siten, että myös opiskelijoiden enemmistön mukaiseen uskontokuntaan kuuluvalla opiskelijalla olisi halutessaan mahdollisuus osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen oman uskonnon opetuksen sijaan”.
ET:n avaamista pitävät hyväksyttävänä myös uskontokuntiin kuulumattomien edustajat, mikä ilmenee Suomen Humanistiliiton ja Vapaa-ajattelijain liiton lausunnoista. Uskonnottomien tilanteen arvioidaan parantuvan, kun ET-opetuksen tarjonta ja opetusjärjestelyt todennäköisesti vahvistuisivat nykytilasta. Edellytyksenä tälle luonnollisesti on, että ET:n opetussuunnitelmaa ei aleta kirkollistaa. Nykyinen oppiaine- ja tuntijako sekä opetussuunnitelmien perusteet kuitenkin säilyvät ennallaan, kun elämänkatsomustieto avataan nopeana erillisratkaisuna.

Anonyymi kirjoitti:

Laaja kannatus ET:n avaamiselle
Pari vuotta sitten tehdyn kyselytutkimuksessa ET:n avaamista kannatti yli 75 prosenttia suomalaisista. Kannattajia oli enemmistö kaikkien muiden puolueiden paitsi KD:n kannattajista.
Nykytilan ongelmallisuuteen ovat kiinnittäneet huomiota lapsiasiavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Järjestöistä ET:n avaamista lukiolain valmistelun yhteydessä esittivät Vapaa-ajattelijain lisäksi ainakin Kuntaliitto, Lukiolaisten liitto ja Humanistiliitto.
Lapsiasiavaltuutettu sanoi kertomuksessaan eduskunnalle (helmikuussa 2018, sivu 154) nykytilanteesta: ”… Oppilaiden enemmistön mukaiseen uskontokuntaan kuuluvalla lapsella ei ole oikeutta opiskella elämänkatsomustietoa. Sääntely on siten yhdenvertaisuutta loukkaavaa ja lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artiklan vastainen.” (Lihavointi lausunnon antajan.)
Lapsiasiavaltuutettu esitti että ”uskonnonopetusta koskevaa lainsäädäntöä tulisi tarkentaa, jotta se takaisi kaikille lapsille yhdenvertaisen oikeuden osallistua tai olla osallistumatta uskonnonopetukseen tai vaihtoehtoisesti elämänkatsomustiedon opetukseen.”
Lukiossa ET-kielto on hyvin epälooginen, sillä lukiolainen voi itse valita muut ainevalinnat ja sen, hakeeko lukioon lainkaan. Katsomusaineiden avaaminen symmetrisesti lisäisi nuoren valinnanvapautta sekä vähentäisi turhaa sääntelyä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto esitti lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle: ”Lukiolaisen tulisi iästään riippumatta voida aina valita, osallistuuko hän uskonnon vai elämänkatsomustiedon opetukseen.” Kuntaliitto totesi, että ministeriön säännösluonnos ”jättää edelleen eri uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat tai kuulumattomat eriarvoiseen asemaan uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen osallistumisen osalta”. Suurin osa lukioista on kuntien ylläpitämiä.
Opiskelijoita edustava Lukiolaisten liitto katsoi, että nyt ”vähintään lakia tulisi muuttaa siten, että myös opiskelijoiden enemmistön mukaiseen uskontokuntaan kuuluvalla opiskelijalla olisi halutessaan mahdollisuus osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen oman uskonnon opetuksen sijaan”.
ET:n avaamista pitävät hyväksyttävänä myös uskontokuntiin kuulumattomien edustajat, mikä ilmenee Suomen Humanistiliiton ja Vapaa-ajattelijain liiton lausunnoista. Uskonnottomien tilanteen arvioidaan parantuvan, kun ET-opetuksen tarjonta ja opetusjärjestelyt todennäköisesti vahvistuisivat nykytilasta. Edellytyksenä tälle luonnollisesti on, että ET:n opetussuunnitelmaa ei aleta kirkollistaa. Nykyinen oppiaine- ja tuntijako sekä opetussuunnitelmien perusteet kuitenkin säilyvät ennallaan, kun elämänkatsomustieto avataan nopeana erillisratkaisuna.

Lue lisää

Elämänkatsomustiedon (ET) avaamista kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi aineeksi aletaan selvittää Opetusministeriössä. Tiedon kertoi syyskuussa opetusministeri Li Andersson, kun asia oli noussut esiin kolmasluokkalaisen Lennin, 9 v, kysyttyä Helsingin Sanomissa, miksi kirkkoon kuuluvat eivät saa opiskella elämänkatsomustietoa.
Lenni piti monen muun tapaan nykytilannetta epäreiluna. Asia oli vahvasti esillä vuonna 2018 lukiolakia valmisteltaessa ja säädettäessä. Nyt opetusministeri Andersson sanoi kannattavansa ET:n avaamista. Myös Vapaa-ajattelijain liitto on pitkään esittänyt ja edistänyt ET:n avaamista kaikille peruskoulussa ja lukiossa.
Jo kesäkuussa 2018 Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Sosialidemokraattien eduskuntaryhmät sekä kaksi Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedusajaa äänestivät lukiolain käsittelyssä ET:n avaamiseen tähtäävän ponnen puolesta. Eduskunnan keskustelussa itse asia sai tukea myös Kokoomuksen sivistysvaliokuntaryhmän vetäjältä Sari Multalalta, joka ei kuitenkaan äänestänyt asian puolesta.

Anonyymi kirjoitti:

Laaja kannatus ET:n avaamiselle
Pari vuotta sitten tehdyn kyselytutkimuksessa ET:n avaamista kannatti yli 75 prosenttia suomalaisista. Kannattajia oli enemmistö kaikkien muiden puolueiden paitsi KD:n kannattajista.
Nykytilan ongelmallisuuteen ovat kiinnittäneet huomiota lapsiasiavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Järjestöistä ET:n avaamista lukiolain valmistelun yhteydessä esittivät Vapaa-ajattelijain lisäksi ainakin Kuntaliitto, Lukiolaisten liitto ja Humanistiliitto.
Lapsiasiavaltuutettu sanoi kertomuksessaan eduskunnalle (helmikuussa 2018, sivu 154) nykytilanteesta: ”… Oppilaiden enemmistön mukaiseen uskontokuntaan kuuluvalla lapsella ei ole oikeutta opiskella elämänkatsomustietoa. Sääntely on siten yhdenvertaisuutta loukkaavaa ja lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artiklan vastainen.” (Lihavointi lausunnon antajan.)
Lapsiasiavaltuutettu esitti että ”uskonnonopetusta koskevaa lainsäädäntöä tulisi tarkentaa, jotta se takaisi kaikille lapsille yhdenvertaisen oikeuden osallistua tai olla osallistumatta uskonnonopetukseen tai vaihtoehtoisesti elämänkatsomustiedon opetukseen.”
Lukiossa ET-kielto on hyvin epälooginen, sillä lukiolainen voi itse valita muut ainevalinnat ja sen, hakeeko lukioon lainkaan. Katsomusaineiden avaaminen symmetrisesti lisäisi nuoren valinnanvapautta sekä vähentäisi turhaa sääntelyä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto esitti lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle: ”Lukiolaisen tulisi iästään riippumatta voida aina valita, osallistuuko hän uskonnon vai elämänkatsomustiedon opetukseen.” Kuntaliitto totesi, että ministeriön säännösluonnos ”jättää edelleen eri uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat tai kuulumattomat eriarvoiseen asemaan uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen osallistumisen osalta”. Suurin osa lukioista on kuntien ylläpitämiä.
Opiskelijoita edustava Lukiolaisten liitto katsoi, että nyt ”vähintään lakia tulisi muuttaa siten, että myös opiskelijoiden enemmistön mukaiseen uskontokuntaan kuuluvalla opiskelijalla olisi halutessaan mahdollisuus osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen oman uskonnon opetuksen sijaan”.
ET:n avaamista pitävät hyväksyttävänä myös uskontokuntiin kuulumattomien edustajat, mikä ilmenee Suomen Humanistiliiton ja Vapaa-ajattelijain liiton lausunnoista. Uskonnottomien tilanteen arvioidaan parantuvan, kun ET-opetuksen tarjonta ja opetusjärjestelyt todennäköisesti vahvistuisivat nykytilasta. Edellytyksenä tälle luonnollisesti on, että ET:n opetussuunnitelmaa ei aleta kirkollistaa. Nykyinen oppiaine- ja tuntijako sekä opetussuunnitelmien perusteet kuitenkin säilyvät ennallaan, kun elämänkatsomustieto avataan nopeana erillisratkaisuna.

Lue lisää

Onko ET:n avaamisesta tehty kanslaisloitetta? Menisi varmaan läpi helposti. Tai siis ainakin allekirjoituksia tulisi tarpeeksi.

Joulun aikana ja sitten suvivirren aikana.