Avoin teismi

Kun ei ole mitään paradoksia. Wittgenstein on ampunut alas moiset väitteet.

Täsmennän. Jos avoimelle teismille ei ole muuta syytä kuin se yleinen harhaluulo ja väärinkäsitys, että Jumalan kaikkitietävyys ja ihmisen vapaa tahto ovat ristiriidassa keskenään, siinä tapauksessa avointa teismiä ei tarvita, koska ei ole olemassa sitä ongelmaa, jonka se yrittää ratkaista.

herrens_tiggare kirjoitti:

Täsmennän. Jos avoimelle teismille ei ole muuta syytä kuin se yleinen harhaluulo ja väärinkäsitys, että Jumalan kaikkitietävyys ja ihmisen vapaa tahto ovat ristiriidassa keskenään, siinä tapauksessa avointa teismiä ei tarvita, koska ei ole olemassa sitä ongelmaa, jonka se yrittää ratkaista.

Lue lisää

Vai perustuuko avoin teismi sellaiseen ajatukseen, että tulevaisuus on jotakin olematonta eikä olemattomia asioita voida tietää? Näin ollen Jumalan olisi mahdotonta tietää tulevaisuutta, koska hänen tiedollaan ei olisi kohdetta: ei olisi mitään tiedettävää. Jumalakin voisi vain arvailla, kuten me ihmiset. Tämä ajatus ei sinänsä liittyisi mitenkään tahdonvapauteen. Avoin teismi nousisi siis jostakin filosofisesta perusnäkemyksestä, niin että avoimen teismin vastaiset argumentitkin pitäisi kohdistaa tähän perusnäkemykseen.

Tietysti profetian kannalta avoimen teismin ongelmallisuus näyttää ilmeiseltä, etenkin, jos profetiat ilmoittavat satojen tai tuhansien vuosien päästä toteutuvista asioista.

herrens_tiggare kirjoitti:

Vai perustuuko avoin teismi sellaiseen ajatukseen, että tulevaisuus on jotakin olematonta eikä olemattomia asioita voida tietää? Näin ollen Jumalan olisi mahdotonta tietää tulevaisuutta, koska hänen tiedollaan ei olisi kohdetta: ei olisi mitään tiedettävää. Jumalakin voisi vain arvailla, kuten me ihmiset. Tämä ajatus ei sinänsä liittyisi mitenkään tahdonvapauteen. Avoin teismi nousisi siis jostakin filosofisesta perusnäkemyksestä, niin että avoimen teismin vastaiset argumentitkin pitäisi kohdistaa tähän perusnäkemykseen.

Tietysti profetian kannalta avoimen teismin ongelmallisuus näyttää ilmeiseltä, etenkin, jos profetiat ilmoittavat satojen tai tuhansien vuosien päästä toteutuvista asioista.

Lue lisää

Alla pientä yritystä ymmärtää avointa teismiä.

Periaatteessa kai avoimen teismin mukaan Jumala tietää kaikki mahdolliset maailmat, mutta hän tietää myös, että ne ovat vain mahdollisuuksia. Jumala siis tietää kaikki mahdollisuudet ja haluaa varoittaa meitä huonoista vaihtoehdoista. Ihminen tekee kuitenkin itse päätökset.

Toisaalta, jos ihminen olisi säätila, niin onko sillä merkitystä sataako vai paistaako huomenna, ihminen on kuitenkin vain säätila ja sikäli kovin rajoittunut?

Jos ajatellaan kehitystä jostain alkuaineesta ihmiseksi, niin onko sillä merkitystä montako kättä tai jalkaa ihmisellä on? Sen sijaan voidaan olettaa kehittyvän melkoisella varmuudella olio, jonka hermosto on sen verran kehittynyt, että alkaa pähkäillä omaa olemassoloaan. Jos ei kehity tällä planeetalla, niin muitakin planeettoja on käytettävissä.

Aikaisemmin on esitetty, että Jumala on insinööri, matemaatikko, säveltäjä, laulaja, taiteilija tai kalastaja, mutta avoimen teismin mukaan Jumala voisi olla meteorologi.
Vaikuttaa uudelta teologiselta näkemykseltä.

inti kirjoitti:

Alla pientä yritystä ymmärtää avointa teismiä.

Periaatteessa kai avoimen teismin mukaan Jumala tietää kaikki mahdolliset maailmat, mutta hän tietää myös, että ne ovat vain mahdollisuuksia. Jumala siis tietää kaikki mahdollisuudet ja haluaa varoittaa meitä huonoista vaihtoehdoista. Ihminen tekee kuitenkin itse päätökset.

Toisaalta, jos ihminen olisi säätila, niin onko sillä merkitystä sataako vai paistaako huomenna, ihminen on kuitenkin vain säätila ja sikäli kovin rajoittunut?

Jos ajatellaan kehitystä jostain alkuaineesta ihmiseksi, niin onko sillä merkitystä montako kättä tai jalkaa ihmisellä on? Sen sijaan voidaan olettaa kehittyvän melkoisella varmuudella olio, jonka hermosto on sen verran kehittynyt, että alkaa pähkäillä omaa olemassoloaan. Jos ei kehity tällä planeetalla, niin muitakin planeettoja on käytettävissä.

Aikaisemmin on esitetty, että Jumala on insinööri, matemaatikko, säveltäjä, laulaja, taiteilija tai kalastaja, mutta avoimen teismin mukaan Jumala voisi olla meteorologi.
Vaikuttaa uudelta teologiselta näkemykseltä.

Lue lisää

Jos Jumala tietäisi kaikki mahdolliset maailmat, mutta ei sitä, mikä niistä toteutuu, hän olisi tietäjänä kvalitatiivisesti samanlainen kuin ihminen, Jumalan ja ihmisen ero tässä asiassa olisi vain kvantitatiivinen: Jumala tietäisi enemmän ja tarkemmin kuin ihminen, siinä kaikki. Jumala olisi parempi meteorologi, mutta silti vain meteorologi. (Taiteilijaan Jumalaa voidaan minusta verrata paremmin: taidekin voi epäilemättä olla parempaa ja huonompaa, mutta taidetta ei mitata kvantitatiivisesti, inhimillisen taiteilijan ja jumalallisen taiteilijan ero olisi kvalitatiivinen.)

Ihminenkin tietää paljon mahdollisia maailmoja, ihminenkin osaa arvioida, mitkä niistä ovat todennäköisiä, mitkä epätodennäköisiä, mutta lopulta ihminen ei voi tietää, mikä niistä toteutuu.

Mutta miksi Jumala ei sitten voisi tietää sitäkin, mikä maailma toteutuu? Ainakin pitäisi ajatella, että on olemassa vapautta ja sattumaa ja että molemmat ovat sellaisia asioita, joista johtuvia tapahtumia on loogisesti mahdotonta tietää etukäteen. Jos maailma olisi deterministinen kellokoneisto (ja ehkä jopa Jumalan itsensä rakentama ja käyntiin vetämä), silloin olisi tietysti helppo ymmärtää, millä tavalla ja miten Jumala voi tietää kaiken: hän pystyy alkupremisseistä päättelemään lopputuloksen ja kaikki lopputulokseen johtavat välivaiheet. Tämä on myös ainoa tapa, jolla ihminen voi tietää asioita varmasti, sikäli kuin ihminen voi tietää mitään varmasti ylipäätään (ei tietenkään voi, mutta jos oletetaan, että Aurinko ei sammu ensi yönä, Maa ei lakkaa pyörimästä jne. jne., niin voimme hyvin sanoa, että "tiedämme varmasti, että aurinko nousee huomenna").

inti kirjoitti:

Alla pientä yritystä ymmärtää avointa teismiä.

Periaatteessa kai avoimen teismin mukaan Jumala tietää kaikki mahdolliset maailmat, mutta hän tietää myös, että ne ovat vain mahdollisuuksia. Jumala siis tietää kaikki mahdollisuudet ja haluaa varoittaa meitä huonoista vaihtoehdoista. Ihminen tekee kuitenkin itse päätökset.

Toisaalta, jos ihminen olisi säätila, niin onko sillä merkitystä sataako vai paistaako huomenna, ihminen on kuitenkin vain säätila ja sikäli kovin rajoittunut?

Jos ajatellaan kehitystä jostain alkuaineesta ihmiseksi, niin onko sillä merkitystä montako kättä tai jalkaa ihmisellä on? Sen sijaan voidaan olettaa kehittyvän melkoisella varmuudella olio, jonka hermosto on sen verran kehittynyt, että alkaa pähkäillä omaa olemassoloaan. Jos ei kehity tällä planeetalla, niin muitakin planeettoja on käytettävissä.

Aikaisemmin on esitetty, että Jumala on insinööri, matemaatikko, säveltäjä, laulaja, taiteilija tai kalastaja, mutta avoimen teismin mukaan Jumala voisi olla meteorologi.
Vaikuttaa uudelta teologiselta näkemykseltä.

Lue lisää

Avoin teismi kuulostaa deismiltä.

herrens_tiggare kirjoitti:

Jos Jumala tietäisi kaikki mahdolliset maailmat, mutta ei sitä, mikä niistä toteutuu, hän olisi tietäjänä kvalitatiivisesti samanlainen kuin ihminen, Jumalan ja ihmisen ero tässä asiassa olisi vain kvantitatiivinen: Jumala tietäisi enemmän ja tarkemmin kuin ihminen, siinä kaikki. Jumala olisi parempi meteorologi, mutta silti vain meteorologi. (Taiteilijaan Jumalaa voidaan minusta verrata paremmin: taidekin voi epäilemättä olla parempaa ja huonompaa, mutta taidetta ei mitata kvantitatiivisesti, inhimillisen taiteilijan ja jumalallisen taiteilijan ero olisi kvalitatiivinen.)

Ihminenkin tietää paljon mahdollisia maailmoja, ihminenkin osaa arvioida, mitkä niistä ovat todennäköisiä, mitkä epätodennäköisiä, mutta lopulta ihminen ei voi tietää, mikä niistä toteutuu.

Mutta miksi Jumala ei sitten voisi tietää sitäkin, mikä maailma toteutuu? Ainakin pitäisi ajatella, että on olemassa vapautta ja sattumaa ja että molemmat ovat sellaisia asioita, joista johtuvia tapahtumia on loogisesti mahdotonta tietää etukäteen. Jos maailma olisi deterministinen kellokoneisto (ja ehkä jopa Jumalan itsensä rakentama ja käyntiin vetämä), silloin olisi tietysti helppo ymmärtää, millä tavalla ja miten Jumala voi tietää kaiken: hän pystyy alkupremisseistä päättelemään lopputuloksen ja kaikki lopputulokseen johtavat välivaiheet. Tämä on myös ainoa tapa, jolla ihminen voi tietää asioita varmasti, sikäli kuin ihminen voi tietää mitään varmasti ylipäätään (ei tietenkään voi, mutta jos oletetaan, että Aurinko ei sammu ensi yönä, Maa ei lakkaa pyörimästä jne. jne., niin voimme hyvin sanoa, että "tiedämme varmasti, että aurinko nousee huomenna").

Lue lisää

Tarkoitin siis, että alkupremisseistä päättely on ainoa tapa, jolla ihminen voi tietää tulevia tapahtumia varmasti. Tietysti menneitä ja nykyhetkisiä tapahtumia voidaan tietää varmasti muilla tavoin.

Kellokoneistomaailmassahan ihmismeteorologikin tietäisi sään tarkasti etukäteen, jos hän tuntisi joka ikisen premissin ja hänen aivoissaan (tai tietokoneessaan) olisi riittävästi kapasiteettia suorittamaan vaadittava päättely lopputulokseen pääsemiseksi.

herrens_tiggare kirjoitti:

Tarkoitin siis, että alkupremisseistä päättely on ainoa tapa, jolla ihminen voi tietää tulevia tapahtumia varmasti. Tietysti menneitä ja nykyhetkisiä tapahtumia voidaan tietää varmasti muilla tavoin.

Kellokoneistomaailmassahan ihmismeteorologikin tietäisi sään tarkasti etukäteen, jos hän tuntisi joka ikisen premissin ja hänen aivoissaan (tai tietokoneessaan) olisi riittävästi kapasiteettia suorittamaan vaadittava päättely lopputulokseen pääsemiseksi.

Lue lisää

Periaatteessa avoin teismi muistuttaa Hugh Everettin esittämää monimaailmaa sillä erotuksella, että todellisten maailmojen sijaan puhutaan mahdollisista maailmoista.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Monimaailmatulkinta

"Monimaailma on kvanttimekaniikan postulaatti, joka puolustaa universaalin aaltofunktion objektiivisuutta, mutta kieltää aaltofunktion romahduksen, ja sisällyttäen sen että kaikki vaihtoehtoiset historiat ja tulevaisuudet ovat todellisia – jokainen edustaa todellista "maailmaa" tai ("universumia")"

Seuraavaksi pitäisi selvittää mikä ero on todellisella ja mahdollisella maailmalla. Ilmeisesti todellisessa maailmassa on joku" kotona". Sen mikä mahdollisuus valitaan riippuu siitä "kotona" olevasta, joten jos Jumala tuntee luotunsa, niin hän voi ennustaa tulevaisuuden tämän perusteella. Siis, jos vapaa tahto tarkoittaa sitä, että toimii sen mukaan mitä on, eikä minkään ulkopuolisen pakottamana, niin tulevaisuuden tietäminen on mahdollista. Ulkopuolisen pakottama ehkä vieläkin mahdollisempaa.

Siis avoin tulevaisuus ei itsessään estä tulevaisuuden tietämistä. Teologisesti ottaen avoin teismi yrittää selittää sitä miksi Jumala katui luomistaan. Katumiseen ei riitä pelkkä olioiden vapaa tahto vaan ilmeisesti on olemassa jokin, joka sotkee vapaan tahdon ja tekee tulevaisuudesta ennustamattoman. Jokin todellisuuden irrationaalinen komponentti. Jokin, joka aiheuttaa riitasointuja.

Arvatenkin jotain lomittumisen tapaista.

Miksi ei olisi? Kaikkivaltias, maiken yläpuolella oleva. Miksi hän ei näkisi nuppineulankin putoamista jossakin Aasian lapsityövoimaa käyttävässä neulomossa samaan aikaan kuin sen mitä touhuillaan jossain Brasilian metsäsudulla ai siis missä tahansa maailmassa. Hyväksyy kuitenkin asiaan kuuluvana noiden neulomoiden 16 tuntiset työvuorot.

Maapallon lisäksi on tietenkin paljon muutakin mistä hänen pitää ja hän on selvillä koko ajan.

Miksi valonnopeus voisi olla Hänelle rajoitin? Totta kai se on Hänellä helpostikin ylitettävissä.

Tiedeuskovaisen on helppoa tuota epäillä.

Olet naurettava kopioja :DDDDD

Anonyymi kirjoitti:

Olet naurettava kopioja :DDDDD

Mitä sinulla on sanottavaa tästä avoimesta teismistä? Totta kai etsin tietoa, sillä en ennestään ole tästä kuullut.

Itse olen kuullut avoimesta teismista ennemminkin, mutten ole siihen kiinnittänyt huomiota. Esimerkiksi tunnettu filosofi Richard Swinburne on kuulemma avoimen teismin puolestapuhuja.

Lisää tutkimustuloksia.

Yksi avoimen teismin ongelmista näyttää olevan aika; jos tulevaisuus on avoin, niin voidaan kysyä minkä tulevaisuus. Onko olemassa jokin universaali nykyhetki ja siihen suhteutettuna menneisyys ja tulevaisuus? Aika kun näyttää olevan suhteellista.

Avoimen teismin puolesta puhuu se, että Jumala on luova ja olisi suorastaan nerokasta luoda universumi, jonka rakennuspalikoina ovat mahdollisuudet. Universumi olisi siis luova sekin, eikä kukaan tietäisi mitä siitä seuraa tarkkaan ottaen.

Näyttää kuitenkin siltä, että luovuutta on hieman rajoitettu lomittamalla hiukkasia. Hiukkaset voivat liikkua satunnaisesti, mutta niiden välillä on kytköksiä aivan kuten kristillisen kolminaisuusopin mukaan asioiden suhteet ovat tärkeitä. Tulevaisuus olisi siis vain osittain avoin, mutta silti avoin teismi on raikas uusi teologian tuulahdus.

inti kirjoitti:

Itse olen kuullut avoimesta teismista ennemminkin, mutten ole siihen kiinnittänyt huomiota. Esimerkiksi tunnettu filosofi Richard Swinburne on kuulemma avoimen teismin puolestapuhuja.

Lisää tutkimustuloksia.

Yksi avoimen teismin ongelmista näyttää olevan aika; jos tulevaisuus on avoin, niin voidaan kysyä minkä tulevaisuus. Onko olemassa jokin universaali nykyhetki ja siihen suhteutettuna menneisyys ja tulevaisuus? Aika kun näyttää olevan suhteellista.

Avoimen teismin puolesta puhuu se, että Jumala on luova ja olisi suorastaan nerokasta luoda universumi, jonka rakennuspalikoina ovat mahdollisuudet. Universumi olisi siis luova sekin, eikä kukaan tietäisi mitä siitä seuraa tarkkaan ottaen.

Näyttää kuitenkin siltä, että luovuutta on hieman rajoitettu lomittamalla hiukkasia. Hiukkaset voivat liikkua satunnaisesti, mutta niiden välillä on kytköksiä aivan kuten kristillisen kolminaisuusopin mukaan asioiden suhteet ovat tärkeitä. Tulevaisuus olisi siis vain osittain avoin, mutta silti avoin teismi on raikas uusi teologian tuulahdus.

Lue lisää

Kieltämättä tuossa on kiehtovia ajatuksia, joita saattaa pureskella pikkuhiljaa.

Kiitos muuten hyvästä avauksesta!

mummomuori kirjoitti:

Kieltämättä tuossa on kiehtovia ajatuksia, joita saattaa pureskella pikkuhiljaa.

Kiitos muuten hyvästä avauksesta!

Saat taas vettä myllyysi rääpiä Jumalan sanaa.

Anonyymi kirjoitti:

Saat taas vettä myllyysi rääpiä Jumalan sanaa.

Mikän tässä taas oli olevinaan rääpimistä? Eiköhän ole niin, että kannattaa keskustella erilaisista näkökulmista ja olla käymättä henkilöön kiinni, vaikka ei olisikaan samaa mieltä.