Tuntuu et elämä menee ohi kun on koko ajan tää alavire päällä. Tosiaan parempi alavire ku hypo mut en saa iloa mistään. Mies haluais iloisen muijan ja lapsia mutten voi vaikka lapsia haluaisinkin niin siirtää ( mahdollisesti) tätä samaa helvettiä eteenpäin. Itsellä suvussa kulkee tämä sairaus. Täytin just 40 v ja tuntuu et pitäis olla omakotitalo, tyydyttävä avioliitto ja lapsi(a). Miksen voi olla niinkuin muut ihmiset...?
Vielä edelliseen liityen
Anonyymi
11
96
Vastaukset
- Anonyymi
Minulla kaksisuuntainen. On omakotitalo ja lapsia. Samaa paskaa tämä silti on. Nyt vasta huoli kuinka moni lapsistani saa tämän, kun puolisonkin suvussa tätä.
- Anonyymi
Niinpä. Just aloin miettiä ettei se miten asuu tai onko lapsia vaikuta tähän sisäiseen tuskaan. Sitä ei kyl ole onneks ihan koko ajan mut suurimman osan. Toivon sulle kaikkea parasta😊
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinpä. Just aloin miettiä ettei se miten asuu tai onko lapsia vaikuta tähän sisäiseen tuskaan. Sitä ei kyl ole onneks ihan koko ajan mut suurimman osan. Toivon sulle kaikkea parasta😊
Samoin sinne toivon hyviä aikoja. Tämä todellakin on sisäistä tuskaa. Olin ennen sairastumista Mielenterveyspuolen lähihoitaja ja luulin ymmärtäväni jotain tästä sairaudesta, mutta totuus on toinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Samoin sinne toivon hyviä aikoja. Tämä todellakin on sisäistä tuskaa. Olin ennen sairastumista Mielenterveyspuolen lähihoitaja ja luulin ymmärtäväni jotain tästä sairaudesta, mutta totuus on toinen.
Mä kans tosin tavallinen lähihoitaja. Nyt taas työelämässä, vuoden ollut vuoden sairasloman jälkeen. Ja kiitos😊
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mä kans tosin tavallinen lähihoitaja. Nyt taas työelämässä, vuoden ollut vuoden sairasloman jälkeen. Ja kiitos😊
Sinulla on suuri rikkaus, että olet pystynyt palaamaan työelämään. Minä olen ollut jo 8 vuotta kuntoutustuella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinulla on suuri rikkaus, että olet pystynyt palaamaan työelämään. Minä olen ollut jo 8 vuotta kuntoutustuella.
Kiitos😊Ja mua ahdisti kun olin saikulla mut sama se, töissä tai ei, jokainen on saman arvoinen oli töissä tai ei😊
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mä kans tosin tavallinen lähihoitaja. Nyt taas työelämässä, vuoden ollut vuoden sairasloman jälkeen. Ja kiitos😊
Miten jostain työpaikasta voi olla vuoden sairaslomalla? Aika outoa!Suojatyöpaikkako???
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten jostain työpaikasta voi olla vuoden sairaslomalla? Aika outoa!Suojatyöpaikkako???
Aivan normaalisti voi olla sairaslomalla töistä vuoden. Vuoden jälkeen työnantajalla on oikeus mun mielestä sanoa irti. Ei ole mikään suojatyöpaikka.
Anonyymi kirjoitti:
Aivan normaalisti voi olla sairaslomalla töistä vuoden. Vuoden jälkeen työnantajalla on oikeus mun mielestä sanoa irti. Ei ole mikään suojatyöpaikka.
Itse olen ollut töissä kaksisuuntaisesta huolimatta aina. Tai siis olen joutunut manian takia osastolle monta kertaa, mutta olen aina pystynyt ottamaan lomaa siihen tai palkatonta vapaata, ettei työnantaja tiedä edelleenkään sairaudestani. Ja jos hyvin menee, niin ei saa koskaan tietääkään.
- Anonyymi
GoldenFruit kirjoitti:
Itse olen ollut töissä kaksisuuntaisesta huolimatta aina. Tai siis olen joutunut manian takia osastolle monta kertaa, mutta olen aina pystynyt ottamaan lomaa siihen tai palkatonta vapaata, ettei työnantaja tiedä edelleenkään sairaudestani. Ja jos hyvin menee, niin ei saa koskaan tietääkään.
Hienoa... Minä tässä olen aikaisemminkin kirjoitellut kanssasi. Minulla meni työpaikka sivusuun, kun olin työpaikka vaihtamassa sairastuin ja hölmö annoin vakipaikan pois.. En ole sen jälkeen töihin mennyt. Lisäksi kahdet eri lääkkeet, jotka aluksi laittoivat eivät sopineet. Abilyfaista 3 kk nousin sekunnin välein tuolilta ylösalas. Lääkärit eivät millään uskoneet, että sivuoire eikä tautia ja minä kilttinä söin niitä pillereitä. Sitten zeldoksista meni kädet koukkuun ja olin kuin vahanukke jäykkä. Sitten osastolle minulle sopivia lääkkeitä etsimään. Siinä sitten menikin 7 kk. Olisi ihana itsekin käydä töissä, mutta taitaa olla vain haave. Tautini ei kestä yhtään stressiä, kun pukkaa heti päälle.
- Anonyymi
Ainahan voi adoptoida lapsen jos pelkää taudin jatkuvan suvussa. Muuten ei kannata miettiä miten ihmisen pitäisi elää, olla talo ja hyvät työpaikka yms, kun joogitkin elää majoissaan ja viettävät onnellista yksinkertaista elämää.
Elämänarvoja kannattaa pohtia uusiksi, ja henkisyyttä. Mm kiirtan tanssi rauhoittaa yliaktiivisen mielen tehokkaasti ja kohottaa masentunutta mielialaa. Samalla henkisyys kehittyy ja usein psyykkisten ongelmien syynä onkin henkisyyden laiminlyöminen. Masentuneena paras lääke on toisten auttaminen ja maanisessa vaiheessakin siitä voi olla apua, sen sijaan että kuluttaa aikansa shoppailuun ja muuhun turhuuteen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1053661
Satuit vain olemaan
Ensimmäinen joka avasi minussa sen nähdyksi ja rakastetuksi tulemisen puolen. Pitäisi vain muistaa että et ole ainoa. Se472600- 1032399
24/7 sinä mielessä, ihan jatkuvalla syötöllä
Aamulla herätessä, päivällä melkein nonstop, illalla nukkumaan mennessä, öisin herätessä. Mikä viddu tässä on 🤣401954Jotain pitää nyt keksiä että sinut näkisi
Ensiviikolla viimeistään. Tälle on pakko saada kunnon piste tai sitten aloitetaan loppuelämä yhdessä, tulen hulluksi muu271648- 271512
Mulla tulee vaan niin
Paha olo siitä mitä teidän välillä on. Vaikka se on sun päätös mitä haluat. Tuntuu että menetän jotakin vaikka tiedän et211488- 221318
Olikohan se
Kuitenkin niin, että kiinnostuit minusta ihan tosissaan. Loukkaannuit, kun en ollutkaan valmis tapaamaan sinua.. Pelkäsi81241Mitkä olivat viimeiset sanasi ikävoinnin kohteellesi
Ja milloin? Mitä olisit sanonut jos olisit tiennyt että ne jäävät viimeisiksi -ainakin toistaiseksi?701225