Jouluhan on alunperin keskitalven pakanallinen juhla. Itse sanan alkujuuresta ei ole varmuutta, mutta tässä jotain selityksiä.
Varmaa on se, ettei Jeesus syntynyt jouluna eikä koko juhlalla ole alun perin mitään yhteyttä kristillisyyteen.
Joulu sana on tullut suomenkieleen skandinaavisesta jul-sanasta. Tämä taas saattaa olla perua hjul eli pyörä sanasta, millä viitattiin vuodenkiertoon. Jouluna saatettiin uhrata hevonen Auringolle, jotta vuoden-kierto lähtisi uudelleen käyntiin.
Toinen selitys on, että jul ja siten myös joulu sana olisi perua latinan sanasta joculus (=pila, leikinlasku). Jos näin niin nimi on varsin osuva iloiselle juhlalle, jossa pilaillaan joulupukilla ja tontuilla.
Varmaa on se, ettei Jeesus syntynyt jouluna eikä koko juhlalla ole alun perin mitään yhteyttä kristillisyyteen.
Joulu sana on tullut suomenkieleen skandinaavisesta jul-sanasta. Tämä taas saattaa olla perua hjul eli pyörä sanasta, millä viitattiin vuodenkiertoon. Jouluna saatettiin uhrata hevonen Auringolle, jotta vuoden-kierto lähtisi uudelleen käyntiin.
Toinen selitys on, että jul ja siten myös joulu sana olisi perua latinan sanasta joculus (=pila, leikinlasku). Jos näin niin nimi on varsin osuva iloiselle juhlalle, jossa pilaillaan joulupukilla ja tontuilla.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tämä lienee pätevä selitys jul-sanan etymologiasta. Muistan lukeneeni samaa ennen nettiaikaa ilmestyneistä kielitiedekirjoista.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Jul#Etymologi
Efter kristendomens införande använde germanerna samma ord för firandet av Jesu födelse som man använt på det förkristna firandet. På 1000-talet i England och 1100-talet i Tyskland började man dock kalla det kristna firandet för "Cristes Mæsse" (Kristi mässa) som blivit "Christmas", respektive "wîhe nah" (vigda natten) som blivit "Weihnachten". I de nordiska länderna behöll man ordet "jul".
Tämä lienee kaikkien vähänkään sivistyneiden tiedossa.
Tuosta hjul -sanasta taitaa tulla myös suomen murteellinen huilata, myös merkityksessä levähtää.
Kun on juhla taikka joulu, niin silloinhan levätään.
”Tuosta hjul -sanasta taitaa tulla myös suomen murteellinen huilata, myös merkityksessä levähtää.”
Huilaaminen tulee sanasta ’hvilar’ levähtää. Esimerkiksi Ehrensvärdin haudalla lukee: ”Här Hvilar Grefve Augustin Ehrensvärd...”
Suurimmassa osassa suomen murteita huilaaminen tarkoittaa kiireen pitämistä
https://www.kielikello.fi/-/huilaa-sina-mina-levahdan
> Jouluhan on alunperin keskitalven pakanallinen juhla
Mutta, miksi uskoisin tuon?
"Varmaa on se, ettei Jeesus syntynyt jouluna eikä koko juhlalla ole alun perin mitään yhteyttä kristillisyyteen."
oleellista ei ole, miksi joulua alunperin vietettiin, vaan se, mitä varten me nykyään vietämme joulua. Ja me vitämme sitä Jeesuksen syntymäjuhlana ja siksin se on kristillinen juhla ja sen sisältöön kuuluu jouluevankeliumi ja siihen liittyvät asiat.
Niin te, mutta miksi aivan väärään vuodenaikaan syntymäjuhla?
Minulle Joulu ei ole kristillinen juhla. Oleellista on se, ettei Joulu oikeasti liity mitenkään kristinuskoon.
LippuHelvettiinKiitos
Mie vietämme joulua nykyisin kahdesta syystä. Ensimäiseksi siksi että perinteet velvoittaa ja paine estää luopumasta vanhoista perinteistä. Toiseksi siksi että kauppojen kassakoneet kilisisivät kauniisti sillä joululla on helppo rahastaa ihmisiä. Varsinkin monia suomalaisia erityisesti joulu ottaa kaikista eniten päähän sillä silloin ihmiset ahtautuvat väkisin yhteen saman katon alle vaikka suurin osa suomalaisista haluaisi mieluummin erakoitua omassa yksinäosyydessään.
"oleellista ei ole, miksi joulua alunperin vietettiin, vaan se, mitä varten me nykyään vietämme joulua. "
No mehän vietämme edelleen sitä pakanallista joulua, lahjoineen kuusineen päivineen. Kiitos Odin.
Joulukuusi on balttilaista alkuperää. Vanhimmat maininnat joulukuusesta tosiaan on Baltian maista ja ensimmäinen maininta Riiasta, jonka mukaan kuusen koristelu kynttilöillä oli jo 1500-luvulla vanha kansanperinne, jonka mustapäiden veljeskunta otti käyttöönsä: https://yle.fi/uutiset/3-8551062
Kyseessä on kelttiläis-germaaninen keskitalven juhla eli Yule, siitä muistuttaa edelleen nyky ruotsin sana jul on vanhalla ruotsinkielellä jóle. Suomenkielessä sana juhla on samaa etymologista perua kuin joulu ja laina ruotsinkielestä. Yule sanan etymologiaa en tunne mutta harva kielitutkija kuitenkaan enää pitää sanaa hjul (pyörä, vanhalla kielellä hweulō) joulun etymologisena alkuperänä ja teoriaa pidetään nykyään vanhentuneena sillä sanoilla on eri etymologia vaikka ne ääntämykseltään muistuttavatkin nykyisin läheisesti toisiaan.
Ymmärtääkseni kotimaisten kielten keskus Kotus (ent. Kielitoimisto) torppaa myös tämän nyky ruotsin jhul-sanaan pohjautuvan etymologisena teorian. Sitä ei ainakaan pidetä enää tiedepiireissä ajanmukaisena näkemyksenä. Yli 20 vuotta sitten vanhentunut Jhul-teoria kuitenkin pitää pintaansa sillä se on kansa parissa vakiintunut suosituksi ns. kansan etymologiaksi joulu-sanan alkuperälle. Sana Yule on taas muunnos anglosaksisesta muinaisgermaanisesta kuukauden nimestä Ghoule.