Sotaveteraanin joulun odotusta.

Näin se on mennyt veteraaninin elämä. Sotien jälkeen vasemmisto nous valtaan ja kovimmat niistä ateistikommunistit tulivat kuin rotat koloistaan, alkoi valvontakomission kommunistien masinoima "sotasyyllisten"jahtaaminen. Osa sotasankareista pakeni amerikkaan ja jotka eivät lähteneet, pitivät suunsa kiinni visusti sota asioista. Koska pelkäsivät neuvostoliiton mahdollista miehitystä ja valvontakomission vakoilulonkeroita, jotka kattoivat varmaan koko Suomen. Ihan meidä omien kommunistien ansiosta.
60 ja 70 luvuilla Osa meidän nuorisosta kannatti voimakkaasti Neuvostoliiton tuella kommunistista vallankumousta maassamme, jota sotaveteraanimme joutuivat sietämään peläten pahinta. Vasta kommunismin romahdettua, sotasankareiltamme pääsi voimakas helpotuksen huokaus, kun kommunismin ja Neuvostoliiton uhka oli poistettu. Nykyaikana on sitten sotaveraanien arvot heitetty romukoppaan, siis koti, kristinusko ja isänmaa. Jotka oli heidän tunnuslauseensa ennen sotia, sodassa ja sotien jälkeen aina viimeiseen hengen vetoon saakka. Toivottavasti kuunoitamme sankareitamme ja heidän arvojaan aina ja ikuisesti.