Kuinka kauan se on pysynyt samana ja jos on muuttunut niin milloin ja millä tavalla.
Armeijan p-koe
Anonyymi
13
1704
Vastaukset
- Anonyymi
Oliko kysymys kokeesta jossa kysytään mm. ”Uskotko Joulupukkiin?”
- Anonyymi
Sama testi menee jakoon ja alikessuksi päässeitten vastaukset kopioidaan.
Olikos tämä se, jossa oli kysymys "Tahtoisitko olla kukkakauppias?"?
Mitä voisi puolustusvoimien kallonkutistaja päätellä alokkaasta, joka tähän vastasi myöntävästi? Ehkä sen, että alokas on hyvin älykäs, ja halutessaan välttää aliupseerikouluun määräämisen vastaa P-kokeen kysymyksiin niin oudosti kuin pystyy?- Anonyymi
Haluatko laittaa kukan aseen piippuun.
- Anonyymi
Olen esittänyt ammatillisena näkemyksenäni itseasiassa jo vuosia sitten, että puolustusvoimien kannattaisi ottaa käyttöön, tavoitteidensa kannalta relevanteimpien kognitiivisten kykyjen arvioinnin kannalta optimaalisempi menetelmä, esim. epäluotettavien psykologisten testien, tietoperusteisten testien ja jopa tyypillisten kuviopäättelytestienkin sijasta tai ainakin niiden rinnalle.
Noiden em. tavoitteiden ja oikeastaan kaikkien muidenkin tavoitteiden saavuttamisen kannalta oleellisinta on ns. raaka älyllinen kyvykkyys, johon kuuluu kyky tunnistaa oleelliset seikat epäoleellisten joukosta sekuntien murto-osassa sekä nimenomaan puolustusvoimien tapauksessa käytännössä tietysti myös kyky ohjata käytössään olevia resursseja asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta optimaalisella tavalla.
Olen aiemmin esittänyt, että tietyntyyppiset tietokonepelit, joissa menestymiselle em. tekijät ovat oleellisia edellytyksiä, ovat myös arvioinnin luotettavuuden kannalta hyvä valinta, koska ne mahdollistavat mm. reaktionopeuden testauksen sekä testien toistettavuuden, niiden tuottamien tulosten tilastollisesti riittävän luotettavuuden saavuttamisen kannalta, paljon suoraviivaisemmin kuin perinteiset paperiperusteiset yms. staattiset testit.
Kokemusteni perusteella arvioin, että olisi etenkin jatkuvasti digitalisoituvassa sotilaallisessa toimintaympäristössä, puolustustusvoimien tavoitteiden saavuttamisen kannalta myös hyödyllistä, jos kunkin sotilasarvon saavuttaminen edellyttäisi vähintään tietyntasoista todennettua em. merkityksessä relevanttia kyvykkyyttä. Tämä ei tietenkään tarkoittaisi sitä, että tietyn sotilasarvon saavuttamiseen riittäisi ko. kvalifikaatio, mutta tarkoittaisi kuitenkin sitä, että ko. kvalifikaatio olisi eräs sen myöntämisen edellytyksistä.
Perusongelma puolustusvoimien toiminnan kannalta tietenkin on se, että tehtävien vastuullisuuden kannalta niukkaa resurssia, eli älyllisesti riittävän kyvykästä ainesta, ei yksinkertaisesti ole käytettävissä läheskään riittävää määrää, koska suuri osa tuosta aineksesta ei ylipäätään ohjaudu sotilasuralle.
Kohtuullista varmaankin kuitenkin olisi, mm. kaikkien turvallisuudenkin kannalta, jos em. raa'an älykkyyden osalta päästäisiin ainakin vähintään seuraaville suoritustasoille: sotamiehet (ÄO >= 65, tavanomaisella keskihajonnalla 15), alikersantit (ÄO >= 117), vänrikit (ÄO >= 130), luutnantit (ÄO >= 133), kapteenit (ÄO >= 137), everstit (ÄO >= 142) ja kolmen leijonan kenraalit (ÄO >= 150).
Aiemmin mainittu sopiva lisäpätevyysvaatimus, em. tavoitteiden saavuttamisen kannalta, olisi esim. vähintään seuraavat suoritukset ohessa viitatussa pelissä, jonka olen arvioinut monista eri syistä itseasiassa erittäin sopivaksi nimenomaan tämäntyyppiseen testaukseen, koska sotilaallisessa toiminnassa tehtävät päätökset ovat usein ns. monitavoiteoptimointiongelmia, jolloin oleellista on ns. "kyetä erottamaan metsä puilta" kompleksisissa tilanteissa riittävän nopeasti ja erityisesti tietenkin tunnistamaan ne tekijät, jotka ovat oleellisia tilanteen kehittymisen ennakoinnin kannalta, suhteessa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyden maksimointiin...
Vaatimustasot: sotamiehet (suorituksena: tason 9 läpäisy), alikersantit (tason 13 läpäisy), vänrikit (tason 14 läpäisy), kapteenit (tason 15 läpäisy), kolmen leijonan kenraalit (tason 16 läpäisy) ja muiden sotilasarvojen osalta sitten osittaisten tasojen läpäisyjen perusteella yhteensopivasti suhteessa tässä esitettyyn.
Miten sotilasarvonne korreloivat ko. pelissä saavuttamienne tulosten kanssa? Erityisen relevantteja ovat tietenkin kenraalien suoritukset, joiden siis olettaisin tai siis ainakin toivoisin kykenevän pelaamaan ko. pelin kokonaan läpi. Arvioni mukaan kyky pelata peli läpi keskimäärin noin seitsemässä minuutissa, vastaa erittäin hyvin kolmen leijonan kenraaleilta toivottavaa aiemmin kuvatunkaltaista kyvykkyyttä, nimenomaan siis em. raa'an älykkyyden osalta.
https://www.kongregate.com/games/eldzhin/explosive-balls
- Sininen-pallo- Anonyymi
Tietokonepelin pelaamisella taitaa olla melko vähän tekemistä raa`an älyn kanssa. Kyse on reaktionopeudesta ja oppimisesta, ei ongelmanratkaisusta.
Muutenkaan kommenttisi ei osoittanut sen paremmin raakaa kuin kypsääkään älykkyyttä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tietokonepelin pelaamisella taitaa olla melko vähän tekemistä raa`an älyn kanssa. Kyse on reaktionopeudesta ja oppimisesta, ei ongelmanratkaisusta.
Muutenkaan kommenttisi ei osoittanut sen paremmin raakaa kuin kypsääkään älykkyyttä.Kommenttisi on ns. stereotyyppisten ajatteluprosessien tuotosten tällä foorumilla erittäin tyypillinen edustaja, eli sellainen pintapuolinen ja ilmeisesti muka-älykkääksi tarkoitettu lyhyt hutaisu, jossa silti valitettavasti on ns. "suurin piirtein kaikki väärin"…
A) Tämän pelin menestyksellinen pelaaminen edellyttää nimenomaan "raakaa älyä", eli perustason kognitiivista kyvykkyyttä, joka on juuri se, mihin arvioinneissa kannattaakin keskittyä, koska sitä tarvitaan kaikentyyppisessä ongelmanratkaisussa. Peli on arvioinnin kannalta lisäksi siinä merkityksessä optimaalinen, että se on luonteeltaan abstrakti, eikä siis sisällä erityisiä ylimääräisiä ja potentiaalisesti arviointitilannetta vääristäviä tiedollisia elementtejä, vaikka sillä tietenkin onkin väistämättä tietty rakenne, kuten kaikilla muillakin arvioinneissa käytettävillä asioilla...
B) Reaktionopeus on mm. tässä nimenomaisessa sotilaallisen kyvykkyyden kontekstissa tietenkin relevanttia, kuten sen tuleekin olla relevanttia, mutta reaktionopeus ei tietenkään johda menestykselliseen suoritukseen, jos reaktio ei lisäksi ole tavoitteiden kannalta tarkalleen oikea. Tämä on ilmeistä pelattaessa pelin kompleksisempia tasoja ja erityisen ilmeinen pelattaessa niitä tasoja, joiden läpäisyä kognitiiviset kyvyt eivät mahdollista. Pelin kompleksisuus ja nopeus ovat nimenomaan tekijöitä, jotka johtavat siihen, että pelissä ei ole mahdollista menestyä opettelun kauttakaan paremmin, kuin minkä nuo em. perustason kognitiiviset kyvyt mahdollistavat.
C) Arviointimenetelmän "arviointitapasi" on väärä, koska et arvioi analyyttisesti tämän menetelmän suhteellista vahvuutta, vaan vain väität mm., että kyse on oppimisesta yms., koska nuo samat oppimiseen liittyvät seikat liittyvät myös muun sisältöisiin arviointitapoihin. Eli, kyllä myös ns. kuviopäättelytehtävien ratkaisutapoja kykenee opettelemaan, kuten myös esim. "onko ananas vihannes?" -tyyppisten tehtävien ratkaisutapoja, mutta kuten edellisessä kohdassa totesin, tämän menetelmän tapauksessa tuolla opettelulla on siis vain marginaalinen vaikutus tuloksiin ja tämä menetelmä on siis itseasiassa tuossakin suhteessa parempi kuin nuo muut arviointitavat...
Toimiva "marssijärjestys" tässä on se, että pelaat ensin pelin läpi, jos siis pystyt ja laadit sitten sen läpipeluun perusteella kertyneen datan perusteella asiallisen analyysin suhteellisiin arviointeihin liittyen. Esim. itse olen pelannut ko. pelin läpi 334 kertaa ja väitän, että tiedän sen ominaisuuksista enemmän kuin satunnaiset pelaajat…
- Sininen-pallo - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kommenttisi on ns. stereotyyppisten ajatteluprosessien tuotosten tällä foorumilla erittäin tyypillinen edustaja, eli sellainen pintapuolinen ja ilmeisesti muka-älykkääksi tarkoitettu lyhyt hutaisu, jossa silti valitettavasti on ns. "suurin piirtein kaikki väärin"…
A) Tämän pelin menestyksellinen pelaaminen edellyttää nimenomaan "raakaa älyä", eli perustason kognitiivista kyvykkyyttä, joka on juuri se, mihin arvioinneissa kannattaakin keskittyä, koska sitä tarvitaan kaikentyyppisessä ongelmanratkaisussa. Peli on arvioinnin kannalta lisäksi siinä merkityksessä optimaalinen, että se on luonteeltaan abstrakti, eikä siis sisällä erityisiä ylimääräisiä ja potentiaalisesti arviointitilannetta vääristäviä tiedollisia elementtejä, vaikka sillä tietenkin onkin väistämättä tietty rakenne, kuten kaikilla muillakin arvioinneissa käytettävillä asioilla...
B) Reaktionopeus on mm. tässä nimenomaisessa sotilaallisen kyvykkyyden kontekstissa tietenkin relevanttia, kuten sen tuleekin olla relevanttia, mutta reaktionopeus ei tietenkään johda menestykselliseen suoritukseen, jos reaktio ei lisäksi ole tavoitteiden kannalta tarkalleen oikea. Tämä on ilmeistä pelattaessa pelin kompleksisempia tasoja ja erityisen ilmeinen pelattaessa niitä tasoja, joiden läpäisyä kognitiiviset kyvyt eivät mahdollista. Pelin kompleksisuus ja nopeus ovat nimenomaan tekijöitä, jotka johtavat siihen, että pelissä ei ole mahdollista menestyä opettelun kauttakaan paremmin, kuin minkä nuo em. perustason kognitiiviset kyvyt mahdollistavat.
C) Arviointimenetelmän "arviointitapasi" on väärä, koska et arvioi analyyttisesti tämän menetelmän suhteellista vahvuutta, vaan vain väität mm., että kyse on oppimisesta yms., koska nuo samat oppimiseen liittyvät seikat liittyvät myös muun sisältöisiin arviointitapoihin. Eli, kyllä myös ns. kuviopäättelytehtävien ratkaisutapoja kykenee opettelemaan, kuten myös esim. "onko ananas vihannes?" -tyyppisten tehtävien ratkaisutapoja, mutta kuten edellisessä kohdassa totesin, tämän menetelmän tapauksessa tuolla opettelulla on siis vain marginaalinen vaikutus tuloksiin ja tämä menetelmä on siis itseasiassa tuossakin suhteessa parempi kuin nuo muut arviointitavat...
Toimiva "marssijärjestys" tässä on se, että pelaat ensin pelin läpi, jos siis pystyt ja laadit sitten sen läpipeluun perusteella kertyneen datan perusteella asiallisen analyysin suhteellisiin arviointeihin liittyen. Esim. itse olen pelannut ko. pelin läpi 334 kertaa ja väitän, että tiedän sen ominaisuuksista enemmän kuin satunnaiset pelaajat…
- Sininen-palloTuommoisen kommentin laatimiseen tarvitaan vähintään marsalkan verran älykkyyttä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuommoisen kommentin laatimiseen tarvitaan vähintään marsalkan verran älykkyyttä.
Napoleonilla oli kiusanaan kenraali nimeltä Bernadotte. Bernadotte loppujen lopuksi älykkäästi ymmärsi siirtyä Ruotsin kuninkaaksi. Jälkikasvusta näkee, ettei omena kauas puusta putoa.
- Anonyymi
Sorry, mut ei toimi ios laitteessa. Mainoksen nyt näki mutta vaatii ihan pöytäflashin. Älykkyyttä kehittää tabletti versio? Tuskin.
- Anonyymi
P1-koe mittaa älykkyyttä ja se on ollut käytössä luultavasti 70-luvulta lähtien. Persoonallisuutta selvittävä P2-koe, jossa on muun muassa tuo kukkakauppiasjuttu tuli käyttöön 80-luvun alussa.
- Anonyymi
Älykkäänä googlasin: P1-testi tuli käyttöön 1955 joskin sitä on matkan varrella hieman viilattu, mutta perusrakenne on säilynyt entisellään.
- Anonyymi
Kun kehitysvammaiset hyökkää niin voimme puolustaa maata.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nyt se on selvitetty: Sanna Marinin hallitus lisäsi menoja 41 miljardilla
”vasemmistohallitus oli katastrofaalisen huono”, sanoo kokoomus. Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemät menolisäykset27217624Purra sössi kaiken 2 vuodessa, itkee nyt Marinin perään
Nyt on taas sama vanha itkuvirsi, kun ei omat taidot riittänee. Kaikki on taas muiden syytä. No miten sen "Tunnin juna"19212522Eli persujen rääkyminen Marinin hallituksen velanotosta oli sitä itseään
"Valtiovarainministeriön mukaan Marinin hallitus lisäsi valtion pysyviä menoja 3 miljardia eikä 11 miljardia euroa." El736242MTV3 - Auerin poika todistaa videolla, miten Anneli pahoinpiteli lapsia!
Kello 10.04 – Ainakin kerran viikossa se löi. Löi muitakin sisaruksia, mutta ei isosiskoa. Nuorinta siskoa en ole nähny395236Orpon hallitus runnoi Tunnin junan ilman tarvetta
Näinkö valtiontaloutta hoidetaan? Siis asiantuntijoidenkin aikoja sitten kannattamattomaksi laskema Tunnin juna tehdään845083Orpon hallitus paskoi kaikki hommat
ja "yllätäen" ilmestyi raportti Marinin hallituksen tuhlailusta, raportti tuli kuin TILAUKSESTA.594213NO NIIN! Nyt on sitten prinsessa Sannan sädekehä lopullisesti rikottu
narsistia ei kannata enää kuin ne fanaattisimmat kulttilaiset, jotka ovat myös sitä Suomen heikkoälyisintä sakkia. Kun694032Kansa haluaa Marinin hallituksen takaisin ja Orpon pois
Suomen kansa on nyt ilmoittanut millaisen hallituksen Suomi tarvitsee. "Suomalaisten suosikki seuraavaksi hallituspohja603810Lindtman ylivoimainen suosikki pääministeriksi
Lindtmania kannattaa pääministeriksi peräti 50 prosenttia useampi kuin toiseksi suosituinta Kaikkosta. https://www.ilta1043726Sanna Marin - Maailman paras talousasiantuntija?
PersKeKoa pukkaa? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011636623.html1463179