Toisessa ketjussa viitattiin tekstiin https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/306505/Kanava_final_nettiin.pdf ja sivujuonteena tuossa lukee
"- - vuonna 2000 voimaan astunut uusi perustuslaki määrittelee uskonnonvapauden ensi kertaa positiivisesta lähtökohdasta. Perustuslaki toki tunnustaa myös negatiivisen uskonnonvapauden eli oikeuden kieltäytyä uskonnosta, mutta lähtökohtana on kansalaisten oikeus uskontoon. Oikeus kieltäytyä on mielekäs vain, jos ensin sallitaan uskonnon julkinen harjoittaminen."
Kun jo vuoden 1919 hallitusmuodon pykälä alkaa " Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti harjoittaa uskontoa", ja siinä ei ollut lainkaan nimenomaista mainintaa negatiivisesta uskonnonvapaudesta, niin mistä ihmeestä tämä tulkinta voi tulla?
https://uskonnonvapaus.fi/hakusanat/hallitusmuoto.html
https://uskonnonvapaus.fi/hakusanat/perustuslaki.html
"- - vuonna 2000 voimaan astunut uusi perustuslaki määrittelee uskonnonvapauden ensi kertaa positiivisesta lähtökohdasta. Perustuslaki toki tunnustaa myös negatiivisen uskonnonvapauden eli oikeuden kieltäytyä uskonnosta, mutta lähtökohtana on kansalaisten oikeus uskontoon. Oikeus kieltäytyä on mielekäs vain, jos ensin sallitaan uskonnon julkinen harjoittaminen."
Kun jo vuoden 1919 hallitusmuodon pykälä alkaa " Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti harjoittaa uskontoa", ja siinä ei ollut lainkaan nimenomaista mainintaa negatiivisesta uskonnonvapaudesta, niin mistä ihmeestä tämä tulkinta voi tulla?
https://uskonnonvapaus.fi/hakusanat/hallitusmuoto.html
https://uskonnonvapaus.fi/hakusanat/perustuslaki.html
Vastaukset 8
Vanhimmat
Uskonnonvapaus muodosaa kokonaisuuden jossa on nuo mainitut ulotttuvuudet, kaksi puoleta. Ei ole toinen ilman toista. Mutta vapaus uskonnosta on uudempaa perua. Ihan aluksi uskonnonvapaus oli vain vapauttaa kahden tai kolnen uskonnon välillä.
Oikeastaan ei edes valinta parin uskonnon välillä, vaan vapautta, "jos pysyy erehdyksessään", vaihtaa toiseen protestanttiseen suuntaukseen. 1889 lain nojalla luterilainen ei saanut vaihtaa edes Katoliseen kirkkoon, puhumattakaan nyt jostain hindulaisuudesta saati että ihan uskonnottomaksi jäisi.
Sattuuhan sitä pafremmissakin perheissä. Virheitä. Uskonnonvapaus on joskus käsitettykin vain ns. positiivisen ulottuvuuden kautta, vaikka siihen ehdottomasti kuuluu myös ns. negatiivinen ulottuvuus (jonka merkitys on liberallismin kannalta aivan keskeinen).
Se ei ole tulkintaa, vaan propagandaa, mantaraa. Uskonnon ja katsomuksen vapaus muodostaa kokonaisuuden, jossa on ns. positiivinen ja ns. negatiivinen ulottuvuutensa.
Pitäisikö olla sanajärjestyksenä katsomuksen ja uskonnon vapaus?
"Katsomuksenvapaus, jonka osa on uskonnonvapaus"?
MIksei niinkin. Nyt ajatus on että on katsomuksia, niin uskonnollisia kuin uskonnottomiakin.
Uskonnonvapauden positiivinen ja negatiivinen ulottuvuus ovat olennainen ja jakamaton osa uskonnonvapautta, joka sinänsä on kokonaisuutena positiivinen asia ja kattaa sekä uskonnolliset että uskonnottomat katsomuksdet ja vakaumukset.